Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Tutustuttuaan hankkeeseen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Pyynikin urheilukenttä on sijainnut nykyisellä paikallaan vuodesta 1908 lähtien. Kentän sijainti perustuu vuonna 1907 vahvistettuun arkkitehti Lars Sonckin laatimaan asemakaavaan. Nykyisen muotonsa urheilukenttä sai 1920-luvun alussa, jolloin katsomo ja aita rakennettiin Tampereen kaupungin rakennustoimiston arkkitehtiosastolla laadittujen piirustusten mukaisesti. Pyynikin urheilukenttä toimi Tampereen pääurheilukenttänä Ratinan stadionin valmistumiseen saakka.

1920-luvun ilmeensä säilyttänyt Pyynikin urheilukenttä lukeutuu Tampereen arvokkaimpiin kulttuuriympäristöihin. Se on huomioitu arvokohteena Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -teoksessa, jossa kentällä, katsomolla ja aidalla on todettu olevan rakennustaiteellisia, kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Kenttä on myös osa Pyynikinrinteen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (peruste: Museovirasto, RKY-inventointi 2009). Kenttä mainitaan arvoalueen kuvauksessa yhtenä ajalleen tyypillisenä julkisena tilana Pyynikintorin, Heinätorin, koulujen ja sairaalan rinnalla.

Pyynikin urheilukentällä on voimassa vuonna 1987 hyväksytty asemakaava, jossa katsomorakennukselle on osoitettu purkamisen kieltävä suojelumerkintä (sr-13) ja koko kentälle asemakaavamääräys sj-4, jonka mukaan kyseessä on rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä alue, joka tulee säilyttää. Alueen kaupunkikuvan kannalta merkittävää luonnetta ei saa muuttaa. Alueen käyttöön liittyvät rakennukset tai rakennelmat tulee toteuttaa alueen rakennustaiteelliset ja kaupunkikuvalliset arvot huomioon ottavalla tavalla.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty suunnitelma, jonka mukaisesti katsomon kaakkoispuolelle rakennettaisiin tilapäiset kontit korvaava pulpettikattoinen julkisivuiltaan pystylaudoituksella verhoiltu ja punamullanväriseksi maalattu huoltorakennus, ei ole ristiriidassa em. kaavan suojelutavoitteiden kanssa. Alueeseen ei myöskään liity arkeologista kulttuuriperintöä. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseolla ei vastusta poikkeamisluvan myöntämistä. Mikäli hanke etenee nyt esitettyjen periaatteiden mukaisesti, ei maakuntamuseolta ole tarpeen rakennuslupavaiheessa pyytää lausuntoa.

Pyynikin urheilukenttä on sijainnut nykyisellä paikallaan vuodesta 1908 lähtien. Kentän sijainti perustuu vuonna 1907 vahvistettuun arkkitehti Lars Sonckin laatimaan asemakaavaan. Nykyisen muotonsa urheilukenttä sai 1920-luvun alussa, jolloin katsomo ja aita rakennettiin Tampereen kaupungin rakennustoimiston arkkitehtiosastolla laadittujen piirustusten mukaisesti. Pyynikin urheilukenttä toimi Tampereen pääurheilukenttänä Ratinan stadionin valmistumiseen saakka.

1920-luvun ilmeensä säilyttänyt Pyynikin urheilukenttä lukeutuu Tampereen arvokkaimpiin kulttuuriympäristöihin. Se on huomioitu arvokohteena Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -teoksessa, jossa kentällä, katsomolla ja aidalla on todettu olevan rakennustaiteellisia, kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Kenttä on myös osa Pyynikinrinteen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (peruste: Museovirasto, RKY-inventointi 2009). Kenttä mainitaan arvoalueen kuvauksessa yhtenä ajalleen tyypillisenä julkisena tilana Pyynikintorin, Heinätorin, koulujen ja sairaalan rinnalla.

Pyynikin urheilukentällä on voimassa vuonna 1987 hyväksytty asemakaava, jossa katsomorakennukselle on osoitettu purkamisen kieltävä suojelumerkintä (sr-13) ja koko kentälle asemakaavamääräys sj-4, jonka mukaan kyseessä on rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä alue, joka tulee säilyttää. Alueen kaupunkikuvan kannalta merkittävää luonnetta ei saa muuttaa. Alueen käyttöön liittyvät rakennukset tai rakennelmat tulee toteuttaa alueen rakennustaiteelliset ja kaupunkikuvalliset arvot huomioon ottavalla tavalla.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty suunnitelma, jonka mukaisesti katsomon kaakkoispuolelle rakennettaisiin tilapäiset kontit korvaava pulpettikattoinen julkisivuiltaan pystylaudoituksella verhoiltu ja punamullanväriseksi maalattu huoltorakennus, ei ole ristiriidassa em. kaavan suojelutavoitteiden kanssa. Alueeseen ei myöskään liity arkeologista kulttuuriperintöä. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseolla ei vastusta poikkeamisluvan myöntämistä. Mikäli hanke etenee nyt esitettyjen periaatteiden mukaisesti, ei maakuntamuseolta ole tarpeen rakennuslupavaiheessa pyytää lausuntoa.