Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa omakotitalon ja autotallin rakentamista koskevasta suunnitelmasta Lempäälässä, osoitteessa Sarvikkaantie 241. Maakuntamuseo on aiemmin antanut samaa osoitetta, mutta eri hanketta koskevat lausunnot diar. 691/2020 ja 743/2020. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun uuteen suunnitteluaineistoon ja toteaa seuraavaa.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Esitetty rakennuspaikka sijoittuu kiinteän muinaisjäännöksen, Kuivaspään historiallisen kylänpaikan (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000019922) välittömään läheisyyteen, kohteen länsipuolelle. Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).

Pirkanmaan maakuntamuseo teki nyt esitetyn suunnitelman mukaisille omakotitalon ja autotallin rakennuspaikoille maastotarkastuksen 21.9.2023. Tarkastuksessa omakotitalon ja autotallin rakennuspaikoille kaivettiin koekuoppia niiltä osin kuin ne sijoittuivat vuonna 2020 vireillä olleen rakennushankkeen rakennuspaikkojen ulkopuolelle. Tutkimuksessa ei rakennuspaikoilta havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että omakotitalon ja autotallin rakennuspaikat ovat arkeologisen kulttuuriperinnön näkökulmasta mahdolliset. Autotalli tulee sijoittaa niin, että sen rakentamiseen liittyvät maahan kajoavat työt sijoittuvat vähintään kahden metrin päähän kiinteän muinaisjäännöksen aluerajauksesta (liiteet 1 ja 2). Muinaisjäännösalue tulee merkitä huolellisesti maastoon ennen rakentamisen alkamista eikä muinaisjäännösalueella saa kulkea työkoneilla tai aluetta käyttää rakentamisen aikaiseen varastointiin tai maan läjitykseen. Lisätietoja muinaisjäännöstä koskien antaa tarvittaessa Pirkanmaan maakuntamuseo tutkija Kirsi Luoto (kirsi.luoto@tampere.fi, p. 040 520 1281).

Rakennettu ympäristö ja maisema

Rakennuspaikka sijaitsee Lempäälän kulttuuriympäristöohjelmassa osoitetun arvokkaan kulttuuriympäristön Lopenkartanon kulttuurimaiseman ohjeellisen rajan sisäpuolella (Teiden varsilla ja vesireiteillä Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma / Teivas, Eija 2006). Arvoalueen kuvauksen mukaan Lopenkartanon kulttuurimaisema sijaitsee Kuokkalankoskien ja kuivatun Sarvikasjärven pohjoispuolella melko tasaisella savimaalla. Alueeseen kuuluvat entisen Herralan Lopenkartanon eli nykyisen Karvosen tilan ja Kuivaspään Heikkilän pihapiirit viljelymaisemineen. Tilat sijaitsevat metsikön ja etelään aukeavan, vähintään 240 vuotta viljellyn peltomaiseman rajalla, ja niiden välistä virtaa oja. Etelässä on moreenikumpare, jolla on Ryödin entinen tontti ja harvinainen puinen muuntaja. Tärkeä elementti on lännestä vanhalta maantieltä Lopenkartanolle johtava puukuja. Peltoaukea on lisäksi merkitty edellistä rajausta laajemmin tärkeäksi peltoalueeksi.

Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaavassa (vahv. 2001) rakennuspaikkaa ympäröivät alueet on osoitettu MT-1 merkinnällä maa- ja metsätalousalueeksi, joiden pelto- ja metsäalueet halutaan erityisesti turvata tähän tarkoitukseen. Rakentamismääräyksen suosituksen mukaan rakentamisen on sijainniltaan liityttävä oleviin tilakeskuksiin, eikä sitä saa sijoittaa keskelle aukeita peltoalueita. Tontin itäpuolella sijaitseva muuntamorakennus on suojeltu merkinnällä SRk8. Tällä nk. Heikkilän muuntajalla on paikallista historiallista ja maisemallista arvoa.

Lausunnossa diar. 691/2020 maakuntamuseo totesi, että aikaisemmin käytössä ollut, mutta sittemmin autioitunut rakennuspaikka on perinteinen maatalousmaiseman talonpaikka, jossa asuinrakennus liittyy luontevasti peltomaiseman, tielinjan ja kallioalueen nivelkohtaan. Arkeologisen kulttuuriperinnön suojelutarpeen johdosta maakuntamuseo esitti kuitenkin asuinrakennuksen siirtämistä joko länteen tai etelään päin. Lausunnossa 743/2020 katsottiin, että muinaismuistoalueen länsipuolella sijaitseva uusi sijoituspaikka oli hyväksyttävissä. Uusimmissa suunnitelmissa rakennusta on siirretty hieman etelään ja tien varteen on lisätty autotalli. Maakuntamuseo katsoo, että rakennukset on mahdollista sijoittaa asemapiirroksen mukaisesti. Koska rakennuspaikka sijaitsee avoimessa maisemassa, rakentamisen vaikutuksia Lopenkartanon kulttuurimaisemaan tulee hillitä suojakasvillisuudella. Pihapiirissä on syytä suosia alueelle luonteenomaista luonnonkasvillisuutta ja perinteistä pihakasvillisuutta.

Aikaisemmassa lausunnossaan maakuntamuseo katsoi, että hakemuksessa tuolloin esitetty yksikerroksinen, satulakattoinen ja pohja-alaltaan maltillinen omakotitalosuunnitelma on piirteiltään sovitettavissa maaseutumaisemaan. Uusimpaan aineistoon ei sisälly tietoa rakennusten ulkoarkkitehtuurista. Tästä syystä rakennuslupa-aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle mahdollista lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa omakotitalon ja autotallin rakentamista koskevasta suunnitelmasta Lempäälässä, osoitteessa Sarvikkaantie 241. Maakuntamuseo on aiemmin antanut samaa osoitetta, mutta eri hanketta koskevat lausunnot diar. 691/2020 ja 743/2020. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun uuteen suunnitteluaineistoon ja toteaa seuraavaa.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Esitetty rakennuspaikka sijoittuu kiinteän muinaisjäännöksen, Kuivaspään historiallisen kylänpaikan (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000019922) välittömään läheisyyteen, kohteen länsipuolelle. Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).

Pirkanmaan maakuntamuseo teki nyt esitetyn suunnitelman mukaisille omakotitalon ja autotallin rakennuspaikoille maastotarkastuksen 21.9.2023. Tarkastuksessa omakotitalon ja autotallin rakennuspaikoille kaivettiin koekuoppia niiltä osin kuin ne sijoittuivat vuonna 2020 vireillä olleen rakennushankkeen rakennuspaikkojen ulkopuolelle. Tutkimuksessa ei rakennuspaikoilta havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että omakotitalon ja autotallin rakennuspaikat ovat arkeologisen kulttuuriperinnön näkökulmasta mahdolliset. Autotalli tulee sijoittaa niin, että sen rakentamiseen liittyvät maahan kajoavat työt sijoittuvat vähintään kahden metrin päähän kiinteän muinaisjäännöksen aluerajauksesta (liiteet 1 ja 2). Muinaisjäännösalue tulee merkitä huolellisesti maastoon ennen rakentamisen alkamista eikä muinaisjäännösalueella saa kulkea työkoneilla tai aluetta käyttää rakentamisen aikaiseen varastointiin tai maan läjitykseen. Lisätietoja muinaisjäännöstä koskien antaa tarvittaessa Pirkanmaan maakuntamuseo tutkija Kirsi Luoto (kirsi.luoto@tampere.fi, p. 040 520 1281).

Rakennettu ympäristö ja maisema

Rakennuspaikka sijaitsee Lempäälän kulttuuriympäristöohjelmassa osoitetun arvokkaan kulttuuriympäristön Lopenkartanon kulttuurimaiseman ohjeellisen rajan sisäpuolella (Teiden varsilla ja vesireiteillä Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma / Teivas, Eija 2006). Arvoalueen kuvauksen mukaan Lopenkartanon kulttuurimaisema sijaitsee Kuokkalankoskien ja kuivatun Sarvikasjärven pohjoispuolella melko tasaisella savimaalla. Alueeseen kuuluvat entisen Herralan Lopenkartanon eli nykyisen Karvosen tilan ja Kuivaspään Heikkilän pihapiirit viljelymaisemineen. Tilat sijaitsevat metsikön ja etelään aukeavan, vähintään 240 vuotta viljellyn peltomaiseman rajalla, ja niiden välistä virtaa oja. Etelässä on moreenikumpare, jolla on Ryödin entinen tontti ja harvinainen puinen muuntaja. Tärkeä elementti on lännestä vanhalta maantieltä Lopenkartanolle johtava puukuja. Peltoaukea on lisäksi merkitty edellistä rajausta laajemmin tärkeäksi peltoalueeksi.

Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaavassa (vahv. 2001) rakennuspaikkaa ympäröivät alueet on osoitettu MT-1 merkinnällä maa- ja metsätalousalueeksi, joiden pelto- ja metsäalueet halutaan erityisesti turvata tähän tarkoitukseen. Rakentamismääräyksen suosituksen mukaan rakentamisen on sijainniltaan liityttävä oleviin tilakeskuksiin, eikä sitä saa sijoittaa keskelle aukeita peltoalueita. Tontin itäpuolella sijaitseva muuntamorakennus on suojeltu merkinnällä SRk8. Tällä nk. Heikkilän muuntajalla on paikallista historiallista ja maisemallista arvoa.

Lausunnossa diar. 691/2020 maakuntamuseo totesi, että aikaisemmin käytössä ollut, mutta sittemmin autioitunut rakennuspaikka on perinteinen maatalousmaiseman talonpaikka, jossa asuinrakennus liittyy luontevasti peltomaiseman, tielinjan ja kallioalueen nivelkohtaan. Arkeologisen kulttuuriperinnön suojelutarpeen johdosta maakuntamuseo esitti kuitenkin asuinrakennuksen siirtämistä joko länteen tai etelään päin. Lausunnossa 743/2020 katsottiin, että muinaismuistoalueen länsipuolella sijaitseva uusi sijoituspaikka oli hyväksyttävissä. Uusimmissa suunnitelmissa rakennusta on siirretty hieman etelään ja tien varteen on lisätty autotalli. Maakuntamuseo katsoo, että rakennukset on mahdollista sijoittaa asemapiirroksen mukaisesti. Koska rakennuspaikka sijaitsee avoimessa maisemassa, rakentamisen vaikutuksia Lopenkartanon kulttuurimaisemaan tulee hillitä suojakasvillisuudella. Pihapiirissä on syytä suosia alueelle luonteenomaista luonnonkasvillisuutta ja perinteistä pihakasvillisuutta.

Aikaisemmassa lausunnossaan maakuntamuseo katsoi, että hakemuksessa tuolloin esitetty yksikerroksinen, satulakattoinen ja pohja-alaltaan maltillinen omakotitalosuunnitelma on piirteiltään sovitettavissa maaseutumaisemaan. Uusimpaan aineistoon ei sisälly tietoa rakennusten ulkoarkkitehtuurista. Tästä syystä rakennuslupa-aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle mahdollista lausuntoa varten.