Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Mielikinkatu 19:ssä sijaitsee vuonna 1975 rakennettu omakotitalo. Mielikinkadun ja sen lähikortteleiden rakennuskanta on rakentunut nopeaan tahtiin vuonna 1970 vahvistetun alueen ensimmäisen asemakaavan perusteella. Näin ollen Ilmattarenkadun eteläpuolelle on syntynyt laaja ja yhtenäinen, 1970-luvun aikana rakentunut omakotitaloalue. Alue on rakentunut korkeustasoiltaan vaihtelevaiseen metsään, mikä luo sen kaupunkikuvasta luonnonläheisen. Alueelle ovat tyypillisiä matalat ja maastoon sopeutuvat omakotitalot, joiden julkisivut ovat puhtaaksimuurattua tiiltä. Rakennustyyppi on usein ollut valmistuessaan tasakattoinen, mutta kattoja on muutettu loivalappeisiksi harja- tai aumakatoiksi.

Mielikinkatu 19:ssä on todettu kosteusvaurio, jonka vuoksi rakennukselle haetaan purkamislupaa. Lupapisteeseen on toimitettu seuraavat kohteen kuntoa koskevat dokumentit: Tarkastusraportti – Vesivahinko 5.8.2022 (Särkänlaita Oy), Tampereen Vesi Liikelaitoksen sähköpostiviesti kohteen omistajalle 25.8.2022 (Pekka Seppä, Putkimestari) sekä Yhteenveto kiinteistön (837-40-5703-11) ongelmista (20.3.2023, kiinteistön omistaja). Viimeksi mainitun selvityksen mukaan rakennuksessa on ollut sisäilmaongelmia jo pitkään. Syksyllä 2022 todettiin tonttivesijohdon massiivinen vuoto, joka on aiheuttanut poikkeuksellista kosteusrasitusta osaan rakennuksesta. Mahdollisesti jo pitkään jatkunut vuoto on kastellut maaperää rakennuksen alta, ja vuotokohtaa lähinnä olevan autotallin valesokkelirakenteet on avattu ja todettu vaurioituneiksi. Kastuneen alueen laajuutta on kartoitettu sokkelilinjoille tehdyin porareikämittauksin, joiden perusteella kohonneet kosteusarvot rajoittuvat autotalliin ja sen viereiseen tuulikaappiin. Muilta osin rakennuksen kuntoa ei ole tutkittu. Todettu vaurio on koko rakennukseen suhteutettuna laajuudeltaan maltillinen ja kohtuudella kunnostettavissa, joten tähänastisista tutkimuksista saatu tieto ei osoita koko rakennusta korjauskelvottomaksi. Kattava kuntoselvitys edellyttäisi rakenteita avaavia tutkimuksia, jotka kohdistuisivat järjestelmällisesti ainakin rakennuksen keskeisiin kantaviin rakenteisiin.

Alueella on yhä voimassa vuoden 1970 asemakaava. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Tampereelta ei ole käytettävissä 1960-luvun jälkeen rakennettujen pientaloalueiden inventointeja, mistä johtuen tämän kaupungin kehittymistä ja elintason nousua kuvastavan rakennustyypin arvoja ei ole tunnistettu. Ilmattarenkadun eleläpuolelle rakentunut kokonaisuus on laajuutensa ja yhtenäisyytensä ansiosta erinomainen esimerkki 1970-luvun pientalorakentamisesta. Maakuntamuseo esittää huolensa kyseisen aluetyypin rakennetun ympäristön arvojen säilymisestä osana Tampereen rakennetun ympäristön historiaa ja kehottaa Tampereen kaupunkia selvittämään uudempien pientaloalueiden kulttuurihistoriallisia arvoja. Maakuntamuseo pitää Mielikinkatu 19:n kosteus- ja sisäilmaongelmia ja rakennuksen kuntotilannetta erittäin valitettavina. Olemassa oleva tieto ei anna täysin kattavaa kuvaa rakennuksen tilasta. Tehdyt tutkimukset, omistajalta saatu selvitys ja vaurioiden luonne antavat kuitenkin aiheen olettaa, että rakennuksen kunto-ongelmat ovat todettua laajemmat, minkä johdosta rakennuksen kunnostaminen todennäköisesti vastaisi laajuudessaan uudisrakentamista eikä siten säilyttäisi rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Edellä kuvatun perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo ei tässä tapauksessa vastusta purkamisluvan myöntämistä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Mielikinkatu 19:ssä sijaitsee vuonna 1975 rakennettu omakotitalo. Mielikinkadun ja sen lähikortteleiden rakennuskanta on rakentunut nopeaan tahtiin vuonna 1970 vahvistetun alueen ensimmäisen asemakaavan perusteella. Näin ollen Ilmattarenkadun eteläpuolelle on syntynyt laaja ja yhtenäinen, 1970-luvun aikana rakentunut omakotitaloalue. Alue on rakentunut korkeustasoiltaan vaihtelevaiseen metsään, mikä luo sen kaupunkikuvasta luonnonläheisen. Alueelle ovat tyypillisiä matalat ja maastoon sopeutuvat omakotitalot, joiden julkisivut ovat puhtaaksimuurattua tiiltä. Rakennustyyppi on usein ollut valmistuessaan tasakattoinen, mutta kattoja on muutettu loivalappeisiksi harja- tai aumakatoiksi.

Mielikinkatu 19:ssä on todettu kosteusvaurio, jonka vuoksi rakennukselle haetaan purkamislupaa. Lupapisteeseen on toimitettu seuraavat kohteen kuntoa koskevat dokumentit: Tarkastusraportti – Vesivahinko 5.8.2022 (Särkänlaita Oy), Tampereen Vesi Liikelaitoksen sähköpostiviesti kohteen omistajalle 25.8.2022 (Pekka Seppä, Putkimestari) sekä Yhteenveto kiinteistön (837-40-5703-11) ongelmista (20.3.2023, kiinteistön omistaja). Viimeksi mainitun selvityksen mukaan rakennuksessa on ollut sisäilmaongelmia jo pitkään. Syksyllä 2022 todettiin tonttivesijohdon massiivinen vuoto, joka on aiheuttanut poikkeuksellista kosteusrasitusta osaan rakennuksesta. Mahdollisesti jo pitkään jatkunut vuoto on kastellut maaperää rakennuksen alta, ja vuotokohtaa lähinnä olevan autotallin valesokkelirakenteet on avattu ja todettu vaurioituneiksi. Kastuneen alueen laajuutta on kartoitettu sokkelilinjoille tehdyin porareikämittauksin, joiden perusteella kohonneet kosteusarvot rajoittuvat autotalliin ja sen viereiseen tuulikaappiin. Muilta osin rakennuksen kuntoa ei ole tutkittu. Todettu vaurio on koko rakennukseen suhteutettuna laajuudeltaan maltillinen ja kohtuudella kunnostettavissa, joten tähänastisista tutkimuksista saatu tieto ei osoita koko rakennusta korjauskelvottomaksi. Kattava kuntoselvitys edellyttäisi rakenteita avaavia tutkimuksia, jotka kohdistuisivat järjestelmällisesti ainakin rakennuksen keskeisiin kantaviin rakenteisiin.

Alueella on yhä voimassa vuoden 1970 asemakaava. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Tampereelta ei ole käytettävissä 1960-luvun jälkeen rakennettujen pientaloalueiden inventointeja, mistä johtuen tämän kaupungin kehittymistä ja elintason nousua kuvastavan rakennustyypin arvoja ei ole tunnistettu. Ilmattarenkadun eleläpuolelle rakentunut kokonaisuus on laajuutensa ja yhtenäisyytensä ansiosta erinomainen esimerkki 1970-luvun pientalorakentamisesta. Maakuntamuseo esittää huolensa kyseisen aluetyypin rakennetun ympäristön arvojen säilymisestä osana Tampereen rakennetun ympäristön historiaa ja kehottaa Tampereen kaupunkia selvittämään uudempien pientaloalueiden kulttuurihistoriallisia arvoja. Maakuntamuseo pitää Mielikinkatu 19:n kosteus- ja sisäilmaongelmia ja rakennuksen kuntotilannetta erittäin valitettavina. Olemassa oleva tieto ei anna täysin kattavaa kuvaa rakennuksen tilasta. Tehdyt tutkimukset, omistajalta saatu selvitys ja vaurioiden luonne antavat kuitenkin aiheen olettaa, että rakennuksen kunto-ongelmat ovat todettua laajemmat, minkä johdosta rakennuksen kunnostaminen todennäköisesti vastaisi laajuudessaan uudisrakentamista eikä siten säilyttäisi rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Edellä kuvatun perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo ei tässä tapauksessa vastusta purkamisluvan myöntämistä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.