rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemakokonaisuus

Kohde muodostaa kylätien varteen maisemallisen kokonaisuuden kylän muiden osatalojen kanssa. Laurilan kantatalossta halottuna osatalona se on olennainen osa kylän asutushistoriaa. Osa pihapiirin rakennuskannasta on säilyttänyt alkuperäisen asunsa suhteellisen hyvin, päärakennuksen alkuperäinen asu on remonttien yhteydessä muuttunut.

Rakennusryhmä sijaitsee peltomaisemassa molemmin puolin etelä-pohjoinen -suunnassa kulkevaa Vähäröyhiöntietä. Tien itäpuolella ovat päärakennus, navetta ja maakellari. Länsipuolella on entinen pakari sekä sauna. Pihapiirin itäpuolelle kohti Penijoenlahtea on vuonna 2001 rakennettu uusi "mummonmökki", jossa tilan edellinen emäntä asuu.

Saunarakennus sijaitsee pakarin luoteispuolella. Sinne on vedetty sähköt ja siellä on takka. Sauna on toiminut kesäasuntona.

Ala-Laurila on olllut vauras talo. Pihapiirin luoteispuolella on ollut iso riihi, joka on purettu noin 35 vuotta sitten. Muita purettuja rakennuksia ovat syytinkitupa, kaksikerroksinen luhti, jossa ylistupa, sikala päärakennuksen ja navetan välissä sekä maitohuone, aitta ja liiteri. Piha on ollut umpipiha. Asuinrakennuksen ja karjarakennuksen välillä on ollut noin 1½ metriä korkea hirsiaita. Karjarakennuksen edessä oli hirsilankku, jotta rapa ei leviäisi. Susia vastaan on ollut yli kaksi metriä korkea portti.

Vähäröyhiön kylässä on ollut iso kantatalo, joka on aikoinaan jaettu kolmen veljeksen, Nikin, Laurin ja Heikin kesken. Näin syntyivät Nikkilä, Laurila ja Heikkilä. Kukin näistä puolestaan halottiin isojaossa vuonna 1815, jolloin Laurilasta muodostuivat Ala-Laurila ja Yli-Laurila. Lisämaita jaettiin vuonna 1830 ja jakoa täydennettiin vuonna 1886.

Ala-Laurila on sukutila, joka on ollut samalla suvulla vuodesta 1540 lähtien. Vuodesta 1947 vuoteen 1995 tilaa omistivat Antti ja Liisa Ala-Laurila. Heitä edeltävä isäntäpari oli Lauri ja Lempi Ala-Laurila. Timo Ala-Laurila siirtyi hoitamaan tilaa vuonna 1995, jolloin se siirtyi hänen ja sisarensa Marjan yhteisomistukseen.

Tilalla on ollut lypsykarjaa vuoteen 1965 saakka. Sen jälkeen tilla oli jonkin aikaa siipikarjaa. Ala-Laurilassa on pidetty kiertokoulua ennen vuotta 1900, jolloin Yli-Nikkilän piharakennus vuokrattiin kouluksi.

Ala-Laurilan osatalosta on lohkottu 1920-luvulla mm. Hakala, Vilenius ja Kivistö.

Tila sijaitsee Vähäröyhiön vanhalla kylätontilla Vähäröyhiöntien varrella keskellä peltomaisemaa. Osatalot muodostavat tiiviin ryhmäkylän ja niiden tontit rajautuvat idässä Penijoenlahteen.

Kyrösjärven rantaosayleiskaava, osa 1 (Kolkko-Sikuri ja Leutola-Vähäröyhiö) Oikeusvaikutteinen osayleiskaava (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.6.2006)

Kotiseutumme Ikaalinen-Kihniö-Kuru-Parkano 1999-2000. Oy Botnia-Foto Ab. Oy Arkmedia Ab, Vaasa 2000.

Kyrösselän takaa. Röyhiö kertoo ja tarinoi. Röyhiön kyläkirja. Röyhiön kyläseuran julkaisu. Painomusti Oy, Ikaalinen 1999.

Suuri maatilakirja II. Turun ja Porin lääni; Satakunta, Ahvenanmaa. Kustannustuote Oy, Helsinki. Kirjapaino Oy Savo, Kuopio 1964.