Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Tampereen rautatieaseman asemahallin sisätilamuutoksesta.
Suunnitelmassa esitetään entisen lipputoimiston tiloja muutettaviksi kahvila-ravintolakäyttöön, lipputoimiston siirtoväliseinien purkua ja kaarevakulmaisen lasiväliseinän rakentamista liiketila-alueen keskivaiheille. Lisäksi esitetään liiketila-alueen takatiloja muokattavaksi ravintoloiden käyttöön ja valomainosten asentamista asemahalliin avautuvaan pilaririvistöön.
Vuonna 1936 valmistunut, arkkitehtien Otto Flodin ja Eero Seppälä suunnittelema Tampereen rautatieasema kuuluu Rautatiesopimuksen 1998 suojelukohteisiin ja valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009). RKY-kuvauksessa todetaan, että aseman sisätilat ovat arkkitehtonisesti korkeatasoiset. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri -selvityksen (1998) mukaan asemarakennus edustaa kauniilla tavalla pelkistettyä ja monumentaalista tiilifunktionalismia.
Rautatieasema-alueen asemakaava on vuodelta 1897, ja siinä asemarakennus on merkitty liikennealueeksi (LR). Valtionhallinnon piiriin kuulunutta asema-aluetta ei sen jälkeen ole käsitelty kaupungin asemakaavoituksessa. Nyt suunnitteilla olevan asemakeskus-hankkeen myötä nykyinen asemarakennus tulee saamaan asemakaavan mahdollisine suojelumerkintöineen.
Rautatieaseman sisätilojen rakennushistoriaa on tutkittu kahdessa selvityksessä: Tampereen rautatieasema ja eteläinen veturitalli, rakennushistoriallinen selvitys (Panu Savolainen 2015) sekä Rakennushistoriaselvitys: Tampereen rautatieasema, henkilöratapiha, eteläinen veturitalli ja Viinikanojan silta (Vahanen Rakennusfysiikka Oy, luonnos 27.4.2020). Selvitysten mukaan nyt muutosalueena oleva asemahallista etelään suuntautuva liiketilasiipi on kokenut monia toiminnallisia muutoksia, tärkeimpänä matkatavaraosaston korvautuminen liike- ja lipunmyyntitiloilla 1980-1990 -lukujen vaihteessa. Tämän jälkeen liiketilojen alueella on tehty väliseinä- ja sisustusmuutoksia. Alueen arkkitehtoniset pääpirteet eli asemahalliin liittyvä avoin käytävätila ja palvelutiloja jäsentävä pilaririvistö ovat kuitenkin säilyneet. Tärkeä yksityiskohta on nykyisen R-kioskin liiketilan pyöristetty kulma asemahalliin päin.
Tekeillä olevan selvityksen (Vahanen Rakennusfysiikka Oy 2020) mukaan muutoksen alaiset myymälöiden ja myöhemmän lipputoimiston takatilat ovat kokeneet lukuisia muutoksia. Nyt esitettävä muutos ei siten enää heikennä niiden säilyneisyyttä. Sen sijaan pilaririvistön keskelle esitetty kaarevamuotoinen lasiväliseinä on selvitystiedon valossa vieras elementti asemahallin arkkitehtuuriin. Muut asemahallin pyöristetyt kulmat ovat umpinaisia ja pinnaltaan rapattuja, joten lasi materiaalina rinnastuu näihin alkuperäistä arkkitehtuuria hämärtävästi. Lisäksi suunniteltu väliseinä katkaisee pilarien välisen näkymän matkatavarasäilytystilaan ja heikentää pilaririvistön visuaalista kokonaisuutta. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että asemahallin ominaispiirteisiin soveltuakseen väliseinien tulisi sijoittua pilareiden kohdille ja lähteä pilarin kohdalta suorana.
Väistyvän lipputoimiston irtokirjainkyltit on esitetty poistettavaksi. Asemahallin irtokirjainkylteissä on käytössä vuoden 2008 uudistustöissä uudestaan käyttöön otettu Flodinin ja Seppälän asemaa varten kehittämä kirjasintyyppi, jota ei alkuperäisenä ole säilynyt missään aseman sisätiloissa. Myös nykyisen R-kioskin irtokirjainkyltit vuodelta 2008 on purettu ja tilalla on yrityksen oma logo valomainoksina. Uudet valomainokset on esitetty asennettavan samalla tavoin eli liiketilojen sisäänkäyntiaukkoihin aukon yläreunan varaan ripustaen. Koska aseman omasta toiminnasta kertovia kylttejä ei nykytilassa ole haluttu sekoittaa liikkeiden kyltityksiin, voidaan esitettyä valomainosasennusta pitää mahdollisena, joskin tästä aiheutuu asemahalliin yhä enemmän alkuperäiseen funktionalistiseen arkkitehtuuriin kuulumatonta visuaalista hälyä.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Tampereen rautatieaseman asemahallin sisätilamuutoksesta.
Suunnitelmassa esitetään entisen lipputoimiston tiloja muutettaviksi kahvila-ravintolakäyttöön, lipputoimiston siirtoväliseinien purkua ja kaarevakulmaisen lasiväliseinän rakentamista liiketila-alueen keskivaiheille. Lisäksi esitetään liiketila-alueen takatiloja muokattavaksi ravintoloiden käyttöön ja valomainosten asentamista asemahalliin avautuvaan pilaririvistöön.
Vuonna 1936 valmistunut, arkkitehtien Otto Flodin ja Eero Seppälä suunnittelema Tampereen rautatieasema kuuluu Rautatiesopimuksen 1998 suojelukohteisiin ja valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009). RKY-kuvauksessa todetaan, että aseman sisätilat ovat arkkitehtonisesti korkeatasoiset. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri -selvityksen (1998) mukaan asemarakennus edustaa kauniilla tavalla pelkistettyä ja monumentaalista tiilifunktionalismia.
Rautatieasema-alueen asemakaava on vuodelta 1897, ja siinä asemarakennus on merkitty liikennealueeksi (LR). Valtionhallinnon piiriin kuulunutta asema-aluetta ei sen jälkeen ole käsitelty kaupungin asemakaavoituksessa. Nyt suunnitteilla olevan asemakeskus-hankkeen myötä nykyinen asemarakennus tulee saamaan asemakaavan mahdollisine suojelumerkintöineen.
Rautatieaseman sisätilojen rakennushistoriaa on tutkittu kahdessa selvityksessä: Tampereen rautatieasema ja eteläinen veturitalli, rakennushistoriallinen selvitys (Panu Savolainen 2015) sekä Rakennushistoriaselvitys: Tampereen rautatieasema, henkilöratapiha, eteläinen veturitalli ja Viinikanojan silta (Vahanen Rakennusfysiikka Oy, luonnos 27.4.2020). Selvitysten mukaan nyt muutosalueena oleva asemahallista etelään suuntautuva liiketilasiipi on kokenut monia toiminnallisia muutoksia, tärkeimpänä matkatavaraosaston korvautuminen liike- ja lipunmyyntitiloilla 1980-1990 -lukujen vaihteessa. Tämän jälkeen liiketilojen alueella on tehty väliseinä- ja sisustusmuutoksia. Alueen arkkitehtoniset pääpirteet eli asemahalliin liittyvä avoin käytävätila ja palvelutiloja jäsentävä pilaririvistö ovat kuitenkin säilyneet. Tärkeä yksityiskohta on nykyisen R-kioskin liiketilan pyöristetty kulma asemahalliin päin.
Tekeillä olevan selvityksen (Vahanen Rakennusfysiikka Oy 2020) mukaan muutoksen alaiset myymälöiden ja myöhemmän lipputoimiston takatilat ovat kokeneet lukuisia muutoksia. Nyt esitettävä muutos ei siten enää heikennä niiden säilyneisyyttä. Sen sijaan pilaririvistön keskelle esitetty kaarevamuotoinen lasiväliseinä on selvitystiedon valossa vieras elementti asemahallin arkkitehtuuriin. Muut asemahallin pyöristetyt kulmat ovat umpinaisia ja pinnaltaan rapattuja, joten lasi materiaalina rinnastuu näihin alkuperäistä arkkitehtuuria hämärtävästi. Lisäksi suunniteltu väliseinä katkaisee pilarien välisen näkymän matkatavarasäilytystilaan ja heikentää pilaririvistön visuaalista kokonaisuutta. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että asemahallin ominaispiirteisiin soveltuakseen väliseinien tulisi sijoittua pilareiden kohdille ja lähteä pilarin kohdalta suorana.
Väistyvän lipputoimiston irtokirjainkyltit on esitetty poistettavaksi. Asemahallin irtokirjainkylteissä on käytössä vuoden 2008 uudistustöissä uudestaan käyttöön otettu Flodinin ja Seppälän asemaa varten kehittämä kirjasintyyppi, jota ei alkuperäisenä ole säilynyt missään aseman sisätiloissa. Myös nykyisen R-kioskin irtokirjainkyltit vuodelta 2008 on purettu ja tilalla on yrityksen oma logo valomainoksina. Uudet valomainokset on esitetty asennettavan samalla tavoin eli liiketilojen sisäänkäyntiaukkoihin aukon yläreunan varaan ripustaen. Koska aseman omasta toiminnasta kertovia kylttejä ei nykytilassa ole haluttu sekoittaa liikkeiden kyltityksiin, voidaan esitettyä valomainosasennusta pitää mahdollisena, joskin tästä aiheutuu asemahalliin yhä enemmän alkuperäiseen funktionalistiseen arkkitehtuuriin kuulumatonta visuaalista hälyä.