rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Pihapiiri edustaa Tahmelan 1900-luvun alkupuolen työväenasuinrakentamista. Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu todennäköisesti 1920-luvulla. Se on muutoksista huolimatta säilyttänyt hyvin alkuperäisen runkomuotonsa ja joitain rakennusmateriaaleja. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat osin perinteiset.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Avoin pihapiiri ja asuinrakennus sijaitsevat näkyvällä paikalla Suuruspäänkadun varressa.

Suuruspäänkadun loivassa mutkassa, hieman katutason alapuolella sijaitseva tontti, jolla yksittäispientalotyyppinen todennäköisesti 1920-luvun asuinrakennus ja kaksi 1970-80-luvun piharakennusta.

Pihapiiri kuluu Tahmelan 1900-luvun alussa rakennettuihin työväenasumuksiin. Tontin rajat mukailevat pohjois- ja länsiosin 1899 palstoitussuunnitelmaa (tontti no: 35). Suuruspäänkadun rakentaminen nykyiselle paikalleen on muuttanut itäosan tonttirajaa. Maa on kuulunut alkujaan Provastin perintötilan tilan maihin. Asuinrakennuksen rakentaja tai rakennusvuosi ei selvinnyt, mutta piirteidensä perusteella (jyrkkä satulakatto, noppamainen muoto, perustus nurkkakivillä) se on rakennettu muutamien muiden alueen talojen tapaan 1920-luvulla. Asuinrakennuksessa on ollut pääkerroksessa kaksi huoneen ja keittiön asuntoa ja ullakkokerroksessa kaksi hellahuonetta. Asunnot on yhdistetty 1980-luvun peruskorjauksessa. Pienempi piharakennus on todennäköisesti 1950-70-luvulta ja suurempi vuodelta 1980. Suuremman piharakennuksen paikalta on rakennusvaiheessa purettu pienempi 1920-luvun piharakennus. Suuremmassa piharakennuksessa on rakennusvalvonnan lupakuvien perusteella 3 auton autotalli ja saunatilat, pyykkitupa ja ullakkokerroksessa varastotilaa. Se on kookas, rankorakenteinen ja satulakattoinen. Piharakennuksia ei ole inventoitu erikseen niiden vähäisen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi.

Pihapiiriä ympäröivillä tonteilla on vaihtelevaa rakennuskantaa: muutamia 1900-luvun alkupuolen asuinrakennuksia, 1980-luvun luhti ja paritaloja, 1960-luvun kerrostalo sekä uudehkoja omakotitaloja. Tontin kohdalla Suuruspäänkadulla kasvaa valtava kilpikaarnainen mänty.

Rakennukset sijaitsevat pääty kadulle päin ja tontin eri reunoilla niin, että väliin jää piha-aluetta. Polkuja on päällystetty liuskekivillä ja kuistin edustaa betonilaatoilla. Ajotie ja autotallien edusta on sorapintainen. Muutoin nurmipintaisella tontilla kasvaa omenapuita, marjapensaita ja kukkaistutuksia. Takalaidaltaan tontti rajautuu isoihin vaahteroihin. Tontin etelärajalla on metalliverkkoaita. Tontin yleisilme muistuttaa 1950-luvun omakotitalojen pihoja. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat säilyneet osin perinteisenä.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, jäsentelyn ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, kattokulman, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 10.6.2003. 2003 inventoinnin kohdenumero 336.

- Ansionkallion palstoitussuunnitelma 1899, Toivo Borgenström; Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).