Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu tiedoksi ja mahdollista kommentointia varten otsikossa mainittu hanke. Suunnittelualue sijoittuu Sastamalan keskustaan Tuomiston kiertoliittymän ja Tampereentien väliselle alueelle. Aineistojen perusteella asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uusi tieyhteys Tuomiston kiertoliittymästä Tampereentielle sekä kytkeä Sylvään aluetta kiinteämmin keskustan kaupunkirakenteeseen. Lisäksi kaavalla on tarkoitus mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen Tuomiston kiertoliittymän läheisyyteen. Asemakaavan muutosta laaditaan Sylvään yleis- ja kehittämissuunnitelman pohjalta.
Suunnittelualue on osin tie- ja katualueita sekä niitä reunustavia viheralueita, osin metsäaluetta, jossa siellä täällä on rakennettuja pientalo- ja teollisuustontteja. Alueella sijaitsee muutamia 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla rakennettuja pientaloja sekä kaupungin ja Destian varikot. Alue on hajanainen, eikä sillä ole yhtenäistä rakennustapaa. Pohjoispäässä, Tampereentien pohjoispuolella, alue ulottuu avoimelle Sylvään peltoalueelle.
Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnittelualueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön tai maiseman arvoalueita. Rakennustutkijan alueelle 17.7.2020 tekemän katselmuksen perusteella itse kaava-alueella ei myöskään ole paikallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita tai rakennuksia. Sen sijaan pohjoisessa, aivan kaava-alueen rajan tuntumassa, Sylvään peltoalueen reunalla sijaitsee kaksi talousrakennusta, jotka todennäköisesti liittyvät nykyisin Vammalan kaupungintalona toimivaan rakennukseen. Kohde on nostettu esiin kulttuurihistoriallisesti merkittävänä Vammalan keskustan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventoinnissa 2004 (Kohde 32. Vammalan kaupungintalo s. 165). Kaupungintalo on aiemmin toiminut Tyrvään Piirimielisairaalana. Vuonna 1923 valmistunut sairaalarakennus on arkkitehti Axel Mörnen suunnittelema. Kaava-aineistoja tulee näiltä osin täydentää ja vaikutusten arvioinnista tulee myös käydä ilmi, millaisia vaikutuksia kaavan toteuttamisella mahdollisesti on kyseessä oleville talousrakennuksille.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että inventointiraportin (Maanala Oy, 2017) mukaan kaava-alueella, sen lounaisosassa, sijaitsee neljä historiallisen ajan kohdetta. Yksi niistä, 1900-luvun alkuun ajoittuva uunin jäännös Ojanen sijaitsee lähes välittömästi liikenneympyrän koillispuolella, ja sitä on käsitelty Tuomiston kiertoliittymän alueen asemakaavan yhteydessä (2018). Kyseessä ei ole kiinteä muinaisjäännös, vaan muu kulttuuriperintökohde. Kaava-aineiston mukaan kyseiselle kohdalle rakennetaan Vammalantie, jonka linjausta ei voida muuttaa, eikä jäännöksen säilyttäminen ole siten mahdollista. Kohdetta on kuitenkin dokumentoitu riittävästi em. raportissa. Muut kohteet ovat Ojasen kiviaita, aidan kivitolpparivi ja pieni kivilouhos. Historiallisen kartta-aineiston perusteella aitarakenteet liittyvät Ojasten torppaan/mäkitupaan, joka oli perustettu Marttilan kylän Heikkilän talon metsäpalstalle viimeistään v. 1912. Talon pohjois- ja eteläpuolella on ollut kaksi pientä peltoa. Aidat ovat rajanneet peltoja ja pihapiiriä lännestä.
Museoviraston ohjeistuksen perusteella 1900-luvun alkupuolen kivirakenteita voidaan tulkita kulttuuriperintökohteiksi ja suojella kaavoituksen keinoin. Samaan historiallisten kohteiden kokonaisuuteen kuuluu myös kivenottopaikka. Maakuntamuseo esittää kohteita merkittäviksi kaavaan alueen asutus- ja elinkeinohistoriasta kertovina kulttuuriperintökohteina (s-merkintä) tulevan tien ulkopuolelle sijoittuvilta osin. Myös kaavan vaikutusarviointia tulee täydentää arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.
Kaavaehdotus aineistoineen pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle.
Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu tiedoksi ja mahdollista kommentointia varten otsikossa mainittu hanke. Suunnittelualue sijoittuu Sastamalan keskustaan Tuomiston kiertoliittymän ja Tampereentien väliselle alueelle. Aineistojen perusteella asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uusi tieyhteys Tuomiston kiertoliittymästä Tampereentielle sekä kytkeä Sylvään aluetta kiinteämmin keskustan kaupunkirakenteeseen. Lisäksi kaavalla on tarkoitus mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen Tuomiston kiertoliittymän läheisyyteen. Asemakaavan muutosta laaditaan Sylvään yleis- ja kehittämissuunnitelman pohjalta.
Suunnittelualue on osin tie- ja katualueita sekä niitä reunustavia viheralueita, osin metsäaluetta, jossa siellä täällä on rakennettuja pientalo- ja teollisuustontteja. Alueella sijaitsee muutamia 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla rakennettuja pientaloja sekä kaupungin ja Destian varikot. Alue on hajanainen, eikä sillä ole yhtenäistä rakennustapaa. Pohjoispäässä, Tampereentien pohjoispuolella, alue ulottuu avoimelle Sylvään peltoalueelle.
Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnittelualueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön tai maiseman arvoalueita. Rakennustutkijan alueelle 17.7.2020 tekemän katselmuksen perusteella itse kaava-alueella ei myöskään ole paikallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita tai rakennuksia. Sen sijaan pohjoisessa, aivan kaava-alueen rajan tuntumassa, Sylvään peltoalueen reunalla sijaitsee kaksi talousrakennusta, jotka todennäköisesti liittyvät nykyisin Vammalan kaupungintalona toimivaan rakennukseen. Kohde on nostettu esiin kulttuurihistoriallisesti merkittävänä Vammalan keskustan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventoinnissa 2004 (Kohde 32. Vammalan kaupungintalo s. 165). Kaupungintalo on aiemmin toiminut Tyrvään Piirimielisairaalana. Vuonna 1923 valmistunut sairaalarakennus on arkkitehti Axel Mörnen suunnittelema. Kaava-aineistoja tulee näiltä osin täydentää ja vaikutusten arvioinnista tulee myös käydä ilmi, millaisia vaikutuksia kaavan toteuttamisella mahdollisesti on kyseessä oleville talousrakennuksille.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että inventointiraportin (Maanala Oy, 2017) mukaan kaava-alueella, sen lounaisosassa, sijaitsee neljä historiallisen ajan kohdetta. Yksi niistä, 1900-luvun alkuun ajoittuva uunin jäännös Ojanen sijaitsee lähes välittömästi liikenneympyrän koillispuolella, ja sitä on käsitelty Tuomiston kiertoliittymän alueen asemakaavan yhteydessä (2018). Kyseessä ei ole kiinteä muinaisjäännös, vaan muu kulttuuriperintökohde. Kaava-aineiston mukaan kyseiselle kohdalle rakennetaan Vammalantie, jonka linjausta ei voida muuttaa, eikä jäännöksen säilyttäminen ole siten mahdollista. Kohdetta on kuitenkin dokumentoitu riittävästi em. raportissa. Muut kohteet ovat Ojasen kiviaita, aidan kivitolpparivi ja pieni kivilouhos. Historiallisen kartta-aineiston perusteella aitarakenteet liittyvät Ojasten torppaan/mäkitupaan, joka oli perustettu Marttilan kylän Heikkilän talon metsäpalstalle viimeistään v. 1912. Talon pohjois- ja eteläpuolella on ollut kaksi pientä peltoa. Aidat ovat rajanneet peltoja ja pihapiiriä lännestä.
Museoviraston ohjeistuksen perusteella 1900-luvun alkupuolen kivirakenteita voidaan tulkita kulttuuriperintökohteiksi ja suojella kaavoituksen keinoin. Samaan historiallisten kohteiden kokonaisuuteen kuuluu myös kivenottopaikka. Maakuntamuseo esittää kohteita merkittäviksi kaavaan alueen asutus- ja elinkeinohistoriasta kertovina kulttuuriperintökohteina (s-merkintä) tulevan tien ulkopuolelle sijoittuvilta osin. Myös kaavan vaikutusarviointia tulee täydentää arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.
Kaavaehdotus aineistoineen pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle.
Jaa
Facebookissa