Mätikkö-Kirkkojärvi kulttuurimaisema. Uotsolan ja Yliskallion kylien välinen kulttuurimaisema on erittäin vaihtelevaa. Viljelykset laskeutuvat paikka paikoin jyrkästi Mätikön ja Kirkkojärven rantaan. Järvien välinen Myllyoja virtaa syvässä laaksossa. Alue on samalla Mouhijärven vanhimpia asutusmaisemia ja kulttuurihistorialtaan keskeistä. Yksittäisistä kohteista mainittakoon uusi kirkko, vanhan kirkon paikka, Selkee sekä Uotsolan, Eskolan ja Tervamäen kylät.

Uotsolan raittinäkymä, Uotsola. Uotsolan vahraiskeskiaikainen kylä on Mouhijärven vanhinta yhtenäisesti jatkunutta asutuskerrostumaa. Viime vuosisadan keskivaiheilla kylän asema korostui, kun uusi kirkko rakennettiin nykyiselle paikalleen. Kylän keskustassa on säilynyt vanhan kansakoulun ohella joukko puisia kauppakartanoita ja asuinrakennuksia. Lehtipuiden reunustama raitti mutkittelee näiden välitse. Kohde on osa laajempaa Mätikön ja Kirkkojärven kulttuurimaisemaa.

Selkeen kartano ja kulttuurimaisema. Selkee on Mouhijärven vanhinta asutusmaisemaa. Selkeen kantakylä on syntynyt viimeistään 1200-luvulla. Kartano muodstui 1620- ja 1630-luvuilla kahdestatoista Barbara Kinnairdille luovutetusta tilasta ja nautti säterivapautta vuoteen 1673. Vuonna 1678 siitä muodostettiin säteriluontoinen kruununvirkatalo ja tila määrättiin Porin läänin jalkaväkirykmentin komentajan virkataloksi. Slkeen kartanoa ovat hallinneet mm. sotamarsalkka Åke Tott ja maaherra Lorentz Creutz. Kaksikerroksinen puinen päärakennus on vuodelta 1786 ja noudattaa Kustaa III:n samana vuonna vahvistamaa mallipiirustusta everstin virkataloksi. Turun kaupunginarkkitehti Chr. Fr. Schr-der laati rakennuksen kustannus- ja materiaaliarvion. Rakennuksen ulkoasu muutettiin 1800-luvun lopulla sekä vuonna 1935 rakennusmestari Jalmari peltosen suunnitelman mukaan. Viimeisin peruskorjaus on vuodelta 1979. Pihalla sijaitsee symmetrisesti kaksi siipirakennusta, jotka noudattavat alkuperäistä rakennusryhmitystä. Täysin uusituista rakennuksista toinen lienee 1700-luvun puolelta, toinen 1800-luvun alkupuosilta. Lähistöllä on lisäksi joukko vanhoja aittoja. Rakennuksia ympäröi laaja puisto ja mäeltä avautuu erittäin vaikuttava näkymä vaihtelevailmeiseen Mätikköjärven maisemaan. Vuodesta 1933 on Selkeen kartanossa toiminut valtion laidunkoeasema.

Eskolan ja Tervamäen kylät. Eskolan ja Tervamnäen kylät ovat molemmat varhaiskeskiaikaisia. Eräiden arvelujen mukaan Mouhijärven ensimmäinen kappeli olisi sijainnut 1500-luvun lopulla Eskolan l. Yliskallon kylässä. Perinteistä rakennuskantaa edustavat Tervamäen Kahnun ja Holpin päärakennukset sekä Eskolan Tullun, Simon, Märrin ja Äijälän rakennusryhmät, Tervamäen kylässä sijaitseva Yliskallon kansakoulu on vuodelta 1897.

Häijää-Valkama kulttuurimaisema.Tupurlanjärven länsipuolinen kulttuurimaisema on erittäin vaihtelevaa viljelysmaisemaa, jossa korkeuserot ovat suuria. Asutus alueella juontaa osin varhaiskeskiajalta. Viime vuosisadalla Häijään kylä oli tärkeä kauppa- ja liikennekeskus. Kestikievari toimi Mäkipään valossa, jonka päärakennus on vuodelta 1850. Perinteistä rakennuskantaa on lisäksi Saikkalan kylän Saikassa, Rienilän kylässä sekä Valkaman Ala-Valkamassa.

- Saikan päärakennus on 1800-luvun jälkipuolelta ja edustaa ulkorakennuksineen ajan uusrenessanssityyliä. Rakennuksi ympäröi lehtevä puisto.

- Rienilän kylä on syntynyt myöhäiskeskiajalla. Tien halkaisema kyläkeskus on säilynyt suhteellisen tiiviinä. Perinteistä rakennuskantaa on Perttulin, Ollilan ja Vasaran tiloilla.

- Ala-Valkaman tila on sukutila vuodesta 1540. Päärakennus on vuosisadan vaihteen tienoilta, toinen asuinrakennus lienee vanhempi. Pihapiirin tuntumassa on kaksi vanhaa aittaa.

Salmin kylä ja kulttuurimaisema. Salmin myöhäiskeskiajalla asutettu kylä sijaitsee jylhässä maisemassa, jossa viljelykset laskeutuvat kanjonimaiseen Otamusjokeen. Erityisen vaikuttavasti maisema avautuu tultaessa vanhaa tietä Nokian suunnasta. Kylän keskustassa on vanhaa rakennuskantaa mm. Simulan tilalla. Kyläkeskustasta sivummalla on Järventaustan harmaahirsinen rakennusryhmä sekä Lepistöön vanha torppa. Ryömälänvuoren kallioon on hakattu 103 askelman kiviportaat, jotka laskeutuvat Tupurlanjärven rannassa olleeseen laivalaituriin.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]

Aiemmin tunnettu nimellä Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisemat