rakennusperinteinen

Hyvin säilynyt huvilarakennus 1900-luvun vaihteesta. Ulkoasu 1920-luvulta. Liittyy huvila-, teatteri ja taloushistoriaan. Rakennuttaja oli teatterijohtaja Aspegren. Huvilassa toimi Emil Suhosen perustama sekatavarakauppa 1920-luvulta aina 1970-luvulle.

Tontilla on (1) huvilarakennus 1890-luvulta. Sauna (2), maakellari (3) ja leikkimökki (4) ovat 1900-luvulta.

Huvila, kts. rakennuskortti.

Saunarakennus (2) on rakennettu betonisokkelille. Lyhytnurkkainen punaiseksi maalattu hirsirunko on koottu eri osista. Hirsiosissa lahovaurioita. Nurkat suojattu valkoiseksi maalatuin laudoin. Rakennuksen länsipäässä on lautarakenteinen liiteriosa. Satulakatto on huopaa.

Maakellari (3) on alun perin ollut kivirakenteinen. Sitä on kunnostettu betonivalulla myöhemmin. Kellarin suojana on huovalla katettu satulakatto. Mahdollisesti alkuperäinen, muutettu myöhemmin betonirakenteiseksi.

Pieni leikkimökki (4) on rakennettu nurkkakiville. Lautarakenteisessa leikkimökissä on pieni avokuisti. Ikkunat ovat vanhat ruutu- ja ristikkoikkunat. Huovalla päällystetty satulakatto vuotaa. Rakennuksessa on sama väritys kuin huvilassa. Rakennusaika 1900-luvun puoliväli?

Kiinteistö oli kesällä 2003 perikunnan omistuksessa ja se oli myynnissä.

Kuusela(0,39 ha) on lohkottu vuonna 1927 Valle -nimisestä tonttista, joka oli kooltaan 0,62 hehtaaria. Valle oli lohkottu vuonna 1924 Kosken tilasta. Kuuselan omisti lohkomishetkellä Emil Suhonen. Nykyinen rekisterinumero on vuodelta 1976, jolloin tontti pieneni hieman.

Martti Suhosen mukaan teatterijohtaja August Aspegren ja hänen puolinso Aurora vuokrasivat vuonna 1892 Kosken tilalta ns. Wallen torpan alueen, joka rajoittui maantiehen, Kosken tilaan ja Godtkampfin huvilatonttiin. Tämä pieni tontti käsitti ilmeisesti nykyiset Valle 1, Vallelan ja Kuuselan tontit.

Aspegrenit perustivat vuonna 1887 Tampereelle Suomalaisen kansanteatterin, jonka johtajana toimi August Aspegren. Wallelan tontille Aspegrenit rakennuttivat 1890-luvulla huvilan, joka sai myöhemmin nimeksi Kuusela. Aspegrenit viettivät huvilassa kesiä ja siellä vieraili nuoria näyttelijöitä koulutusta saamassa. Itäpään uloke oli rakennettu harjoitusnäyttämön tarpeisiin. Avioliitto päättyi vuonna 1900 avioeroon. Huvila jäi avioeron jälkeen Aurora Aspegrenille. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi Wallen tila siirtyi vuonna 1911 Herman Sammalistolle, joka omisti naapurissa olevan Koivulan (Godtkampfin) huvilan. Sammalisto lahjoitti Wallen tilan ja rakennukset tyttärelleen Ida Humppilalle vuonna 1918. Omaksi tontiksi "Wallen torppa" lohkottiin vuonna 1924. Nimeksi tuli Valle. Koivulan yhdessä huoneessa kauppaa pitänyt Emil Suhonen osti Vallesta sen osan jossa oli Aspegrenien rakennuttama huvila. Tontti lohkottiin 1927 ja nimeksi tuli Kuusela. Sekatavarakauppa siirtyi nyt Koivulasta Kuuselaan. Emil Suhonen tunnetaan myös postimyyntitoiminnan uranuurtajana. Suhosen myymien postikorttien kokonaismyyntimäärät liikkuivat miljoonissa ja Muroleen kanavan postin kautta lähti päivittäin satoja kirjeitä ja paketteja. Postimyynti loppui Emil Suhosen kuoltua vuonna 1949. Myös puolukoiden, turkisten ja halkojen kauppa oli Emil Suhosen aikana mittavaa. Sekatavarakauppa toimi perillisten voimin aina vuoteen 1974 saakka. Sen jälkeen huvila on ollut asuntona ja viime vuodet tyhjillään.

Kuuselan tontti sijaitsee noin 100 metriä kanavan länsipuolella. Ympäristö on metsäistä ja mäkistä. Tontti on vanhan Murole-Kuru -tien varrella. Rakennukset huvila, sauna ja maakellari ovat pienen mäen juurella. Huvilan länsipuolella nousee pieni harjanne, jonka päällä on leikkimökki. Maakellari on kaivettu harjanteen rinteeseen. Rinnettä on pengerretty kivillä. Pihassa on muutamia vanhoja koristekasveja ja marjapensaita. Rehevä, hoitamaton piha. Tukkilantien varrella on komea kuusiaita. Lähinaapurissa on harjanteen reunoilla kolme mäkitupatyypistä asuinrakennusta, Valle 1, Vallela ja Mäenpää, jotka ovat 1900-luvun vaihteesta. Eteläpuolella on lähistöllä Godtkampf -niminen huvilatontti.

Ruovesi rantaosayleiskaava, osa-alue 1 (21.8.2017)

Ruoveden kunnan kiinteistörekisteri, Hämeen maanmittaustoimiston arkisto, Hämeenlinna. Suhonen Matti, Muroleen kanava, Näsijärven helmi, 1986.