Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asemakaavahankkeesta. Kaava-alueella Tampereen ydinkeskustassa sijaitsee 1960-luvulla rakennettu pankkirakennus, joka on muutettu liike- ja toimistorakennukseksi 1990-luvulla. Asemakaavan tavoitteena on tutkia tontin nykyistä tehokkaampaa käyttöä mahdollistaen kaupunkirakentamisen tiivistäminen sekä asumisen lisääminen keskustassa. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut kaava-aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Vuonna 1965 Hämeen työväen säästöpankiksi valmistuneen rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Heikki ja Kaija Siren. Rakennuksen julkisivuissa on käytetty korkealaatuisia, kestäviä ja arvokkaita materiaaleja, punaista graniittia ja kuparia, ja sen julkisivusommitelma perustuu nauhaikkunoihin. Rakennuksen pääsisäänkäynti oli alun perin pääjulkisivun keskellä sisäänvedettynä. Rakennuksen keskeinen tila oli kaksikerroksinen, kattoikkunallinen pankkisali, jossa oli alun perin marmorilattia. Pankkitoiminnan päättyessä 1990-luvulla toteutettiin sekä rakennuksen ulkoasua että sisätiloja koskevia muutoksia, joiden suunnitelmat laati Arkkitehtikonttori Petri Pussinen. Muun muassa sisäänkäyntiä uudistettiin tässä vaiheessa ja sisäpihalle lisättiin katos. Rakennukseen on myös 2000-luvulla toteutettu useita muutoksia.
Suunnittelualueella on voimassa vuonna 1999 vahvistettu asemakaava, jossa alue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Rakennusta ei ole suojeltu. Kohde on huomioitu selvityksessä Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, jossa kohde on arvotettu luokkaan R IIIv (rakennustaiteellisesti merkittävä, alkuperäisyysaste vähentynyt tai ympäristökokonaisuus kärsinyt). Kohteesta on laadittu rakennushistoriaselvitys (Arkkitehtitoimisto Neva Oy, 2022), jonka mukaan rakennuksen merkittävimmät arvot liittyvät sen historialliseen arvoon liikerakentamisen ja pankkitoiminnan kehityksen kuvaajana. Rakennus on esimerkki 1960-luvun rationaalisesta arkkitehtuurista, jonka alkuperäinen juhlavuus on kuitenkin suurelta osin tuhoutunut myöhemmin toteutettujen, erityisesti entistä pankkisalia sekä sisäänkäyntiä koskevien muutosten seurauksena. Kaupunkikuvallisesti rakennuksen nähdään olevan sivuosassa ja kontrastinen suhteessa lähiympäristön rakentamiseen. Laaditut selvitykset ovat riittäviä kaavahankkeen ja sen vaikutusten arvioimiseksi, eikä hankkeeseen liity lisäselvitystarpeita rakennetun ympäristön tai kaupunkikuvan osalta lukuun ottamatta havainneaineistoja, jotka ovat tarpeen kaupunkikuvallisen muutoksen arvioimiseksi.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteutti 16.9.2025 kohteeseen tarkastuskäynnin, jossa arvioitiin kohteen nykytilaa ja säilyneitä arvoja. Maakuntamuseo katsoo, että rakennukseen on toteutettu lukuisia rakennuksen arvoja heikentäviä muutoksia. Rakennuksella on kuitenkin historiallista ja rakennustaiteellista arvoa 1960-luvun pankkiarkkitehtuurin edustajana. Aikakauden pankkirakentamisessa keskeistä olivat mm. laadukkaat materiaalit sekä näyttävä, keskeinen asema kaupunkikuvassa. Muita Suomen Työväen Säästöpankin rakennuksia Tampereella on Itsenäisyydenkatu 7–9:ssä sijaitseva entinen STS:n toimitalo, jota koskien on vireillä asemakaavamuutos nro 8565.
Pirkanmaan maakuntamuseo esittää huolensa modernien, toisen maailmansodan jälkeen rakennettujen pankkirakennusten säilymisestä Tampereella. Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että modernin kauden keskeisiin suunnittelijoihin kuuluneen arkkitehtipariskunta Sirenien suunnittelemia rakennuksia on Tampereella vain muutamia: Finlaysonin tehtaan viimeistämö Satakunnankadulla ja Kiinteistö Oy Tampereen keskus Näsilinnankadulla. Maakuntamuseo katsoo, että uudisrakentamiseen mahdollistavan kaavaluonnoksen lisäksi tulisi laatia vaihtoehtoinen, rakennuksen vähintään osittain säilyttävä kaavaluonnos, jossa vähintään Keskustorin puoleinen korkeampi osa säilytettäisiin. Kaavahankkeen tavoitteeksi mainitaan päästöjen vähentämisen ja niiden kompensoimisen tutkiminen. Maakuntamuseo huomauttaa, että rakennuksen säilyttäminen ja korjaaminen olisi purkavaan uudisrakentamiseen verrattuna hiilijalanjäljeltään pienempi ja näin ollen myös ekologisempi ratkaisu.
Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan suunnittelussa huomioidaan alueen merkittävät kaupunkikuvalliset arvot ja täydennysrakentaminen toteutetaan laadukkaasti ja sovitetaan arvoympäristöön, mitä Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tärkeänä. Keskustori on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-inventointi, Museovirasto, 2009). Samaa aikakautta Keskustorilla edustaa arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema kaupungintalo (ent. virastotalo), joka on valmistunut vuonna 1967. Aleksis Kiven katu 26 ei kuulu RKY-rajaukseen, mutta tontti sijoittuu kaupunkikuvallisesti keskeiselle paikalle osana Keskustorin kerroksellista rakennuskokonaisuutta. Erityisesti pääjulkisivun laadukasta toteuttamista tulee ohjata asemakaavamääräyksillä.
Viitesuunnitelmassa esitetty uudisrakentaminen vaikuttaa laadukkaalta mm. julkisivudetaljiikaltaan ja -materiaaleiltaan. Lisäksi massoittelu vaikuttaa Keskustorin puolelta suhteellisen onnistuneelta. Maakuntamuseo esittää huolensa tontinkäytön tehokkuudesta ja korkean rakentamisen sijoittumisesta lähelle länsipuolista vuonna 1901 valmistunutta Tampereen Kauppahallia, joka on suojeltu rakennussuojelulailla. Uudisrakentamisen vaikutuksia tulee arvioida kattavasti myös ympäröiviin arvorakennuksiin ja niiden sisäpihoille (mm. Kauppahallin virastotalo, Commercen talo ja Palanderin talo). Vaikutustenarvioinnin perusteella viitesuunnitelmassa esitettyä rakennusoikeutta voi vielä olla tarpeen maltillistaa.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Hankkeen valmisteluvaiheen aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asemakaavahankkeesta. Kaava-alueella Tampereen ydinkeskustassa sijaitsee 1960-luvulla rakennettu pankkirakennus, joka on muutettu liike- ja toimistorakennukseksi 1990-luvulla. Asemakaavan tavoitteena on tutkia tontin nykyistä tehokkaampaa käyttöä mahdollistaen kaupunkirakentamisen tiivistäminen sekä asumisen lisääminen keskustassa. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut kaava-aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Vuonna 1965 Hämeen työväen säästöpankiksi valmistuneen rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Heikki ja Kaija Siren. Rakennuksen julkisivuissa on käytetty korkealaatuisia, kestäviä ja arvokkaita materiaaleja, punaista graniittia ja kuparia, ja sen julkisivusommitelma perustuu nauhaikkunoihin. Rakennuksen pääsisäänkäynti oli alun perin pääjulkisivun keskellä sisäänvedettynä. Rakennuksen keskeinen tila oli kaksikerroksinen, kattoikkunallinen pankkisali, jossa oli alun perin marmorilattia. Pankkitoiminnan päättyessä 1990-luvulla toteutettiin sekä rakennuksen ulkoasua että sisätiloja koskevia muutoksia, joiden suunnitelmat laati Arkkitehtikonttori Petri Pussinen. Muun muassa sisäänkäyntiä uudistettiin tässä vaiheessa ja sisäpihalle lisättiin katos. Rakennukseen on myös 2000-luvulla toteutettu useita muutoksia.
Suunnittelualueella on voimassa vuonna 1999 vahvistettu asemakaava, jossa alue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Rakennusta ei ole suojeltu. Kohde on huomioitu selvityksessä Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, jossa kohde on arvotettu luokkaan R IIIv (rakennustaiteellisesti merkittävä, alkuperäisyysaste vähentynyt tai ympäristökokonaisuus kärsinyt). Kohteesta on laadittu rakennushistoriaselvitys (Arkkitehtitoimisto Neva Oy, 2022), jonka mukaan rakennuksen merkittävimmät arvot liittyvät sen historialliseen arvoon liikerakentamisen ja pankkitoiminnan kehityksen kuvaajana. Rakennus on esimerkki 1960-luvun rationaalisesta arkkitehtuurista, jonka alkuperäinen juhlavuus on kuitenkin suurelta osin tuhoutunut myöhemmin toteutettujen, erityisesti entistä pankkisalia sekä sisäänkäyntiä koskevien muutosten seurauksena. Kaupunkikuvallisesti rakennuksen nähdään olevan sivuosassa ja kontrastinen suhteessa lähiympäristön rakentamiseen. Laaditut selvitykset ovat riittäviä kaavahankkeen ja sen vaikutusten arvioimiseksi, eikä hankkeeseen liity lisäselvitystarpeita rakennetun ympäristön tai kaupunkikuvan osalta lukuun ottamatta havainneaineistoja, jotka ovat tarpeen kaupunkikuvallisen muutoksen arvioimiseksi.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteutti 16.9.2025 kohteeseen tarkastuskäynnin, jossa arvioitiin kohteen nykytilaa ja säilyneitä arvoja. Maakuntamuseo katsoo, että rakennukseen on toteutettu lukuisia rakennuksen arvoja heikentäviä muutoksia. Rakennuksella on kuitenkin historiallista ja rakennustaiteellista arvoa 1960-luvun pankkiarkkitehtuurin edustajana. Aikakauden pankkirakentamisessa keskeistä olivat mm. laadukkaat materiaalit sekä näyttävä, keskeinen asema kaupunkikuvassa. Muita Suomen Työväen Säästöpankin rakennuksia Tampereella on Itsenäisyydenkatu 7–9:ssä sijaitseva entinen STS:n toimitalo, jota koskien on vireillä asemakaavamuutos nro 8565.
Pirkanmaan maakuntamuseo esittää huolensa modernien, toisen maailmansodan jälkeen rakennettujen pankkirakennusten säilymisestä Tampereella. Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että modernin kauden keskeisiin suunnittelijoihin kuuluneen arkkitehtipariskunta Sirenien suunnittelemia rakennuksia on Tampereella vain muutamia: Finlaysonin tehtaan viimeistämö Satakunnankadulla ja Kiinteistö Oy Tampereen keskus Näsilinnankadulla. Maakuntamuseo katsoo, että uudisrakentamiseen mahdollistavan kaavaluonnoksen lisäksi tulisi laatia vaihtoehtoinen, rakennuksen vähintään osittain säilyttävä kaavaluonnos, jossa vähintään Keskustorin puoleinen korkeampi osa säilytettäisiin. Kaavahankkeen tavoitteeksi mainitaan päästöjen vähentämisen ja niiden kompensoimisen tutkiminen. Maakuntamuseo huomauttaa, että rakennuksen säilyttäminen ja korjaaminen olisi purkavaan uudisrakentamiseen verrattuna hiilijalanjäljeltään pienempi ja näin ollen myös ekologisempi ratkaisu.
Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan suunnittelussa huomioidaan alueen merkittävät kaupunkikuvalliset arvot ja täydennysrakentaminen toteutetaan laadukkaasti ja sovitetaan arvoympäristöön, mitä Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tärkeänä. Keskustori on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-inventointi, Museovirasto, 2009). Samaa aikakautta Keskustorilla edustaa arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema kaupungintalo (ent. virastotalo), joka on valmistunut vuonna 1967. Aleksis Kiven katu 26 ei kuulu RKY-rajaukseen, mutta tontti sijoittuu kaupunkikuvallisesti keskeiselle paikalle osana Keskustorin kerroksellista rakennuskokonaisuutta. Erityisesti pääjulkisivun laadukasta toteuttamista tulee ohjata asemakaavamääräyksillä.
Viitesuunnitelmassa esitetty uudisrakentaminen vaikuttaa laadukkaalta mm. julkisivudetaljiikaltaan ja -materiaaleiltaan. Lisäksi massoittelu vaikuttaa Keskustorin puolelta suhteellisen onnistuneelta. Maakuntamuseo esittää huolensa tontinkäytön tehokkuudesta ja korkean rakentamisen sijoittumisesta lähelle länsipuolista vuonna 1901 valmistunutta Tampereen Kauppahallia, joka on suojeltu rakennussuojelulailla. Uudisrakentamisen vaikutuksia tulee arvioida kattavasti myös ympäröiviin arvorakennuksiin ja niiden sisäpihoille (mm. Kauppahallin virastotalo, Commercen talo ja Palanderin talo). Vaikutustenarvioinnin perusteella viitesuunnitelmassa esitettyä rakennusoikeutta voi vielä olla tarpeen maltillistaa.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Hankkeen valmisteluvaiheen aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa