Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kestävien liikennemuotojen ja lähijunaseisakkeen kehittämismahdollisuuksien sekä niihin linkittyvän maankäytön mahdollisuuksien, mm. asutuksen kehittämisen, tutkiminen. Lisäksi osayleiskaavalla tavoitellaan merkittävien elinkeinotoimintojen alueiden kehittämistä valtatie 9:n ympäristöön, pohjoisen 2-kehävyöhykkeen kehittämistä sekä monipuolisen yritystonttitarjonnan kasvattamista. Lisäksi pyritään tunnistamaan ja tukemaan alueen matkailuvahvuuksia ja niiden kehittämistä. Osayleiskaavan tavoitteiden määrittely tarkentuu kaavaprosessin edetessä. 

Maisema ja rakennettu ympäristö

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on tunnistettu kaava-alueen keskeiset arvot, joita ovat Haralanharjun valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, rakenussuojelulailla suojeltu Markkulan tilakeskus sekä muut alueen agraarihistoriasta kertovat kohteet ja aluekokonaisuudet, huvila-asutus sekä radanvarteen kehittyneet rautatie-, yritys- ja asuinalueet. Ruutanan rakennetun ympäristön arvoja on tarkasteltu Ruutanan alueen rakennetun ympäristön selvityksessä (Selvitystyö Ahola, 2009) sekä Ruutanan koulua ja seurakuntataloa koskevissa tarkemmissa selvityksissä. Lisäksi Ruutanan alueelta on laadittu Ruutanan osayleiskaava - Maisemaselvitys (Kangasalan kunta, 2009). Aseman seudulta on laadittu Halimajärven ja Aseman seudun rakennusinventointi (Pauliina Tiusanen, 2003). Kyseiset selvitykset tarjoavat hyvää perustietoa kaava-alueen rakennetun ympäristön arvoista, mutta niitä on syytä päivittää tämän kaavahankkeen tarpeisiin.

Kaavatyön tavoitteiden havainnollistamiseksi alueelle on laadittu kolme
maankäytön kehityskuvaa. Vähittäisen tiivistymisen vaihtoehdossa Ruutanaan ei rakenneta lähijunaseisaketta, asukasmäärän kasvu on maltillisempi ja uudet asuinalueet pienimuotoisempia. Elinkeinojen kehittämiseen painottuvassa vaihtoehdossa Ruutanan joukkoliikenne pohjautuu lähijunaliikenteeseen ja asukaspohjaa kasvatetaan sekä uusien asuinalueiden rakentamisella että olemassa olevien alueiden tiivistämisellä. Junaseisakkeen ympäristöön kehitetään kaupunkimainen lähikeskus sekä työpaikkaintensiivistä yritystoimintaa ja valtatie 9:n varteen rakennetaan laaja yritysalue. Myös asumiseen painottuvassa vaihtoehdossa Ruutanan joukkoliikenne pohjautuu lähijunaliikenteeseen ja asukkaiden määrä kasvaa merkittävästi. Tässäkin vaihtoehdossa olemassa olevia asuinalueita tiivistetään ja täydennetään varsinkin seisakkeen läheisyydessä, kun taas vähäisen tiivistämisen vaihtoehdossa liikkuminen perustuu linja-autoliikenteeseen ja uudet asukkaat sijoittuvat laajemmalle alueelle.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Ruutanan ja Aseman asuinalueiden syntymiselle keskeinen tekijä on ollut radan ja sen seisakkeiden rakentuminen. Tämä on luonut alueille merkittävää rakennettua ympäristöä, joka kuvastaa syntyajankohtiensa suunnittelua ja arvoja. Seisakkeiden palauttaminen käyttöön on yleisesti ottaen erinomainen mahdollisuus alueiden kehittämiseen, mutta se edellyttää huolellista, kulttuuriympäristön arvot tunnistavaa suunnittelua. Ruutanassa kävelymatkan päähän vanhasta seisakkeesta ovat rakentuneet jälleenrakennuskaudella merkittävät, mm. Lokomon ja Tampellan tehtaiden sekä Tammelan Konepajan työntekijöiden pientaloalueet. Näille alueille ominaisia ovat väljät puutarhatontit ja nuorempien alueiden osalta rakennuskannan rytmikäs sijoittuminen tonteille. Tonttien jakaminen on yksi merkittävimpiä jälleenrakennuskauden asuinalueiden arvoja tuhoavia tekijöitä. Näin ollen hankkeessa on erityisen tärkeää tunnistaa niiden alueiden, joille merkittävää täydennysrakentamista suunnitellaan, rakennetun ympäristön arvot ja ohjata uudisrakentamista siten, että se ei heikennä rakennetun ympäristön arvojen säilymistä. Aiemmassa selvityksessä erityisiä arvoja on todettu olevan erityisesti Lokomon alueella. Iskelän ja kunnan alueen osalta arvojen on nähty jonkin verran heikentyneen, mutta ne on suositeltu huomioimaan alueen rakennushankkeissa tilanteen kehittämiseksi. Arvokasta rakennuskantaa ja aluekokonaisuuksia on tunnistettu myös Ruutanan keskustassa.

Erityisesti näiden, edellä mainittujen aluekokonaisuuksien osalta voidaan arvioida tarvittavan ajantasaista tietoa aluekokonaisuuksien arvoista ja niiden säilyneisyydestä, koska kaavaratkaisu tulee ohjaamaan alueelle merkittäviä muutoksia. Lisäksi kaava tulee ohjaamaan rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen suojelua koko alueellaan, joten kaava-alueella tunnistetut arvot tulee merkitä asianmukaisin suojelumääräyksin varustettuina kaavakartalle.

Pirkanmaan maakuntamuseo on neuvotellut Museoviraston kanssa Markkulan rakenussuojelulailla suojellun kohteen huomioimisesta osayleiskaavatyössä. Museovirastoa ei tarvitse pitää hankkeessa osallisena, vaan Pirkanmaan maakuntamuseo hoitaa tässä hankkeessa myös Markkulaa koskevat asiat. Kohde tulee varustaa kaavassa suojelumerkinnällä, jossa viitataan lakipäätökseen ja siihen, että tilaa koskevat erilliset suojelumääräykset.

Arkeologinen perintö

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että aiempi Ruutanan osayleiskaavaehdotus on vuodelta 2011. Tällöin  kaava-alue oli nykyistä suppeampi. Mikroliitti Oy:n laatima Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 on suurimmaksi osaksi riittävä uudelle yleiskaava-alueelle. Lisäselvitystytarve on olemassa kaavan laajennusosissa ja uusien löytöpaikkojen kohdilla, joita tunnetaan kaava-alueen koillisosassa. Näillä alueilla on pidettävä mahdollisena, että kaava-alueelta löytyisi vielä tuntemattomia esihistoriallisia tai historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Niiden huomioonottaminen kaavassa edellyttää arkeologisen inventoinnin suorittamista MRL 9 §:n mukaisesti.

Museon tämän hetkisten tietojen mukaan kaava-alueella sijaitsee neljä kiinteää muinaisjäännöstä ja yksi mahdollinen muinaisjäännös. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Kiinteiden muinaisjäännösten alueille ei tule osoittaa kaavassa rakentamista. Kohteiden tiedot löytyvät em. inventointiraportista. Alueen tunnetut arkeologiset kohteet ovat:

- Vanha Ranssila, historiallinen asuinpaikka, kiinteä muinaisjäännös, (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000017956);

- Markkula, historiallinen hiilimiilu, kiinteä muinaisjäännös (1000017955);

- Suinula, historiallinen asuinpaikka, kiinteä muinaisjäännös (1000017959);

- Markkula 1, kivikautinen asuinpaikka, mahdollinen muinaisjäännös (1000024372).

Uutena kohteena on Tampereen rajalla sijaitseva historiallinen rajamerkki Aitovuoren rako (1000017703). Kohteen tiedot löytyvät muinaisjäännösrekisteristä: https://www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.

Kaavan kaikissa kehityskuvavaihtoehdoissa on osoitettu rakentamista kiinteän muinaisjäännöksen, Vanhan Ranssilan historiallisen asuinpaikan alueelle. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta on otettava huomioon, että, mikäli kiinteiden muinaisjäännösten alueelle tai niiden lähiympäristöön suunnitellaan maankäytön muutosta, tulee siitä neuvotella Museoviraston kanssa MML 13 §:n mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla, että muinaisjäännös ja sen ympäristö säilyisivät mahdollisimman ennallaan.

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Inventoinnissa tulee käyttää ajantasaisinta ja tarkinta saatavana olevaa laserkeilausaineistoa; käytetyn laserkeilausaineiston lähde ja tarkkuus tulee ilmoittaa. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Maakuntamuseo arvioi kajoamattomien kenttätutkimusten raportit ja pyytää tarvittavat muutokset tekijältä. Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Kaavaluonnos selvitysaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten. Maakuntamuseo on tarpeen mukaan valmis osallistumaan hanketta koskeviin työneuvotteluihin.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kestävien liikennemuotojen ja lähijunaseisakkeen kehittämismahdollisuuksien sekä niihin linkittyvän maankäytön mahdollisuuksien, mm. asutuksen kehittämisen, tutkiminen. Lisäksi osayleiskaavalla tavoitellaan merkittävien elinkeinotoimintojen alueiden kehittämistä valtatie 9:n ympäristöön, pohjoisen 2-kehävyöhykkeen kehittämistä sekä monipuolisen yritystonttitarjonnan kasvattamista. Lisäksi pyritään tunnistamaan ja tukemaan alueen matkailuvahvuuksia ja niiden kehittämistä. Osayleiskaavan tavoitteiden määrittely tarkentuu kaavaprosessin edetessä. 

Maisema ja rakennettu ympäristö

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on tunnistettu kaava-alueen keskeiset arvot, joita ovat Haralanharjun valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, rakenussuojelulailla suojeltu Markkulan tilakeskus sekä muut alueen agraarihistoriasta kertovat kohteet ja aluekokonaisuudet, huvila-asutus sekä radanvarteen kehittyneet rautatie-, yritys- ja asuinalueet. Ruutanan rakennetun ympäristön arvoja on tarkasteltu Ruutanan alueen rakennetun ympäristön selvityksessä (Selvitystyö Ahola, 2009) sekä Ruutanan koulua ja seurakuntataloa koskevissa tarkemmissa selvityksissä. Lisäksi Ruutanan alueelta on laadittu Ruutanan osayleiskaava - Maisemaselvitys (Kangasalan kunta, 2009). Aseman seudulta on laadittu Halimajärven ja Aseman seudun rakennusinventointi (Pauliina Tiusanen, 2003). Kyseiset selvitykset tarjoavat hyvää perustietoa kaava-alueen rakennetun ympäristön arvoista, mutta niitä on syytä päivittää tämän kaavahankkeen tarpeisiin.

Kaavatyön tavoitteiden havainnollistamiseksi alueelle on laadittu kolme

maankäytön kehityskuvaa. Vähittäisen tiivistymisen vaihtoehdossa Ruutanaan ei rakenneta lähijunaseisaketta, asukasmäärän kasvu on maltillisempi ja uudet asuinalueet pienimuotoisempia. Elinkeinojen kehittämiseen painottuvassa vaihtoehdossa Ruutanan joukkoliikenne pohjautuu lähijunaliikenteeseen ja asukaspohjaa kasvatetaan sekä uusien asuinalueiden rakentamisella että olemassa olevien alueiden tiivistämisellä. Junaseisakkeen ympäristöön kehitetään kaupunkimainen lähikeskus sekä työpaikkaintensiivistä yritystoimintaa ja valtatie 9:n varteen rakennetaan laaja yritysalue. Myös asumiseen painottuvassa vaihtoehdossa Ruutanan joukkoliikenne pohjautuu lähijunaliikenteeseen ja asukkaiden määrä kasvaa merkittävästi. Tässäkin vaihtoehdossa olemassa olevia asuinalueita tiivistetään ja täydennetään varsinkin seisakkeen läheisyydessä, kun taas vähäisen tiivistämisen vaihtoehdossa liikkuminen perustuu linja-autoliikenteeseen ja uudet asukkaat sijoittuvat laajemmalle alueelle.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Ruutanan ja Aseman asuinalueiden syntymiselle keskeinen tekijä on ollut radan ja sen seisakkeiden rakentuminen. Tämä on luonut alueille merkittävää rakennettua ympäristöä, joka kuvastaa syntyajankohtiensa suunnittelua ja arvoja. Seisakkeiden palauttaminen käyttöön on yleisesti ottaen erinomainen mahdollisuus alueiden kehittämiseen, mutta se edellyttää huolellista, kulttuuriympäristön arvot tunnistavaa suunnittelua. Ruutanassa kävelymatkan päähän vanhasta seisakkeesta ovat rakentuneet jälleenrakennuskaudella merkittävät, mm. Lokomon ja Tampellan tehtaiden sekä Tammelan Konepajan työntekijöiden pientaloalueet. Näille alueille ominaisia ovat väljät puutarhatontit ja nuorempien alueiden osalta rakennuskannan rytmikäs sijoittuminen tonteille. Tonttien jakaminen on yksi merkittävimpiä jälleenrakennuskauden asuinalueiden arvoja tuhoavia tekijöitä. Näin ollen hankkeessa on erityisen tärkeää tunnistaa niiden alueiden, joille merkittävää täydennysrakentamista suunnitellaan, rakennetun ympäristön arvot ja ohjata uudisrakentamista siten, että se ei heikennä rakennetun ympäristön arvojen säilymistä. Aiemmassa selvityksessä erityisiä arvoja on todettu olevan erityisesti Lokomon alueella. Iskelän ja kunnan alueen osalta arvojen on nähty jonkin verran heikentyneen, mutta ne on suositeltu huomioimaan alueen rakennushankkeissa tilanteen kehittämiseksi. Arvokasta rakennuskantaa ja aluekokonaisuuksia on tunnistettu myös Ruutanan keskustassa.

Erityisesti näiden, edellä mainittujen aluekokonaisuuksien osalta voidaan arvioida tarvittavan ajantasaista tietoa aluekokonaisuuksien arvoista ja niiden säilyneisyydestä, koska kaavaratkaisu tulee ohjaamaan alueelle merkittäviä muutoksia. Lisäksi kaava tulee ohjaamaan rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen suojelua koko alueellaan, joten kaava-alueella tunnistetut arvot tulee merkitä asianmukaisin suojelumääräyksin varustettuina kaavakartalle.

Pirkanmaan maakuntamuseo on neuvotellut Museoviraston kanssa Markkulan rakenussuojelulailla suojellun kohteen huomioimisesta osayleiskaavatyössä. Museovirastoa ei tarvitse pitää hankkeessa osallisena, vaan Pirkanmaan maakuntamuseo hoitaa tässä hankkeessa myös Markkulaa koskevat asiat. Kohde tulee varustaa kaavassa suojelumerkinnällä, jossa viitataan lakipäätökseen ja siihen, että tilaa koskevat erilliset suojelumääräykset.

Arkeologinen perintö

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että aiempi Ruutanan osayleiskaavaehdotus on vuodelta 2011. Tällöin  kaava-alue oli nykyistä suppeampi. Mikroliitti Oy:n laatima Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 on suurimmaksi osaksi riittävä uudelle yleiskaava-alueelle. Lisäselvitystytarve on olemassa kaavan laajennusosissa ja uusien löytöpaikkojen kohdilla, joita tunnetaan kaava-alueen koillisosassa. Näillä alueilla on pidettävä mahdollisena, että kaava-alueelta löytyisi vielä tuntemattomia esihistoriallisia tai historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Niiden huomioonottaminen kaavassa edellyttää arkeologisen inventoinnin suorittamista MRL 9 §:n mukaisesti.

Museon tämän hetkisten tietojen mukaan kaava-alueella sijaitsee neljä kiinteää muinaisjäännöstä ja yksi mahdollinen muinaisjäännös. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Kiinteiden muinaisjäännösten alueille ei tule osoittaa kaavassa rakentamista. Kohteiden tiedot löytyvät em. inventointiraportista. Alueen tunnetut arkeologiset kohteet ovat:

- Vanha Ranssila, historiallinen asuinpaikka, kiinteä muinaisjäännös, (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000017956);

- Markkula, historiallinen hiilimiilu, kiinteä muinaisjäännös (1000017955);

- Suinula, historiallinen asuinpaikka, kiinteä muinaisjäännös (1000017959);

- Markkula 1, kivikautinen asuinpaikka, mahdollinen muinaisjäännös (1000024372).

Uutena kohteena on Tampereen rajalla sijaitseva historiallinen rajamerkki Aitovuoren rako (1000017703). Kohteen tiedot löytyvät muinaisjäännösrekisteristä: https://www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.

Kaavan kaikissa kehityskuvavaihtoehdoissa on osoitettu rakentamista kiinteän muinaisjäännöksen, Vanhan Ranssilan historiallisen asuinpaikan alueelle. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta on otettava huomioon, että, mikäli kiinteiden muinaisjäännösten alueelle tai niiden lähiympäristöön suunnitellaan maankäytön muutosta, tulee siitä neuvotella Museoviraston kanssa MML 13 §:n mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla, että muinaisjäännös ja sen ympäristö säilyisivät mahdollisimman ennallaan.

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Inventoinnissa tulee käyttää ajantasaisinta ja tarkinta saatavana olevaa laserkeilausaineistoa; käytetyn laserkeilausaineiston lähde ja tarkkuus tulee ilmoittaa. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Maakuntamuseo arvioi kajoamattomien kenttätutkimusten raportit ja pyytää tarvittavat muutokset tekijältä. Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Kaavaluonnos selvitysaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten. Maakuntamuseo on tarpeen mukaan valmis osallistumaan hanketta koskeviin työneuvotteluihin.