Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa purkamislupahakemuksesta koskien Tesomajärven vuonna 1967 valmistunutta koulurakennusta. Alueen asemakaavoitus on vireillä ja maakuntamuseo on ottanut kantaa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan 23.4.2019 antamassaan lausunnossa (diar.206/2019). Lausunnossaan maakuntamuseo on tuonut esille koulun kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Koulusta on laadittu myös rakennushistoriaselvitys (19.2.2019, Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen). Tesomajärven koulu ympäristöinen on arkisuudessaankin edustava esimerkki lähiörakentamisen ihanteiden toteuttamisesta metsäiseen ympäristöön. Koulurakennus on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä hienosti, julkisivujen lisäksi myös kiinteän sisustuksen ja tilajärjestelyjen osalta. Koulu on sijoitettu asuinalueeseen nähden herkälle ja edustavalle paikalle asuinkortteleiden yläpuolelle kohoavalle mäelle. Aiemissa Tampereen lähiöitä koskevissa selvityksissä (Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen 2010, Pöyry Environment oy) rakennuksen säilyttämistä on pidetty tärkeänä. Rakennuksen kuntoa koskeva selvitys ei tuo esiin mitään sellaista, mikä perustelisi rakennuksen purkamista sen huonon kunnon vuoksi.
Ottaen huomioon Tesomajärven koulun kulttuurihistorialliset arvot ja vireillä oleva asemaavoitus maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen purkamismahdollisuus tulee tutkia asemakaavoituksen yhteydessä, ei purkamislupamenettelyssä. Maakuntamuseo katsoo, ettei purkamiselle ole maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n ja 139 §:n mukaisia edellytyksiä. Mikäli purkamista perustellaan rakennuksen huonolla kunnolla, tulee rakennuksesta laatia riittävät kuntoselvitykset.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa purkamislupahakemuksesta koskien Tesomajärven vuonna 1967 valmistunutta koulurakennusta. Alueen asemakaavoitus on vireillä ja maakuntamuseo on ottanut kantaa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan 23.4.2019 antamassaan lausunnossa (diar.206/2019). Lausunnossaan maakuntamuseo on tuonut esille koulun kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Koulusta on laadittu myös rakennushistoriaselvitys (19.2.2019, Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen). Tesomajärven koulu ympäristöinen on arkisuudessaankin edustava esimerkki lähiörakentamisen ihanteiden toteuttamisesta metsäiseen ympäristöön. Koulurakennus on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä hienosti, julkisivujen lisäksi myös kiinteän sisustuksen ja tilajärjestelyjen osalta. Koulu on sijoitettu asuinalueeseen nähden herkälle ja edustavalle paikalle asuinkortteleiden yläpuolelle kohoavalle mäelle. Aiemissa Tampereen lähiöitä koskevissa selvityksissä (Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen 2010, Pöyry Environment oy) rakennuksen säilyttämistä on pidetty tärkeänä. Rakennuksen kuntoa koskeva selvitys ei tuo esiin mitään sellaista, mikä perustelisi rakennuksen purkamista sen huonon kunnon vuoksi.
Ottaen huomioon Tesomajärven koulun kulttuurihistorialliset arvot ja vireillä oleva asemaavoitus maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen purkamismahdollisuus tulee tutkia asemakaavoituksen yhteydessä, ei purkamislupamenettelyssä. Maakuntamuseo katsoo, ettei purkamiselle ole maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n ja 139 §:n mukaisia edellytyksiä. Mikäli purkamista perustellaan rakennuksen huonolla kunnolla, tulee rakennuksesta laatia riittävät kuntoselvitykset.