Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta kaavaehdotuksesta. Maakuntamuseo on viimeksi antanut lausunnon saman kaavahankkeen luonnosvaiheessa (7.7.2023, diar. 344/2023). Siinä on mm. esitetty korjauksia ja täydennyksiä kaavamerkintöihin ja -määräyksiin sekä vaikutustenarviointiin. Tutustuttuaan nähtävillä olevaan kaava-aineistoon alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta maakuntamuseo toteaa, että aineistoa on luonnosvaiheen jälkeen täydennetty huolellisesti laaditulla selvityksellä höyryvoimalaitoksen piipun näkymisestä ja merkityksestä kaupunkikuvassa (FCG, 2023). Selvityksen mukaan vuonna 1935 valmistunut piippu on noin 112 metriä korkea. Laajalle alueelle näkyvä tiilipiippu on oleellinen osa maisemaa etenkin vesistöltä katsottaessa, mutta myös tärkeä osa Mäntän keskustan kaupunkikuvaa. Maamerkkinä tiilipiippu korostaa maiseman solmukohtaa Koskelanlammella, osoittaa kaupungin paikan ja kertoo sen luonteesta ja historiasta tehdaskaupunkina. Tiilipiippu on oleellinen osa Mäntän identiteettiä, ja siksi selvitys suosittelee piipun säilyttämistä. Kaavan vaikutustenarviointia on täydennetty hyväksyttävästi etenkin höyryvoimalaitoksen piipun maisemallisen merkityksen osalta.

Kaavaehdotuksessa lähes koko suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi, joka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi (T). Piippu sijoittuu alueen pohjoisosaan Mäntän tehtaat ja yhdyskunta -nimiselle valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle, joka kaavassa on varustettu ma-aluemerkinnällä. Merkintää koskevaa kaavamääräyksen sanamuotoa on korjattu pyydetysti lisäämällä lause: Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen suojelukohteita koskevien merkittävien lupahakemusten ratkaisemista. Höyryvoimalaitokselle ja sen tiilirakenteiselle piipulle (kohde nro 2) on osoitettu kohdemerkintä Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus tai rakennusryhmä. Kaavaselostuksen mukaan kyseistä kaavamerkintää koskevalla määräyksellä ei kuitenkaan suojella kohteita, vaan kohteiden mahdollinen suojelu on tarkoitus ratkaista asemakaavoituksen yhteydessä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n mukaan alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista. Tiilipiipun, samoin kuin muidenkin tehdasalueen vanhimpien rakennusten, arvot ja kaupunkikuvallinen merkitys on tunnistettu useissa selvityksissä. Arvokkaiksi tunnistettujen rakennusten suojeluratkaisujen siirtäminen tehtäväksi vasta asemakaavoituksen yhteydessä ei vaikuta lain- eikä tarkoituksenmukaiselta. Lisäksi kaavaehdotuksen rakennetun ympäristön ja maiseman vaalimiseen tähtäävät merkinnät vaikuttavat osin keskenään ristiriitaisilta. Jää epäselväksi, mihin kohteisiin ma-aluemerkinnän suojelukohteilla viitataan. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää näiltä osin kaavaehdotuksen merkintöjä ja -määräyksiä vielä kehitettäväksi. Vähintäänkin ma-aluemerkintää koskeva kaavamääräyksen ”suojelukohteita” -sana tulisi korvata sanoilla: ”Kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta".

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että muut kulttuuriperintökohteet Keuruu (Mänttä) Pättiniemi (muinaisjäännöstunnus 1000044078), Keuruu (Mänttä) (1000044079) ja Savonselkä (1000045829) on merkitty kaavakarttaan pistekatkoviivalla ja merkinnällä kp. Merkintätapa on asianmukainen, mutta merkinnän selitys esitetään muutettavaksi muotoon Muu kulttuuriperintökohde. Merkinnän määräystä on sen sijaan jo täydennetty maakuntamuseon edellisessä lausunnossa esittämän mukaiseksi. Myös kiinteän muinaisjäännöksen Pättiniemi (506010005) määräys on nyt oikein.

Kaavaselostuksen kuvan 27 (s. 34) kuvatekstissä kerrotaan, että ruskealla merkityt arkeologiset kohteet olisivat kaikki Keuruun Mäntän taloon liittyviä. Yksi kohteista, Savonselkä, on kuitenkin sotahistoriallinen kohde. Kuvatekstiä esitetään korjattavan tältä osin.

Kaavan vaikutustenarviointia on nyt täydennetty arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Laajentuvalla toiminnalla katsotaan voivan olla vaikutuksia T- ja ET-alueille merkityille muille kulttuuriperintökohteille Keuruu (Mänttä) Pättiniemi ja Keuruu (Mänttä), ja vaikutusten voimakkuuden olevan suhteessa muuttuvan maankäytön etäisyyteen kohteista ja sen intensiteettiin. Muiden kulttuuriperintökohteiden kaavamääräyksessä ohjataankin selvittämään kohteiden laajuus ja luonne tarvittaessa tarkemmilla tutkimuksilla. Näin ollen maakuntamuseolla ei ole kaavaehdotuksesta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta muuta huomautettavaa.

Kaava-aineistoa tulisi vielä kehittää edellä kuvatuilla tavoilla. Tarvittaessa asiassa voidaan järjestää viranomaistyöneuvottelu. Korjattu kaavaehdotus pyydetään toimittamaan nähtäville Pirkanmaan maakuntamuseoon ennen hyväksymiskäsittelyä.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta kaavaehdotuksesta. Maakuntamuseo on viimeksi antanut lausunnon saman kaavahankkeen luonnosvaiheessa (7.7.2023, diar. 344/2023). Siinä on mm. esitetty korjauksia ja täydennyksiä kaavamerkintöihin ja -määräyksiin sekä vaikutustenarviointiin. Tutustuttuaan nähtävillä olevaan kaava-aineistoon alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta maakuntamuseo toteaa, että aineistoa on luonnosvaiheen jälkeen täydennetty huolellisesti laaditulla selvityksellä höyryvoimalaitoksen piipun näkymisestä ja merkityksestä kaupunkikuvassa (FCG, 2023). Selvityksen mukaan vuonna 1935 valmistunut piippu on noin 112 metriä korkea. Laajalle alueelle näkyvä tiilipiippu on oleellinen osa maisemaa etenkin vesistöltä katsottaessa, mutta myös tärkeä osa Mäntän keskustan kaupunkikuvaa. Maamerkkinä tiilipiippu korostaa maiseman solmukohtaa Koskelanlammella, osoittaa kaupungin paikan ja kertoo sen luonteesta ja historiasta tehdaskaupunkina. Tiilipiippu on oleellinen osa Mäntän identiteettiä, ja siksi selvitys suosittelee piipun säilyttämistä. Kaavan vaikutustenarviointia on täydennetty hyväksyttävästi etenkin höyryvoimalaitoksen piipun maisemallisen merkityksen osalta.

Kaavaehdotuksessa lähes koko suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi, joka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi (T). Piippu sijoittuu alueen pohjoisosaan Mäntän tehtaat ja yhdyskunta -nimiselle valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle, joka kaavassa on varustettu ma-aluemerkinnällä. Merkintää koskevaa kaavamääräyksen sanamuotoa on korjattu pyydetysti lisäämällä lause: Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen suojelukohteita koskevien merkittävien lupahakemusten ratkaisemista. Höyryvoimalaitokselle ja sen tiilirakenteiselle piipulle (kohde nro 2) on osoitettu kohdemerkintä Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus tai rakennusryhmä. Kaavaselostuksen mukaan kyseistä kaavamerkintää koskevalla määräyksellä ei kuitenkaan suojella kohteita, vaan kohteiden mahdollinen suojelu on tarkoitus ratkaista asemakaavoituksen yhteydessä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n mukaan alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista. Tiilipiipun, samoin kuin muidenkin tehdasalueen vanhimpien rakennusten, arvot ja kaupunkikuvallinen merkitys on tunnistettu useissa selvityksissä. Arvokkaiksi tunnistettujen rakennusten suojeluratkaisujen siirtäminen tehtäväksi vasta asemakaavoituksen yhteydessä ei vaikuta lain- eikä tarkoituksenmukaiselta. Lisäksi kaavaehdotuksen rakennetun ympäristön ja maiseman vaalimiseen tähtäävät merkinnät vaikuttavat osin keskenään ristiriitaisilta. Jää epäselväksi, mihin kohteisiin ma-aluemerkinnän suojelukohteilla viitataan. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää näiltä osin kaavaehdotuksen merkintöjä ja -määräyksiä vielä kehitettäväksi. Vähintäänkin ma-aluemerkintää koskeva kaavamääräyksen ”suojelukohteita” -sana tulisi korvata sanoilla: ”Kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta".

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että muut kulttuuriperintökohteet Keuruu (Mänttä) Pättiniemi (muinaisjäännöstunnus 1000044078), Keuruu (Mänttä) (1000044079) ja Savonselkä (1000045829) on merkitty kaavakarttaan pistekatkoviivalla ja merkinnällä kp. Merkintätapa on asianmukainen, mutta merkinnän selitys esitetään muutettavaksi muotoon Muu kulttuuriperintökohde. Merkinnän määräystä on sen sijaan jo täydennetty maakuntamuseon edellisessä lausunnossa esittämän mukaiseksi. Myös kiinteän muinaisjäännöksen Pättiniemi (506010005) määräys on nyt oikein.

Kaavaselostuksen kuvan 27 (s. 34) kuvatekstissä kerrotaan, että ruskealla merkityt arkeologiset kohteet olisivat kaikki Keuruun Mäntän taloon liittyviä. Yksi kohteista, Savonselkä, on kuitenkin sotahistoriallinen kohde. Kuvatekstiä esitetään korjattavan tältä osin.

Kaavan vaikutustenarviointia on nyt täydennetty arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Laajentuvalla toiminnalla katsotaan voivan olla vaikutuksia T- ja ET-alueille merkityille muille kulttuuriperintökohteille Keuruu (Mänttä) Pättiniemi ja Keuruu (Mänttä), ja vaikutusten voimakkuuden olevan suhteessa muuttuvan maankäytön etäisyyteen kohteista ja sen intensiteettiin. Muiden kulttuuriperintökohteiden kaavamääräyksessä ohjataankin selvittämään kohteiden laajuus ja luonne tarvittaessa tarkemmilla tutkimuksilla. Näin ollen maakuntamuseolla ei ole kaavaehdotuksesta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta muuta huomautettavaa.

Kaava-aineistoa tulisi vielä kehittää edellä kuvatuilla tavoilla. Tarvittaessa asiassa voidaan järjestää viranomaistyöneuvottelu. Korjattu kaavaehdotus pyydetään toimittamaan nähtäville Pirkanmaan maakuntamuseoon ennen hyväksymiskäsittelyä.