Koskikeskuksen arkkitehtoniset arvot liittyvät sen tyylipuhtaaseen 80-luvun postmoderniin ilmeeseen ja teollisuusmaisemasta inspiroituneeseen regionalistiseen alkuperäisasuun. Koskikeskuksen julkisivuja on saneerattu voimakkaasti, mikä on muuttanut rakennuksen ulkoasua. Ulkoarkkitehtuurin tunnusomaisista piirteistä ovat kuitenkin jäljellä mm. seinäpinnan porrastaminen Hatanpään valtatien ja Suvantokadun kulmauksessa sekä muusta rakennusmassasta kohoavat lasikupolit. Kauppakeskuksen sisätiloista merkittävimpiä ovat kupolien alaiset, useamman kerroksen korkuiset tilat, joihin on aiemmin liittynyt myös taideteokset.

Koskikeskuksella on erityistä kulttuuri- ja taloushistoriallisia arvoja yhtenä Suomen ensimmäisistä moderneista kauppakeskuksista. Sen rakentaminen on myös ollut suomalaisen rakennussuojelun käännekohta. Rakennuksella on erityistä arvoa kaupunkikuvallisesti.

Koskikeskuksen rakennus porrastuu hienovaraisesti loivan rinteiselle tontille, joka laskee kohti Tammerkosken rantaa. Rakennuksen tunnistettavin ominaispiirre on sen kolme lasista kupolia, jotka markkeeraavat sisäänkäynnin sekä keskusaukion sijaintia. Koskikeskus edustaa geometristä postmodernia arkkitehtuuria, jonka ominaispiirteisiin ja ulkoarkkitehtuuriin on kuitenkin tehty muutoksia lukuisten korjaus- ja muutostöiden myötä.

Koskikeskuksen on suunnitellut arkkitehti Antti Tähtinen, jonka yhdeksi päätyöksi rakennus lukeutuu. Tähtinen on suunnitellut muitakin tamperelaisia liikerakennuksia, esimerkiksi Anttilan ja Stockmannin tavaratalot.

Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Tampereen Koskikeskus.

Koskikeskuksen rakennutti rakennusliike Polar, joka tunnettiin sittemmin Polar-yhtymänä. Sen osti vuonna 2003 kauppakeskusketju Citycon.

Koskikeskuksen rakentaminen ajoittuu Suomen talouden nousukauteen, joka kesti koko 1980-luvun. Kotitalouksilla oli käytettävänään aiempaa enemmän rahaa, mikä näkyi kulutustottumuksissa sekä uuden rakennustyypin, kauppakeskuksen, leviämisessä Suomeen.

Rakennuksessa on tehty laajasti muutostöitä niin sisä- kuin ulkotiloissa. Laajimmat muutokset on tehty vuosien 1995 ja 2012 peruskorjausten sekä vuoden 2019 julkisivusaneerauksen ja 2022 sisätilojen muutosten yhteydessä. Niiden lisäksi on tehty lukuisia pienempiä tilamuutoksia sekä vähäisiä julkisivuihin vaikuttavia muutoksia.

Koskikeskuksen ja Ratinan suvannon välissä on kevyenliikenteen väylä sekä Vuolteentori, joka yhdistyy Laukon toriin ja Kehräsaareen kahdella kevyenliikenteen sillalla. Koskikeskuksen länsipuolen ravintoloiden terassit avautuvat suvannon suuntaan ja rakennuksen siluetti on polveileva. Koskikeskus peittää massallaan näkymän Hatanpään valtatieltä Ratinan suvannon suuntaan. Koskikeskuksen rakennus, viereinen Hotelli Ilves sekä kerrostalot ja Verkatehtaan säilyneet punatiiliset rakennukset rajaavat Tammerkosken rantaan suojaisen kevyenliikenteen alueen.

Rakennuksen sisäänkäynnit ovat muutostöiden myötä yhä tiiviimmässä suhteessa katuun Hatanpään valtatien puolella. Vuolteentorin puoleinen katutila on väljempi. Terassien sekä sisäänkäynnin viereisen pienen lasikupolin vuoksi sisäänkäynnille muodostuu katulinjasta irti oleva syvennys. Vuolteentoria on maisemoitu kivisillä istuskelukorokkeilla, nurmimatolla, noppakivillä sekä puurivistöllä.

Hatanpään valtatien varressa kasvaa nuorta puustoa, joka erottaa jalkakäytävän pyörätiestä. Alkuperäiset rakentamisaikaan istutetut puut on oletettavasti jonkin korjaus- tai muutostyön yhteydessä korvattu uusilla. Puiden väleihin on sijoitettu pyörätelineitä.

Koskenrannasta lähtevä kevyenliikenteen väylä kulkee osittain Koskikeskuksen rakennusmassan ali ja yhdistyy Suvantokadulta jatkuvaan Ratinankujaan. Kevyenliikenteen väylän varrella on Suvantokadun sisäänkäynti.

Hatanpään valtatien varressa Koskikeskuksen naapureita ovat postmoderni, niin ikään Antti Tähtisen suunnittelema toimisto- ja liikerakennus Ratinanlinna, uusklassinen punatiilinen asuin- ja liikerakennus Hämeen talo, ja 60-luvun asuin- ja liikerakennus, entinen alusvaatetehdas, Triumphin talo. Koskikeskuksen alkuperäinen julkisivumateriaali on hakenut vaikutteita ympäröivistä tiilirakennuksista sekä paikalla sijainneesta Verkatehtaasta ja toisaalta ollut osa postmodernia kokonaisuutta yhdessä Ratinanlinnan rakennuksen kanssa.

Suvantokadulla Koskikeskuksen naapurirakennuksia ovat Ratinan kauppakeskuksen kokonaisuuteen kuuluvat funktionalistiset rakennukset Vuoltsu ja Tampereen Autotuonnin talot uudisosineen. Koskikeskuksen Sorinportin sisäänkäynnin pohjoispuolella aukeaa Sorin aukio.

Rakennukseen liittyy maanalainen pysäköintihalli, jonka ajoramppi sijaitsee Suvantokadulla.

A-insinöörit Suunnittelu Oy, 2012, Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö, Tampereen kaupunki.

Sitowise, 2024, Tampereen keskustan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Tampereen kaupunki.