Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavamuutoshankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee Nokian keskustassa, Korkeemäenkadun ja Kyyninkadun kulmauksessa, osoitteessa Korkeenmäenkatu 7. Hankkeen tavoitteena on mm. muuttaa suunnittelualueen käyttötarkoitus asumiseen, korvata olemassa oleva rakennuskanta uudisrakentamisella, liittää osa Nokian valtatien reunan puistoalueesta osaksi tonttia, nostaa rakennusoikeuden määrää, täydentää luontevasti alueen rakennuskantaa sekä parantaa kaupunkikuvaa. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen valmisteluvaiheen aineistoihin ja toteaa seuraavaa.
Korkeemäenkatu 7:ssä sijaitsee kolmikerroksinen vuonna 1954 valmistunut entinen valtion virastotalo, jonka on suunnitellut Rakennushallituksen arkkitehti Martti Melakari. Alueella on voimassa vuonna 2012 hyväksytty Keskustan osayleiskaava 2030, jossa suunnittelualue on osoitettu osaksi kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Sitä koskevan kaavamääräyksen mukaan: Alueen kehittämisessä, suunnittelussa ja rakentamisessa lähtökohtana on alueen arvopohjan säilyminen. Alueen käytössä tapahtuvan muutoksen on sovelluttava alueen historialliseen kehitykseen ja aluetta täydennettäessä uusi ja vanha rakennuskanta on huolellisesti sovitettava yhteen. Merkintä perustuu selvitykseen: Keskustan osayleiskaava, Kulttuuriympäristöselvitys, Selvitystyö Ahola, 2010.
Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 suunnittelualue on osoitettu osaksi maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Nokian asemanseutu ja asuinalueet / Asemanseutu, valtatien ja Kylmäojanpuiston ympäristö. Arvoaluetta koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Merkintä perustuu selvitykseen Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Pirkanmaan liitto.
Lisäksi entisestä valtion virastotalosta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy / Jenni Laaksonen, 2020), jonka mukaan rakennuksella on arkkitehtuurin tyylilliseen eheyteen, ulkoasun säilyneisyyteen sekä alkuperäiseen käyttötarkoitukseen liittyen hallintohistoriallisia (posti, poliisi) ja rakennusperinteisiä arvoja. Lisäksi rakennuksella on maisemallisesti keskeisen sijaintinsa vuoksi kaupunkikuvallisesti tärkeä rooli Kyyninkadun ja Korkeemäenkadun risteyksen katumiljöössä ja Kyyninkadun katukuvassa yhdessä Nansolinnan kanssa.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että hankkeen tavoitteet vaikuttavat olevan ristiriidassa maakuntakaavan ja yleiskaavan määräysten sekä selvityksissä todettujen entisen virastotalon kaupunkikuvallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa. Asemakaavanmuutoksessa tulisi tutkia myös säilyttävä tai osittain säilyttävä vaihtoehto (esimerkiksi toisen rakennusosan säilyttäminen tai rakennusosien korottaminen) tai vaihtoehtoisesti perustella nyt esitettyä huolellisemmin, miksi on päädytty tutkimaan vain purkavan uudisrakentamisen vaihtoehtoa.
Kaavaluonnoksessa ja viitesuunnitelmassa tontille on esitetty kahden toisiinsa kiinnittyvän asuinkerrostalon kokonaisuus. Rakennusten muoto ja sijoittelu muistuttavat nykytilannetta, mutta ne sijoittuisivat tontille hieman sisemmäs Kyyninkadun reunasta, rakennusrungot olisivat leveämpiä, idänpuolinen B-osa olisi nelikerroksinen ja läntisempi A-osa 6-kerroksinen. Kaavamääräyksellä ym-14 on pyritty ohjaamaan uudisrakentamista ympäröiviin rakennuksiin ja korttelikokonaisuuteen sopeutuvaksi.
Maakuntamuseo toteaa, että esitetty vaihtoehto säilyttää osittain keskusta-alueen toteutunutta Otto-Iivari Meurmanin funktionalistishenkistä 1940-luvun asemakaavaratkaisua ja kaupunkikuvallisia arvoja, mutta johtaa muiden entiseen virastotalorakennukseen liittyvien arvojen menettämiseen ja heikentää myös maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Kuntiin sijoitetut valtion virastotalot edustavat harvinaistuvaa rakennustyyppiä. Nokian keskustassa myös jälleenrakennuskauden rakennusperintö on vähentynyt huolestuttavasti viimevuosina. Tämä tulisi tuoda selkeästi esiin hankkeen vaikutustenarvioinnissa.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavamuutoshankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee Nokian keskustassa, Korkeemäenkadun ja Kyyninkadun kulmauksessa, osoitteessa Korkeenmäenkatu 7. Hankkeen tavoitteena on mm. muuttaa suunnittelualueen käyttötarkoitus asumiseen, korvata olemassa oleva rakennuskanta uudisrakentamisella, liittää osa Nokian valtatien reunan puistoalueesta osaksi tonttia, nostaa rakennusoikeuden määrää, täydentää luontevasti alueen rakennuskantaa sekä parantaa kaupunkikuvaa. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen valmisteluvaiheen aineistoihin ja toteaa seuraavaa.
Korkeemäenkatu 7:ssä sijaitsee kolmikerroksinen vuonna 1954 valmistunut entinen valtion virastotalo, jonka on suunnitellut Rakennushallituksen arkkitehti Martti Melakari. Alueella on voimassa vuonna 2012 hyväksytty Keskustan osayleiskaava 2030, jossa suunnittelualue on osoitettu osaksi kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Sitä koskevan kaavamääräyksen mukaan: Alueen kehittämisessä, suunnittelussa ja rakentamisessa lähtökohtana on alueen arvopohjan säilyminen. Alueen käytössä tapahtuvan muutoksen on sovelluttava alueen historialliseen kehitykseen ja aluetta täydennettäessä uusi ja vanha rakennuskanta on huolellisesti sovitettava yhteen. Merkintä perustuu selvitykseen: Keskustan osayleiskaava, Kulttuuriympäristöselvitys, Selvitystyö Ahola, 2010.
Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 suunnittelualue on osoitettu osaksi maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Nokian asemanseutu ja asuinalueet / Asemanseutu, valtatien ja Kylmäojanpuiston ympäristö. Arvoaluetta koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Merkintä perustuu selvitykseen Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Pirkanmaan liitto.
Lisäksi entisestä valtion virastotalosta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy / Jenni Laaksonen, 2020), jonka mukaan rakennuksella on arkkitehtuurin tyylilliseen eheyteen, ulkoasun säilyneisyyteen sekä alkuperäiseen käyttötarkoitukseen liittyen hallintohistoriallisia (posti, poliisi) ja rakennusperinteisiä arvoja. Lisäksi rakennuksella on maisemallisesti keskeisen sijaintinsa vuoksi kaupunkikuvallisesti tärkeä rooli Kyyninkadun ja Korkeemäenkadun risteyksen katumiljöössä ja Kyyninkadun katukuvassa yhdessä Nansolinnan kanssa.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että hankkeen tavoitteet vaikuttavat olevan ristiriidassa maakuntakaavan ja yleiskaavan määräysten sekä selvityksissä todettujen entisen virastotalon kaupunkikuvallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa. Asemakaavanmuutoksessa tulisi tutkia myös säilyttävä tai osittain säilyttävä vaihtoehto (esimerkiksi toisen rakennusosan säilyttäminen tai rakennusosien korottaminen) tai vaihtoehtoisesti perustella nyt esitettyä huolellisemmin, miksi on päädytty tutkimaan vain purkavan uudisrakentamisen vaihtoehtoa.
Kaavaluonnoksessa ja viitesuunnitelmassa tontille on esitetty kahden toisiinsa kiinnittyvän asuinkerrostalon kokonaisuus. Rakennusten muoto ja sijoittelu muistuttavat nykytilannetta, mutta ne sijoittuisivat tontille hieman sisemmäs Kyyninkadun reunasta, rakennusrungot olisivat leveämpiä, idänpuolinen B-osa olisi nelikerroksinen ja läntisempi A-osa 6-kerroksinen. Kaavamääräyksellä ym-14 on pyritty ohjaamaan uudisrakentamista ympäröiviin rakennuksiin ja korttelikokonaisuuteen sopeutuvaksi.
Maakuntamuseo toteaa, että esitetty vaihtoehto säilyttää osittain keskusta-alueen toteutunutta Otto-Iivari Meurmanin funktionalistishenkistä 1940-luvun asemakaavaratkaisua ja kaupunkikuvallisia arvoja, mutta johtaa muiden entiseen virastotalorakennukseen liittyvien arvojen menettämiseen ja heikentää myös maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Kuntiin sijoitetut valtion virastotalot edustavat harvinaistuvaa rakennustyyppiä. Nokian keskustassa myös jälleenrakennuskauden rakennusperintö on vähentynyt huolestuttavasti viimevuosina. Tämä tulisi tuoda selkeästi esiin hankkeen vaikutustenarvioinnissa.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Jaa
Facebookissa