Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Parkanon Tuuli Oy suunnittelee tuulivoimahanketta, joka sijoittuisi noin 15 kilometriä Parkanon keskustasta luoteeseen ja noin 13 km Karvian keskustasta itään. Hankkeessa Takakangas‐Pihlajaharjun alueelle rakennettaisiin 12-14, kokonaiskorkeudeltaan enintään 300 metriä korkeaa tuulivoimalaa. Lisäksi rakennettaisiin tarvittavat yhdys- ja huoltotiet, maakaapelointi voimaloiden välille, sähköasema sekä 11 kilometriä pitkä ilmajohto kaakkoon Linnanjärven eteläpuolelle voimaloitten tuottaman sähkön siirtämiseksi sähköverkkoon. YVA-ohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristön alueellinen vastuumuseo, on tutustunut ohjelmaan ja kommentoi sitä Pirkanmaan osalta seuraavasti.

Yleistä

YVA-ohjelmaan on asianmukaisesti kirjattu, että tuulivoimahankkeen keskeisimpiä selvitettäviä ympäristövaikutuksia ovat mm. vaikutukset maisemaan ja merkittäviin maisema-alueisiin, muinaisjäännöksiin ja rakennettuun kulttuuriympäristöön sekä yhteisvaikutukset muiden käynnissä olevien tuulivoimahankkeiden kanssa.

YVA:ssa tarkastellaan hankevaihtoehtoja, joista VE 1:ssä rakennettaisiin 14 tuulivoimalaa ja VE 2:ssa 12 tuulivoimalaa. Näiden rinnalla arvioidaan 0-vaihtoehtoa, jossa hanketta ei toteuteta. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan VE1 ja VE2 välinen ero vaikuttaa pieneltä. Maakuntamuseo kehottaakin vielä arvioimaan olisiko VE2:ssa rakennettavien tuulivoimaloiden määrää syytä vähentää, jotta  hankkeen ympäristövaikutuksina tutkittaisiin riittävän monentasoisia vaihtoehtoja. Tällöin myös vaihtoehtojen väliset erot olisivat selkeämmät ja siten niiden edut ja haitat paremmin hahmotettavissa.

Rakennettu ympäristö ja maisema

YVA-ohjelmassa käytettävät menetelmät ja vaikutusalueiden rajaukset vaikuttavat valitun pääosin huolellisesti ja asianmukaisesti. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta vaikutusten arviointi keskittyy maisemalliselle lähi- ja välialueelle 0–12 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Yleispiirteisesti tarkastellaan vaikutukset noin 30 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Ilmajohtona toteutettavan sähkönsiirtoreitin yhteydessä vaikutuksia tarkastellaan noin 200-1 000 metrin etäisyydelle johtoalueesta. Maisemavaikutusten laajuuden todentamiseksi laaditaan näkyvyysanalyysi ja sen perusteella kuvasovitteet voimaloiden näkymisestä. Lopuksi arvioidaan asiantuntija-arviona, vaikuttavatko maisemakuvan muutokset heikentävästi kohteiden suojeluperusteena oleviin arvoihin tai luonteeseen.

Taulukossa 12.1. (s. 75-76) on esitetty tuulivoimaloiden vaikutusalueelle, noin 30 kilometrin säteelle sijoittuvat arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet. Taulukosta olisi hyvä käydä ilmi minkä kunnan alueella kukin kohde sijaitsee. Lisätiedot -sarakkeessa voisi myös kunkin kohteen kohdalla mainita selvityksen, mistä kohteesta löytyy lisätietoa, ja jossa sen arvot on todettu.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Suunnittelualueelta tunnetaan neljä arkeologista kohdetta: kaksi kiinteää muinaisjäännöstä - tervahauta Löyttyharju (mj-tunnus 1000025414) ja tervahauta Latikkalampi, johon liittyy lisäksi tervapirtin/hautakämpän jäännös (mj-tunnus 1000025413), - sekä kaksi muuta kulttuuriperintökohdetta, Latikkaharjun ja Latikkalammen hiiltämöt (mj-tunnus 1000043582 ja 1000043581). Muinaisjäännösrekisterin tietoja on päivitetty kahden viimeksi mainitun kohteen osalta; tiedot kohteista tulee lisätä myös YVA-ohjelmaan (luku 13).

Ohjelmassa on asianmukaisesti tunnistettu arkeologisen inventoinnin tarve hankealueella ja sähkönsiirtoreiteillä (s. 86). Maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, että inventoinnista vastaavaksi mainittu Suomen Luontotieto Oy voidaan hyväksyä inventoinnin tekijäksi vain siinä tapauksessa, että sen henkilökuntaan kuuluu arkeologi, joka suorittaa tutkimuksen. Maakuntamuseo toteaa, että sille toimitettua biologi Jyrki Matikaisen laatimaa raporttia ei voida pitää arkeologisena selvityksenä, koska tekijältä puuttuu arkeologin koulutus. Ohjelman sivulla 86 todetaan lisäksi, että inventoinnin tavoitteena on mm. "ennestään tuntemattomien kiinteiden muinaisjäännösten paikantaminen." Lauseen loppuosa on päivitettävä muotoon: "ennestään tuntemattomien kiinteiden muinaisjäännösten ja muiden kulttuuriperintökohteiden paikantaminen."

Pieni osa hankealueesta on tutkittu v. 2012 arkeologisessa inventoinnissa, jossa kaikki mainitut, tiedossa olevat kohteet ovat löytyneet. Lisäksi lähes välittömästi alueen luoteispuolelta on löytynyt 10 pyyntikuoppaa käsittävä kiinteä muinaisjäännös (Kouranpääkangas, mj-tunnus 1000025389). Inventoinnin tulokset kertovat hyvin alueen arkeologisesta potentiaalista. Viimeistään 1700- ja 1800-luvun taitteessa alueen itäpuolelle on syntynyt historiallista talonpoikaisasutusta, johon liittyviä uusia elinkeinohistoriallisia kohteita saattaa löytyä hankealueelta. Vanhojen karttojen mukaan Kuivasjärven kylän 1800-luvun rajoihin liittyviä, kulttuuriperintökohteiksi tulkittavia rajamerkkejä tai niiden jäännöksiä voi löytyä hankealueen keski- ja pohjoisosasta. Alueen korkeusaseman ja vesistöhistorian perusteella myöskään kivikautisten, varhaismesoliittisten asuinpaikkojen löytymisen mahdollisuutta ei voida sulkea pois (erityisesti alueen pohjois-ja itäosassa). Noin 1 km hankealueesta luoteeseen sijaitsee kivikautinen asuinpaikka Karvia Iso-Koura. Lisäksi Maanmittauslaitoksen korkeusmallin mukaan hankealueella on paikoin havaittavissa kuoppamaisia ilmiöitä, jotka saattavat liittyä vanhoihin elinkeinoihin (esim. terva- tai hiilihaudat, pyyntikuopat, nauriskuopat, kellarit). Ilmiöt muodostavat paikoin huomionarvoisia ryhmiä/keskittymiä (esim. Iso-Nyrkän länsi- ja lounaisosassa tai -puolella, Takakankaan luoteispuolella). Sähkönsiirtoreitin itäosan alueella on vanhojen karttojen mukaan kulkenut historiallisia kylänrajoja, joihin voi liittyä muinaisjäännöksiksi tulkittavia rajamerkkejä; aluetta voidaan pitää potentiaalisena myös esihistoriallisten asuinpaikkojen löytymisen kannalta.

Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointi arkeologisen kulttuuriperinnön osalta perustuisi arkeologin suorittamaan, Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuvaatimusten (Museovirasto 2020) mukaisesti toteutettuun inventointiin, jonka esi- ja kenttätyössä käytetään riittävän monipuolisesti arkeologisia tutkimusmenetelmiä. Inventoinnissa on syytä keskittyä mainittuihin ennalta määriteltäviin potentiaalisiin alueisiin/kohteisiin. Suunnitelluista tuulivoimaloiden paikoista huomiota on kiinnitettävä erityisesti Alkkianvuoren eteläreunan, Paunukankaan-Hauskasalon-Takakankaan alueen sekä Latikkanevan ja sen pohjoispuolen (Takamäen etäpuolen) kohteisiin kaapeli- ja tiereitteineen. Inventoinnissa on otettava huomioon sekä kiinteät muinaisjäännökset että muut kulttuuriperintökohteet. V. 2012 inventoinnissa tutkittujen alueiden tarkastaminen ei ole välttämätöntä; tutkittujen alueiden likimääräiset rajaukset on merkitty oheiseen liitekarttaan punaisella.

Alempana sivulla 86 todetaan: "Vaikutukset kohteisiin arvioidaan voimaloiden rakennuspaikoilta." Hankkeen vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön tulee arvioida kaikkien hankkeeseen liittyvien, maastoa muokkaavien töiden osalta, mukaan lukien rakennettavat ja parannettavat kulkureitit, sähköasema sekä alueen sisäiset ja ulkoiset sähkönsiirtoreitit vaihtoehtoineen. Myös hankkeen maisemallisia vaikutuksia arkeologisten kohteiden ympäristöön ja sen kautta niiden ymmärrettävyyteen ja autenttisuuteen on arvioitava.

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Valmis ympäristövaikutusten arviointi pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Parkanon Tuuli Oy suunnittelee tuulivoimahanketta, joka sijoittuisi noin 15 kilometriä Parkanon keskustasta luoteeseen ja noin 13 km Karvian keskustasta itään. Hankkeessa Takakangas‐Pihlajaharjun alueelle rakennettaisiin 12-14, kokonaiskorkeudeltaan enintään 300 metriä korkeaa tuulivoimalaa. Lisäksi rakennettaisiin tarvittavat yhdys- ja huoltotiet, maakaapelointi voimaloiden välille, sähköasema sekä 11 kilometriä pitkä ilmajohto kaakkoon Linnanjärven eteläpuolelle voimaloitten tuottaman sähkön siirtämiseksi sähköverkkoon. YVA-ohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristön alueellinen vastuumuseo, on tutustunut ohjelmaan ja kommentoi sitä Pirkanmaan osalta seuraavasti.

Yleistä

YVA-ohjelmaan on asianmukaisesti kirjattu, että tuulivoimahankkeen keskeisimpiä selvitettäviä ympäristövaikutuksia ovat mm. vaikutukset maisemaan ja merkittäviin maisema-alueisiin, muinaisjäännöksiin ja rakennettuun kulttuuriympäristöön sekä yhteisvaikutukset muiden käynnissä olevien tuulivoimahankkeiden kanssa.

YVA:ssa tarkastellaan hankevaihtoehtoja, joista VE 1:ssä rakennettaisiin 14 tuulivoimalaa ja VE 2:ssa 12 tuulivoimalaa. Näiden rinnalla arvioidaan 0-vaihtoehtoa, jossa hanketta ei toteuteta. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan VE1 ja VE2 välinen ero vaikuttaa pieneltä. Maakuntamuseo kehottaakin vielä arvioimaan olisiko VE2:ssa rakennettavien tuulivoimaloiden määrää syytä vähentää, jotta  hankkeen ympäristövaikutuksina tutkittaisiin riittävän monentasoisia vaihtoehtoja. Tällöin myös vaihtoehtojen väliset erot olisivat selkeämmät ja siten niiden edut ja haitat paremmin hahmotettavissa.

Rakennettu ympäristö ja maisema

YVA-ohjelmassa käytettävät menetelmät ja vaikutusalueiden rajaukset vaikuttavat valitun pääosin huolellisesti ja asianmukaisesti. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta vaikutusten arviointi keskittyy maisemalliselle lähi- ja välialueelle 0–12 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Yleispiirteisesti tarkastellaan vaikutukset noin 30 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Ilmajohtona toteutettavan sähkönsiirtoreitin yhteydessä vaikutuksia tarkastellaan noin 200-1 000 metrin etäisyydelle johtoalueesta. Maisemavaikutusten laajuuden todentamiseksi laaditaan näkyvyysanalyysi ja sen perusteella kuvasovitteet voimaloiden näkymisestä. Lopuksi arvioidaan asiantuntija-arviona, vaikuttavatko maisemakuvan muutokset heikentävästi kohteiden suojeluperusteena oleviin arvoihin tai luonteeseen.

Taulukossa 12.1. (s. 75-76) on esitetty tuulivoimaloiden vaikutusalueelle, noin 30 kilometrin säteelle sijoittuvat arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet. Taulukosta olisi hyvä käydä ilmi minkä kunnan alueella kukin kohde sijaitsee. Lisätiedot -sarakkeessa voisi myös kunkin kohteen kohdalla mainita selvityksen, mistä kohteesta löytyy lisätietoa, ja jossa sen arvot on todettu.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Suunnittelualueelta tunnetaan neljä arkeologista kohdetta: kaksi kiinteää muinaisjäännöstä - tervahauta Löyttyharju (mj-tunnus 1000025414) ja tervahauta Latikkalampi, johon liittyy lisäksi tervapirtin/hautakämpän jäännös (mj-tunnus 1000025413), - sekä kaksi muuta kulttuuriperintökohdetta, Latikkaharjun ja Latikkalammen hiiltämöt (mj-tunnus 1000043582 ja 1000043581). Muinaisjäännösrekisterin tietoja on päivitetty kahden viimeksi mainitun kohteen osalta; tiedot kohteista tulee lisätä myös YVA-ohjelmaan (luku 13).

Ohjelmassa on asianmukaisesti tunnistettu arkeologisen inventoinnin tarve hankealueella ja sähkönsiirtoreiteillä (s. 86). Maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, että inventoinnista vastaavaksi mainittu Suomen Luontotieto Oy voidaan hyväksyä inventoinnin tekijäksi vain siinä tapauksessa, että sen henkilökuntaan kuuluu arkeologi, joka suorittaa tutkimuksen. Maakuntamuseo toteaa, että sille toimitettua biologi Jyrki Matikaisen laatimaa raporttia ei voida pitää arkeologisena selvityksenä, koska tekijältä puuttuu arkeologin koulutus. Ohjelman sivulla 86 todetaan lisäksi, että inventoinnin tavoitteena on mm. "ennestään tuntemattomien kiinteiden muinaisjäännösten paikantaminen." Lauseen loppuosa on päivitettävä muotoon: "ennestään tuntemattomien kiinteiden muinaisjäännösten ja muiden kulttuuriperintökohteiden paikantaminen."

Pieni osa hankealueesta on tutkittu v. 2012 arkeologisessa inventoinnissa, jossa kaikki mainitut, tiedossa olevat kohteet ovat löytyneet. Lisäksi lähes välittömästi alueen luoteispuolelta on löytynyt 10 pyyntikuoppaa käsittävä kiinteä muinaisjäännös (Kouranpääkangas, mj-tunnus 1000025389). Inventoinnin tulokset kertovat hyvin alueen arkeologisesta potentiaalista. Viimeistään 1700- ja 1800-luvun taitteessa alueen itäpuolelle on syntynyt historiallista talonpoikaisasutusta, johon liittyviä uusia elinkeinohistoriallisia kohteita saattaa löytyä hankealueelta. Vanhojen karttojen mukaan Kuivasjärven kylän 1800-luvun rajoihin liittyviä, kulttuuriperintökohteiksi tulkittavia rajamerkkejä tai niiden jäännöksiä voi löytyä hankealueen keski- ja pohjoisosasta. Alueen korkeusaseman ja vesistöhistorian perusteella myöskään kivikautisten, varhaismesoliittisten asuinpaikkojen löytymisen mahdollisuutta ei voida sulkea pois (erityisesti alueen pohjois-ja itäosassa). Noin 1 km hankealueesta luoteeseen sijaitsee kivikautinen asuinpaikka Karvia Iso-Koura. Lisäksi Maanmittauslaitoksen korkeusmallin mukaan hankealueella on paikoin havaittavissa kuoppamaisia ilmiöitä, jotka saattavat liittyä vanhoihin elinkeinoihin (esim. terva- tai hiilihaudat, pyyntikuopat, nauriskuopat, kellarit). Ilmiöt muodostavat paikoin huomionarvoisia ryhmiä/keskittymiä (esim. Iso-Nyrkän länsi- ja lounaisosassa tai -puolella, Takakankaan luoteispuolella). Sähkönsiirtoreitin itäosan alueella on vanhojen karttojen mukaan kulkenut historiallisia kylänrajoja, joihin voi liittyä muinaisjäännöksiksi tulkittavia rajamerkkejä; aluetta voidaan pitää potentiaalisena myös esihistoriallisten asuinpaikkojen löytymisen kannalta.

Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointi arkeologisen kulttuuriperinnön osalta perustuisi arkeologin suorittamaan, Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuvaatimusten (Museovirasto 2020) mukaisesti toteutettuun inventointiin, jonka esi- ja kenttätyössä käytetään riittävän monipuolisesti arkeologisia tutkimusmenetelmiä. Inventoinnissa on syytä keskittyä mainittuihin ennalta määriteltäviin potentiaalisiin alueisiin/kohteisiin. Suunnitelluista tuulivoimaloiden paikoista huomiota on kiinnitettävä erityisesti Alkkianvuoren eteläreunan, Paunukankaan-Hauskasalon-Takakankaan alueen sekä Latikkanevan ja sen pohjoispuolen (Takamäen etäpuolen) kohteisiin kaapeli- ja tiereitteineen. Inventoinnissa on otettava huomioon sekä kiinteät muinaisjäännökset että muut kulttuuriperintökohteet. V. 2012 inventoinnissa tutkittujen alueiden tarkastaminen ei ole välttämätöntä; tutkittujen alueiden likimääräiset rajaukset on merkitty oheiseen liitekarttaan punaisella.

Alempana sivulla 86 todetaan: "Vaikutukset kohteisiin arvioidaan voimaloiden rakennuspaikoilta." Hankkeen vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön tulee arvioida kaikkien hankkeeseen liittyvien, maastoa muokkaavien töiden osalta, mukaan lukien rakennettavat ja parannettavat kulkureitit, sähköasema sekä alueen sisäiset ja ulkoiset sähkönsiirtoreitit vaihtoehtoineen. Myös hankkeen maisemallisia vaikutuksia arkeologisten kohteiden ympäristöön ja sen kautta niiden ymmärrettävyyteen ja autenttisuuteen on arvioitava.

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Valmis ympäristövaikutusten arviointi pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.