Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Hankkeen tarkoituksena on laatia Sastamalan Vammalan Sylvään kaupunginosaan yleis- ja kehittämissuunnitelma Tuomiston kiertoliittymästä Kilpinokalle ulottuvalle alueelle. Yleis- ja kehittämissuunnitelma on yleispiirteinen, asemakaavoituksen pohjaksi laadittava strateginen suunnitelma, jonka perusteella alueen asemakaavoitus toteutetaan myöhemmin vaiheittain. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Hankealue on laajoilta osin rakentamatonta pelto- ja metsäaluetta. Pohjoisosissa järven rannassa on muutamia huviloita, keskiosissa Tampereentien pohjoispuolella on laajempi Sylvään peltoalue, jonka keskellä on lato, Tampereentien eteläpuolella on nykyisin kaupungintalona toimiva rakennusryhmä, uusi päiväkoti, pienteollisuuden rakennuksia sekä muutamia rivitaloja ja betonielementtikerrostaloja.

Yleis- ja kehittämissuunnitelmassa tavoitellaan alueen maankäytön tiivistämistä ja liikenneyhteyksien sujuvoittamista. Alueen pohjoisosa säilyisi pääosin rakentamattomana virkistysalueena, muualle mahdollistettaisiin pääosin kerrostalovaltaisten asuinalueiden rakentaminen. Maisemallisesti suurin muutos olisi alueen läpi Tuomiston kiertoliittymästä Tervakalliolle ulottuvan ohitustien rakentaminen. Tielinjan varaus on merkitty jo alueen voimassaolevaan yleiskaavaan sekä maakuntakaavaan.

Kulttuuriympäristön huomioimiseksi yleis- ja kehittämissuunnitelmassa on laadittu arkeologinen selvitys. Maiseman ja rakennetun ympäristön osalta tukeudutaan muissa yhteyksissä laadittuihin selvityksiin. Alueen pohjoisosa, Kilpinokka, sen itäpuolinen toinen niemi ja vesialue niiden pohjoispuolella on osa valtakunnallisesti arvokkaaksi esitettyä, maakunnallisesti arvokasta Rautaveden kulttuurimaiseman maisema-aluetta (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi: Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013. Pirkanmaan liitto). Alue on merkitty Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan ja sitä koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Edellämainittu selvitys ja arvoalueen tiedot tulisi lisätä yleis- ja kehittämissuunnitelman selostukseen. Muita maakunnallisissa tai valtakunnallisissa selvityksissä todettuja rakennetun ympäristön tai maiseman arvoalueita suunnittelualueelta ei tunneta.

Alueen rakennettu ympäristö on inventoitu vuonna 2004 osana Vammalan keskustan osayleiskaavan laatimista (Jari Heiskanen, Pirkanmaan maakuntamuseo). Inventoinnissa paikallisesti merkittäväksi on todettu Kilpinokan 1900-luvun alusta peräisin oleva huvila ja erittäin merkittäväksi nykyisin kaupungintalona toimiva rakennusryhmä. Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta selvitykset voidaan katsoa riittäviksi strategiselle yleissuunnitelmalle. Asemakaavoja laadittaessa rakennetun ympäristön selvitystä on syytä täydentää ja päivittää.

Yleis- ja kehittämissuunnitelmasta on laadittu kaksi varsin samankaltaista versiota. Näistä kumpaakaan ei voi kulttuuriympäristön näkökulmasta nostaa toista paremmaksi. Selvityksissä esiinnostettujen paikallisesti merkittävien pihapiirien säilyminen on mahdollista molemmissa vaihtoehdoissa. Ohitustietä lukuun ottamatta myös vaikutukset Rautaveden kulttuurimaisemaan olisivat vähäiset. Sylvään peltoalueen avoimen maiseman ja hankealueen länsipuolisen Sylvään pientaloalueen kannalta parempi vaihtoehto on versiossa 2 peltoalueelle esitetty liikekeskus parkkialueineen, jolloin alueen rakentaminen on matalampaa ja edes osa alueesta säilyy rakentamiselta avoimena.

Suurin osa suunnittelualueesta on tarkastettu vuoden 2017 arkeologisessa inventoinnissa (Maanala Oy), jota voi pitää riittävänä yleissuunnitelmatasolle. Inventointialueen rajaus on kuitenkin suppeampi kuin suunnittelualue. Tämän vuoksi asemakaavavaiheessa on varauduttava inventoinnin täydentämiseen. Alueen arkeologisessa inventoinnissa on todettu yksi mahdollinen kiinteä muinaisjäännös - Ojansuun historiallinen kylänpaikka, joka sijaitsee suunnittelualueen itärajan molemmin puolin. Molemmissa luonnosvaihtoehdoissa kylänpaikalle on osoitettu rakentamista (AP-aluevaraus), mitä ei voida pitää hyvänä ratkaisuna. Merkintä saattaa johtaa kajoamiseen muinaisjäännökseen ja kulttuuriperinnön arvojen menettämiseen, eikä sitä voida hyväksyä ilman tarkempia arkeologisia tutkimuksia. Museo esittää historiallisen kylänpaikan merkitsemistä suunnitelmaan ja VL-alueen laajentamista länteen siten, että se kattaisi arkeologisen kohteen ja myös sen lähiympäristön mahdollisimman laajasti. Ojansuun kylätontin länsipuoleinen pelto on merkitty alueen vanhimpaan, v. 1644 laadittuun karttaan, ja sillä on siten merkitystä osana kylän alkuperäistä kulttuurimaisemaa ja alueen historiaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Hankkeen tarkoituksena on laatia Sastamalan Vammalan Sylvään kaupunginosaan yleis- ja kehittämissuunnitelma Tuomiston kiertoliittymästä Kilpinokalle ulottuvalle alueelle. Yleis- ja kehittämissuunnitelma on yleispiirteinen, asemakaavoituksen pohjaksi laadittava strateginen suunnitelma, jonka perusteella alueen asemakaavoitus toteutetaan myöhemmin vaiheittain. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Hankealue on laajoilta osin rakentamatonta pelto- ja metsäaluetta. Pohjoisosissa järven rannassa on muutamia huviloita, keskiosissa Tampereentien pohjoispuolella on laajempi Sylvään peltoalue, jonka keskellä on lato, Tampereentien eteläpuolella on nykyisin kaupungintalona toimiva rakennusryhmä, uusi päiväkoti, pienteollisuuden rakennuksia sekä muutamia rivitaloja ja betonielementtikerrostaloja.

Yleis- ja kehittämissuunnitelmassa tavoitellaan alueen maankäytön tiivistämistä ja liikenneyhteyksien sujuvoittamista. Alueen pohjoisosa säilyisi pääosin rakentamattomana virkistysalueena, muualle mahdollistettaisiin pääosin kerrostalovaltaisten asuinalueiden rakentaminen. Maisemallisesti suurin muutos olisi alueen läpi Tuomiston kiertoliittymästä Tervakalliolle ulottuvan ohitustien rakentaminen. Tielinjan varaus on merkitty jo alueen voimassaolevaan yleiskaavaan sekä maakuntakaavaan.

Kulttuuriympäristön huomioimiseksi yleis- ja kehittämissuunnitelmassa on laadittu arkeologinen selvitys. Maiseman ja rakennetun ympäristön osalta tukeudutaan muissa yhteyksissä laadittuihin selvityksiin. Alueen pohjoisosa, Kilpinokka, sen itäpuolinen toinen niemi ja vesialue niiden pohjoispuolella on osa valtakunnallisesti arvokkaaksi esitettyä, maakunnallisesti arvokasta Rautaveden kulttuurimaiseman maisema-aluetta (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi: Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013. Pirkanmaan liitto). Alue on merkitty Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan ja sitä koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Edellämainittu selvitys ja arvoalueen tiedot tulisi lisätä yleis- ja kehittämissuunnitelman selostukseen. Muita maakunnallisissa tai valtakunnallisissa selvityksissä todettuja rakennetun ympäristön tai maiseman arvoalueita suunnittelualueelta ei tunneta.

Alueen rakennettu ympäristö on inventoitu vuonna 2004 osana Vammalan keskustan osayleiskaavan laatimista (Jari Heiskanen, Pirkanmaan maakuntamuseo). Inventoinnissa paikallisesti merkittäväksi on todettu Kilpinokan 1900-luvun alusta peräisin oleva huvila ja erittäin merkittäväksi nykyisin kaupungintalona toimiva rakennusryhmä. Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta selvitykset voidaan katsoa riittäviksi strategiselle yleissuunnitelmalle. Asemakaavoja laadittaessa rakennetun ympäristön selvitystä on syytä täydentää ja päivittää.

Yleis- ja kehittämissuunnitelmasta on laadittu kaksi varsin samankaltaista versiota. Näistä kumpaakaan ei voi kulttuuriympäristön näkökulmasta nostaa toista paremmaksi. Selvityksissä esiinnostettujen paikallisesti merkittävien pihapiirien säilyminen on mahdollista molemmissa vaihtoehdoissa. Ohitustietä lukuun ottamatta myös vaikutukset Rautaveden kulttuurimaisemaan olisivat vähäiset. Sylvään peltoalueen avoimen maiseman ja hankealueen länsipuolisen Sylvään pientaloalueen kannalta parempi vaihtoehto on versiossa 2 peltoalueelle esitetty liikekeskus parkkialueineen, jolloin alueen rakentaminen on matalampaa ja edes osa alueesta säilyy rakentamiselta avoimena.

Suurin osa suunnittelualueesta on tarkastettu vuoden 2017 arkeologisessa inventoinnissa (Maanala Oy), jota voi pitää riittävänä yleissuunnitelmatasolle. Inventointialueen rajaus on kuitenkin suppeampi kuin suunnittelualue. Tämän vuoksi asemakaavavaiheessa on varauduttava inventoinnin täydentämiseen. Alueen arkeologisessa inventoinnissa on todettu yksi mahdollinen kiinteä muinaisjäännös - Ojansuun historiallinen kylänpaikka, joka sijaitsee suunnittelualueen itärajan molemmin puolin. Molemmissa luonnosvaihtoehdoissa kylänpaikalle on osoitettu rakentamista (AP-aluevaraus), mitä ei voida pitää hyvänä ratkaisuna. Merkintä saattaa johtaa kajoamiseen muinaisjäännökseen ja kulttuuriperinnön arvojen menettämiseen, eikä sitä voida hyväksyä ilman tarkempia arkeologisia tutkimuksia. Museo esittää historiallisen kylänpaikan merkitsemistä suunnitelmaan ja VL-alueen laajentamista länteen siten, että se kattaisi arkeologisen kohteen ja myös sen lähiympäristön mahdollisimman laajasti. Ojansuun kylätontin länsipuoleinen pelto on merkitty alueen vanhimpaan, v. 1644 laadittuun karttaan, ja sillä on siten merkitystä osana kylän alkuperäistä kulttuurimaisemaa ja alueen historiaa.