Inventointialue sijaitsi Sastamalassa kokemäenjen varrella Kiikan kylässä. Inventointi toteutettiin ranta-asemakaavan suunnittelualueella, jonka laajuus oli noin 40 hehtaaria. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on osoittaa loma-asutusta kokemäenjoen varteen Pikkuvuoren ja Karausvuoren ympäristöön. Suurimmassa osassa tarkastettiin maastoa vain pintapuolisesti, mutta muinaisjäännösten löytämisen kannalta otollisiksi koettuihin kohtiin kaivettiin myös muutamia lapionpistoja.

Entuudestaan alueelta tunnettiin yksi muinaisjäännöskohde, historiallinen kylätontti Kilpijoki (Kallo). Alueen eteläpuolella on kolme kivikautista asuinpaikkaa. Uusia muinasijäännöskohteita ei alueelta paikannettu.

Alue sijaitsee Sastamalassa Kokemäenjoen varrella Kiikan kylässä. Ranta-asemakaavan suunnittelualueen koko on noin 40 hehtaaria. Alueelta tunnettiin entuudestaan yksi muinaisjäännöskohde, historiallisen ajan kylätontti Kilpijoki (Kallo). Alueen eteläpuolella on kolme kivikautista asuinpaikkaa.

Inventointi 2004:Jussila

Inventointi 2011:Poutiainen, Rostedt, Jussila

Arkeologisen inventoinnin esiselvitysvaiheessa tehtiin arkistoselvitys, johon kuului hankealueen aiemmin tunnettujen kohteiden ja irtolöytöjen paikantaminen, sekä tutustuminen alueen tutkimushistoriaan ja historiallisiin karttoihin.

Maastotöiden aikana tarkastettiin erityisesti muuttuvan maankäytön alueet pintahavaintojen ja koepistojen -ja kuoppien avulla. Muissa osissa inventointialuetta tehtiin lähinnä pintahavaintoja ja kaivettiin muutamia lapionpistoja. Entuudestaan tuntemattomia kohteita etsittiin vesistöhistorian, maaperäkarttojen ja vanohjen karttojen potentiaalisiksi osoittamilta kohdilta.

Syksyllä 2014 alueelle tehtiin kolme maastokäyntiä. Ensimmäisen yhteydessä suoritettiin alueella yleiskatsaus. Toisen maastokäynnin yhteydessä tehtiin koekuoppia ja -pistoja muuttuvan maankäytön alueille sekä toteutettiin pintapoimintaa peltoalueilla. Kolmannella maastokäynnillä tarkennettiin koekuoppien havaintoja, sekä tarkastettiin eteläosan karausvuoren maastoa.

Maastossa kohteiden paikantamisen perusteena oli maaston topografia ja havainnot. Kohteet dokumentoitiin valokuvaamalla, kirjallisin muistiinpanoin ja karttamerkinnöin. Maastotarkastuksessa käytiin läpi suunniteltujen voimaloiden paikat ja niiden lähiympäristö. Lisäksi tarkastettiin tiestöä ja muuttuvan maankäytön lähialueita. Maastossa kohteet valokuvattiin ja niistä kirjattiin havainnot sekä maasto-, maaperä-ym. havainnot sekä mahdolliset muut taustatiedot.

Kohteiden paikantaminen ja rajaus tehtiin GPS-laitteen, mittanauhojen ja kompassin avulla. Paikantamiseen käytettiin Garmin GPSmap 62s satelliittipaikanninta, jolla mitattiin rakenteiden sijainti ja havaintopisteet. Tutkimuksen koordinaatistona käytettiin WGS84 koordinaattijärjestelmää. Vanhojen tai poikkeavien koordinaattien muunnokseen käytettiin MapInfo 11.5 tietokoneohjelmaa, jolla myös inventointikertomuksen kartat laaditiin. YKJ koordinaateilla on kuvattu vanhoja muinaisjäännösrekisterin mukaisia koordinaatteja. Raportin uudet ja muuttuneet koordinaatit on ilmoitettu ETRS 89 -TM 35 järjestelmän mukaisina.

Arkeologisen inventoinnin tuloksena ei havaittu aiemmin tuntemattomia muinaisjäännöskohteita. Uutena havaintona mainittakoon riihen tai muun talousrakenteen jäännökset Kilpijoen pohjoisrannassa. Paikalla on todennäköisesti sijainnut riihi tai muu talousrankennus. Muut havainnot Töörin kivikasat, Josunokan metallirengas ja Karausvuoren hyppyrimäki, ovat nähdäkseni mielenkiintoisia lähihistorian rakenteita, jotka olisi hyvä säilyttää maastossa kertomassa 1900-luvun maankäytöstä. Tosin näihin kohteisiin ei voida soveltaa muinaismuistolain rauhoitusta. Tarkkuusinventointi kohdennettiin Josunnokan eteläpuoliselle alueelle. Tälle alueelle kaivettiin kymmenen koekuoppaa tai lapionpistoa, joista ei tehty havaintoa muinaisjäännöksestä.