Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköiden sijoittamisesta Kangasalan nuorisoreurantalo Pirtin julkisivuihin sekä aurinkopaneelien sijoittamisesta nuorisoseurantalon katolle. Lausuntopyyntö liittyy Kotiseutuliiton seuraintalojen korjausavustusasiaan. Kangasalan nuorisoseura on uusinut Pirtin ilmalämpöpumput, ja uusimisen yhteydessä ulkoyksiköt on sijoitettu aiemmasta poikkeaviin paikkoihin ja niiden määrää on lisätty. Aurinkopaneelien hankinta on suunnitteluvaiheessa. Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija on tehnyt Pirtille 4.11.2022 maastotarkastuksen, jossa olivat läsnä myös nuorisoseuran edustajat.
Kangasalan nuorisoseurantalo Pirtti (rakennusmestari Selim Laaksonen ja tohtori Mikko Ahlman, 1905) on inventoitu vuonna 2004 osana Kangasalan keskustan osayleiskaavan valmistelua (Kangasalan keskusta rakennusinventointi 2004-2005, Rakennuskulttuurityö Kivikenkä). Inventoinnissa Pirtti on arvotettu inventoinnin korkeimpaan luokkaan, ja sillä on todettu olevan rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa. Pirtti on todettu sivistyshistoriallisesti merkittäväksi, ja sen on todettu säilyttäneen alkuperäiset ominaispiirteensä hyvin. Kirkkoharjun päällä sijaitseva nuorisoseurantalo on myös maisemallisesti merkittävä. Seuraintaloon aiemmin liittynyt piharakennus on purettu 1960-luvulla. Pirtti on yhä alkuperäisessä käytössään vapaaehtoistyöhön perustuvan yhdistyksen ylläpitämänä harrastus- ja juhlatilana.
Pirtti sijaitsee Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella ja Kangasalan kirkon ja Ukkijärven ympäristön maakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Pirtti kuuluu maakunnallisen arvoalueen rakennuskulttuurin ydinkohteisiin. Alueen asemakaava on vuodelta 1974, joten se on nykylainsäädännön tarkoittaman kulttuuriympäristön suojelun osalta vanhentunut. Tästä syystä Pirttiä ei ole suojeltu asemakaavalla. Sen sijaan Kangasalan keskustan osayleiskaavassa, joka on hyväksytty vuonna 2010, Pirttiä koskee suojelumerkintä sr-1: "Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin tai maisemallisin perustein suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 2. momentin nojalla määrätään, että alueen arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Maankäyttö- ja rakennuslain 127 §:n 1. momentin nojalla määrätään, että rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman purkamislupaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä ympäristön uudisrakentamisen tulee olla sellaista, että rakennuskannan rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennusten suojelun toteuttamistapa ratkaistaan asemakaavoituksella. Merkinnällä on osoitetu Kirkko, Aappola (vanha posti), Kirkonkylän kansakoulu, Pitäjänmakasiini, Marjala, Pirtti, Putero (kunnanvirasto), Ranta-Ukkila (apteekkitalo), Näkötorni, Ukinsola, Vanha-Petäjikkö (ja Voutila), Vanha Tarpila ja Urkutehdas." Lisäksi Pirtin aluetta koskee merkintä C/s: "Keskustatoimintojen alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueelle saa sijoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu- ja myymälätiloja. Rakentaminen ei saa vaarantaa rakennuskannan rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävää luonnetta. Suunnittelussa tulee säilyttää kirkon ja harjun välinen yhteys sekä kirkon taajamakuvallinen asema ja kiinnittää erityistä huomiota Kirkkoharjun päätteen profiilin säilymiseen. Merkinnällä on osoitettu Tapulinmäen aluekokonaisuus Nuorisoseurantalo Pirtti, makasiini ja seurakuntatalo."
Ilmalämpöpumput on siirretty uusiin paikkoihin käytännön syistä. Itäjulkisivulla oven päällä sijainnut ulkoyksikkö aiheutti vuotoa Pirtin rakenteisiin, ja eteläjulkisivulla ulkoyksikkö lisäsi alla sijaitsevan sisäänkäyntiluiskan jäätymisongelmaa. Tällä hetkellä Pirtissä on kolme ilmalämpöpumpun ulkoyksikköä länsijulkisivulla ja yksi itäjulkisivulla. Ne on sijoitettu seinien yläosiin vilkkaasti liikutulla alueella mahdollisesti tapahtuvan ilkivallan estämiseksi. Rakennuksen pääjulkisivuna on pidettävä eteläpäätyä, jossa sijaitsee rakennuksen pääsisäänkäynti, mutta myös itäjulkisivulla on erittäin suuri merkitys johtuen harjulle nousevan tien sijoittumisesta ja rakennuksen itäpuolella avautuvasta aukiosta. Erityisesti itäjulkisivulla sijaitsevat ulkoyksiköt ovat hyvin näkyviä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että ne ovat kuitenkin selkeästi ymmärrettävissä rakennukseen lisätyiksi teknisiksi laitteiksi. Vaikka ne eivät olekaan esteettisesti miellyttäviä, niiden ei voida myöskään katsoa merkittävästi heikentävän Pirtin rakennustaiteellisia tai historiallisia arvoja. Rakennus on yhä täysin tunnistettavissa oman aikansa ominaispiirteet hyvin säilyttäneeksi seuraintaloksi. Seinien yläosassa ulkoyksiköiden koteloiminen ei ole luonteva ratkaisu tekniikan sopeuttamiseksi rakennuksen julkisivuihin. Pirkanmaan maakuntamuseo esittääkin, että ulkoyksiköihin liittyvät, julkisivuissa kulkevat johtokotelot maalattaisiin rakennuksen ulkoväriä vastaavalla värillä, jolloin niiden silmiinpistävyys hieman tasoittuisi.
Kangasalan nuorisoseuralla on suunnitelmissa asentaa Pirtin itäpuolen pitkälle kattolappeelle 26 aurinkopaneelia keskitetysti lappeen keskelle. Paneelit kattaisivat suurimman osan lappeen alasta, mutta rakennuksen laaja poikkipääty rajaa jonkin verran muutoksen merkitystä itäjulkisivuun. Pirtin itäpuolen aukio tekee muutoksesta maisemallisesti hyvin näkyvän. Paneeleista huolimatta alkuperäinen katemateriaali ja katon muoto olisivat kuitenkin yhä havaittavissa, olettaen että paneelit asennetaanlappeen myötäisesti. Koska itäsivulla on myös kolme ilmalämpöpumppujen ulkoyksikköä, Pirtin itäjulkisivu muuttuisi 2000-luvun energiaratkaisujen tuoman ajallisen kerrostuman keskittymäksi. Samalla energiamuutoksen näkyminen muille julkisivuille olisi vähäistä. Kangasalan Pirtin kohdalla aurinkopaneeleille ei ole valittavissa muita sijoituspaikkoja kuin itälape. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että mikäli aurinkopaneelit sijoitetaan katon lappeen myötäisesti, ne eivät niin merkittävästi heikennä Pirtin ominaispiirteitä tai arvoja, että paneelien asentaminen olisi mahdotonta. Kuten ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköt, aurinkopaneelitkin ovat helposti tunnistettavissa rakennuksesta irralliseksi, moderniksi ja tekniseksi lisäykseksi rakennuksen julkisivuun. Paneelien asennuksessa tulee huomioda se, että paneeleilla on rakennusta lyhyempi elinkaari. Paneelien kiinnitykset eivät saa aiheuttaa pysyviä vaurioita rakennukselle, ja kiinnitysten jälkien tulee olla helposti paikattavissa paneelien käyttöiän päätyttyä.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköiden sijoittamisesta Kangasalan nuorisoreurantalo Pirtin julkisivuihin sekä aurinkopaneelien sijoittamisesta nuorisoseurantalon katolle. Lausuntopyyntö liittyy Kotiseutuliiton seuraintalojen korjausavustusasiaan. Kangasalan nuorisoseura on uusinut Pirtin ilmalämpöpumput, ja uusimisen yhteydessä ulkoyksiköt on sijoitettu aiemmasta poikkeaviin paikkoihin ja niiden määrää on lisätty. Aurinkopaneelien hankinta on suunnitteluvaiheessa. Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija on tehnyt Pirtille 4.11.2022 maastotarkastuksen, jossa olivat läsnä myös nuorisoseuran edustajat.
Kangasalan nuorisoseurantalo Pirtti (rakennusmestari Selim Laaksonen ja tohtori Mikko Ahlman, 1905) on inventoitu vuonna 2004 osana Kangasalan keskustan osayleiskaavan valmistelua (Kangasalan keskusta rakennusinventointi 2004-2005, Rakennuskulttuurityö Kivikenkä). Inventoinnissa Pirtti on arvotettu inventoinnin korkeimpaan luokkaan, ja sillä on todettu olevan rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa. Pirtti on todettu sivistyshistoriallisesti merkittäväksi, ja sen on todettu säilyttäneen alkuperäiset ominaispiirteensä hyvin. Kirkkoharjun päällä sijaitseva nuorisoseurantalo on myös maisemallisesti merkittävä. Seuraintaloon aiemmin liittynyt piharakennus on purettu 1960-luvulla. Pirtti on yhä alkuperäisessä käytössään vapaaehtoistyöhön perustuvan yhdistyksen ylläpitämänä harrastus- ja juhlatilana.
Pirtti sijaitsee Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella ja Kangasalan kirkon ja Ukkijärven ympäristön maakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Pirtti kuuluu maakunnallisen arvoalueen rakennuskulttuurin ydinkohteisiin. Alueen asemakaava on vuodelta 1974, joten se on nykylainsäädännön tarkoittaman kulttuuriympäristön suojelun osalta vanhentunut. Tästä syystä Pirttiä ei ole suojeltu asemakaavalla. Sen sijaan Kangasalan keskustan osayleiskaavassa, joka on hyväksytty vuonna 2010, Pirttiä koskee suojelumerkintä sr-1: "Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin tai maisemallisin perustein suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 2. momentin nojalla määrätään, että alueen arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Maankäyttö- ja rakennuslain 127 §:n 1. momentin nojalla määrätään, että rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman purkamislupaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä ympäristön uudisrakentamisen tulee olla sellaista, että rakennuskannan rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennusten suojelun toteuttamistapa ratkaistaan asemakaavoituksella. Merkinnällä on osoitetu Kirkko, Aappola (vanha posti), Kirkonkylän kansakoulu, Pitäjänmakasiini, Marjala, Pirtti, Putero (kunnanvirasto), Ranta-Ukkila (apteekkitalo), Näkötorni, Ukinsola, Vanha-Petäjikkö (ja Voutila), Vanha Tarpila ja Urkutehdas." Lisäksi Pirtin aluetta koskee merkintä C/s: "Keskustatoimintojen alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueelle saa sijoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu- ja myymälätiloja. Rakentaminen ei saa vaarantaa rakennuskannan rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävää luonnetta. Suunnittelussa tulee säilyttää kirkon ja harjun välinen yhteys sekä kirkon taajamakuvallinen asema ja kiinnittää erityistä huomiota Kirkkoharjun päätteen profiilin säilymiseen. Merkinnällä on osoitettu Tapulinmäen aluekokonaisuus Nuorisoseurantalo Pirtti, makasiini ja seurakuntatalo."
Ilmalämpöpumput on siirretty uusiin paikkoihin käytännön syistä. Itäjulkisivulla oven päällä sijainnut ulkoyksikkö aiheutti vuotoa Pirtin rakenteisiin, ja eteläjulkisivulla ulkoyksikkö lisäsi alla sijaitsevan sisäänkäyntiluiskan jäätymisongelmaa. Tällä hetkellä Pirtissä on kolme ilmalämpöpumpun ulkoyksikköä länsijulkisivulla ja yksi itäjulkisivulla. Ne on sijoitettu seinien yläosiin vilkkaasti liikutulla alueella mahdollisesti tapahtuvan ilkivallan estämiseksi. Rakennuksen pääjulkisivuna on pidettävä eteläpäätyä, jossa sijaitsee rakennuksen pääsisäänkäynti, mutta myös itäjulkisivulla on erittäin suuri merkitys johtuen harjulle nousevan tien sijoittumisesta ja rakennuksen itäpuolella avautuvasta aukiosta. Erityisesti itäjulkisivulla sijaitsevat ulkoyksiköt ovat hyvin näkyviä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että ne ovat kuitenkin selkeästi ymmärrettävissä rakennukseen lisätyiksi teknisiksi laitteiksi. Vaikka ne eivät olekaan esteettisesti miellyttäviä, niiden ei voida myöskään katsoa merkittävästi heikentävän Pirtin rakennustaiteellisia tai historiallisia arvoja. Rakennus on yhä täysin tunnistettavissa oman aikansa ominaispiirteet hyvin säilyttäneeksi seuraintaloksi. Seinien yläosassa ulkoyksiköiden koteloiminen ei ole luonteva ratkaisu tekniikan sopeuttamiseksi rakennuksen julkisivuihin. Pirkanmaan maakuntamuseo esittääkin, että ulkoyksiköihin liittyvät, julkisivuissa kulkevat johtokotelot maalattaisiin rakennuksen ulkoväriä vastaavalla värillä, jolloin niiden silmiinpistävyys hieman tasoittuisi.
Kangasalan nuorisoseuralla on suunnitelmissa asentaa Pirtin itäpuolen pitkälle kattolappeelle 26 aurinkopaneelia keskitetysti lappeen keskelle. Paneelit kattaisivat suurimman osan lappeen alasta, mutta rakennuksen laaja poikkipääty rajaa jonkin verran muutoksen merkitystä itäjulkisivuun. Pirtin itäpuolen aukio tekee muutoksesta maisemallisesti hyvin näkyvän. Paneeleista huolimatta alkuperäinen katemateriaali ja katon muoto olisivat kuitenkin yhä havaittavissa, olettaen että paneelit asennetaanlappeen myötäisesti. Koska itäsivulla on myös kolme ilmalämpöpumppujen ulkoyksikköä, Pirtin itäjulkisivu muuttuisi 2000-luvun energiaratkaisujen tuoman ajallisen kerrostuman keskittymäksi. Samalla energiamuutoksen näkyminen muille julkisivuille olisi vähäistä. Kangasalan Pirtin kohdalla aurinkopaneeleille ei ole valittavissa muita sijoituspaikkoja kuin itälape. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että mikäli aurinkopaneelit sijoitetaan katon lappeen myötäisesti, ne eivät niin merkittävästi heikennä Pirtin ominaispiirteitä tai arvoja, että paneelien asentaminen olisi mahdotonta. Kuten ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköt, aurinkopaneelitkin ovat helposti tunnistettavissa rakennuksesta irralliseksi, moderniksi ja tekniseksi lisäykseksi rakennuksen julkisivuun. Paneelien asennuksessa tulee huomioda se, että paneeleilla on rakennusta lyhyempi elinkaari. Paneelien kiinnitykset eivät saa aiheuttaa pysyviä vaurioita rakennukselle, ja kiinnitysten jälkien tulee olla helposti paikattavissa paneelien käyttöiän päätyttyä.