Vanha osatalo

Rakennushistoriallinen x

Historiallinen

Maisemallinen x

KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

paikallinen

Yli-Mattila on hirrestä rakennettu tasanurkkainen yksikerroksinen asuinrakennus. Perusta on luonnonkivisokkeli, mutta on 1940-luvulla vahvistettu ja tehty yhtenäisen näköiseksi sementillä. Sisäänkäynti sijaitsee korkeassa, rakennusta hieman nuoremmassa, rankorakenteisessa lautavuoratussa viisikulmaisessa lasikuistissa. Kuistin katto noudattelee kuistin muotoa eli on 5-lapekatto. Portaat ullakolle lähtevät myös kuistilta. Ulkoverhoilu on vaakaponttilautaa, lisäksi kuistin yläosassa on käytetty Rakennuksen ulkoväri on ollut 1930 kellertävä ja nykyinen luonnonvalkoinen ruskein listoin on 1950-luvulta. Lyhyen aikaa 1970-luvun lopulla seinät maalattiin lateksilla, joka ei kuitenkaan kauaa kestänyt. Nykyinen öljymaali on 1990-luvulla.

Ikkunat ovat 6-ruutuiset ns. empireikkunat ja vanhaa puhallettua ikkunalasia on säilynyt vielä useissa ikkunoissa. Kuistin yläikkunat ovat vanhat neliömäiset, kuuteen ruutuun jaetut ikkunat. Ensimmäisenä kateaineena katossa on ollut päre, joka vaihtui sotien aikaan itse tehtyihin sementtitiiliin. Tämä, sangen raskas, noin 12000 kg painanut katto korvattiin peltikatteella 1995. Tämän seurauksena kaksi harjan muodostavaa hirttä ovat suoristuneet noin 5 cm.

Rakennuksen interiööri on pitkälti säilynyt ennen sotia syntyneessä asussa. Kaikissa huoneissa ovat säilyneet lautalattiat ja seinissä vanhat pinkopahvit ja tapetit. Pienemmässä salissa on myös katto päällystetty valkoiseksi maalatulla pinkopahvilla. Pahvissa on kupruja ja kosteusläiskiä. Poikkeuksen muodostaa pirtti, jossa seinät ovat paneloitu pystylaudoilla. Pirtin uuni on muurattu uudestaan 1956. Salissa on vihreäksi maalattu kaakeliuuni, jonka kaakeleiden alkuperäinen väri on vaaleanvihertävä. Muuten sisäkatot ovat lautaa ja osassa on käytetty helmiponttilautaa. Asuinkerroksen lisäksi ullakolla on yksi ns. kesähuone, jossa on kolmilapesisäkatto.

Tontilla on myös neljä ulkorakennusta. Näistä 2 ja 3 ovat 1800-luvulta olevia aittoja ja kuuluvat sen ajan pihapiiriin. Ne ovat rakennettu nurkkakiville. Riviaitan edessä on rakennuksen mittainen pystytolpilla varustettu käytävä. Aitan päätyosat on rakennettu hirrestä ja keskiosa on pystylautaverhoiltu ja rankorakenteinen. Idänpuoleisessa on säilytetty vaatteita ja keskimmäisessä on ollut mankeli. Viimeisessä on säilytetty lihaa. Rakenteissa on käytetty mustunutta puutavaraa, joka ilmeisesti on peräisin kylän palosta. Aitta nro 3 on toiminut vilja-aittana. Rakennukset ovat pitkänurkkaisia ja punaisiksi maalattuja. Ovien vuorilistat ovat valkoiset ja ovet sinapinkeltaiset.

Näiden takana on kolmas, 1950-luvlla rakennettu rankorakenteinen ja lautaverhoiltu varastorakennus, nro 4, jossa on ollut liiteri ja työkaluvarastoja. Matalille nurkkakiville perustettuna se on painunut ja omistaja suunnittelee rakennuksen purkamista lähivuosina.

Tontilla on myös ollut navetta, joka oli ensin rakennettu vuonna 1910 aittojen taakse pellolle. Se purettiin 1940-luvun alussa, jolloin uusi navetta valmistui talon eteläpuolelle. Tämän rakennuksen perustuksen kivi- ja betoniosia näkyy vielä maastossa. Rakennus purettiin 1993.

Yli-Mattila on Mattilan osatalo. Isonjaon aikaan omistusluettelossa maintaan vain yksi 1/2 Mattila. Karttaan on merkitty kuitenkin kaksi tonttia Mattilalle. Toinen on kyläjärven rannassa, jossa vanhemman Mattilan, nyk Ali-Mattilan muistellaan sijainneen. Toinen tontti on merkitty nykyisen Yli-Mattilan paikalle. Nykyinen rakennus, samoin kuin lähistön muut vanhemmat rakennukset on Yli-Mattila rakennettu kylän palon jälkeen. Aluksi tontille rakennettiin asuinrakennus tontin pohjoisosaan. Nykyinen Yli-Mattilan päärakennus on rakennettu ensin ns. kehälle, jonka jälkeen on kulunut aikaa ennen kuin rakennus on ollut asuinkäytössä. Suomen maatilat vuodelta 1964 ilmoittaa rakennusvuodeksi 1885. Vanhempi ns. pytinki purettiin 1900-luvun alkuvuosina uuden päärakennuksen valmistumisen jälkeen ja materiaali käytettiin VPK:n talon salin pohjaksi.

Nykyisen suvun hallussa tila on ollut vuodesta 1891. Tällöin Walfrid Juhonpoika Yli-Mattila myi tilan Viktor Heikinpoika Aapramille eli Yli-Mattilalle. Tämän lisäksi Olli Mattila käytti vielä hänestä nimeä Vihtori Koivisto. Tässä näkyy hyvin vuosisadan vaihteen eri nimivaihtoehtojen kirjo, jossa Aaprami on viitannut entiseen taloon, Koiviston ollessa varsinainen sukunimi, joka muuttui kaupanteon jälkeen Mattilaksi tilan mukaan. Mattila toimi maatalouskäytössä 1960-luvun lopulle, jolloin lehmistä luovuttiin. Tämän jälkeen rakennus on ollut kesäkäytössä.

Vanha raittimiljöö on säilynyt Yli-Mattilan lähellä hyvin.

Maakuntakaava

Suuri maatilakirja v. 1931

Kiinteistörekisteri ja asiakirjat, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, Tampere

Puutikkalan isojako- ja uusjakokartat (1795 ja 1915), Hämeen maanmittaustoimiston arkisto, Hämeenlinna