Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Asemakaavan muutos koskee osoitteessa Itsenäisyydenkatu 2 ja Ratapihankatu 39a sijaitsevaa voimassa olevan asemakaavan mukaista korttelia numero 320. Alue rajautuu eteläpuolella Pakkahuoneenaukioon. Tavoitteena on mahdollistaa Ratapihankadun liikennejärjestelyiden ja korttelin 320 maankäytön kehittäminen käynnissä olevassa kaupungin, valtion ja alueen yksityisten maanomistajien Tampereen Asemakeskus- hankkeessa sekä Tampereen henkilöratapihan kehittämishankkeessa (TAHERA-hanke) suunnitellulla tavalla.

Suunnittelun ja selvitysten lähtötietoina ovat Asemakeskuksen yleissuunnitelman (2019) ja I vaiheen kaavan, P-Hämpin laajennuksen maanalaisen asemakaavan sekä TAHERA-hankkeen jo valmistuneet ja käynnissä olevat selvitykset ja suunnitelmat. Maankäytön lähtökohtana on Asemakeskuksen yleissuunnitelma ilman radan idänpuoleista kansirakentamista ja liikenteen tilavarausten lähtökohtana Ratapihankadun katu- ja rakentamissuunnittelu. Yhteensovittamisessa huomioidaan yhteydet Pakkahuoneenaukiolle ja mahdolliseen bussiterminaaliin sekä Itsenäisyydenkadun alikulun raitiotiepysäkille sekä junalaitureille.

Suunnittelualueella sijaitseva punatiililaatoilla verhoiltu liike- ja toimistorakennus on valmistunut vuonna 1990. Siitä on kirjattu suppeat perustiedot selvitykseen Tampereen asemakeskus, Kaupunkikuva- ja kulttuuriympäristöselvitys sekä alustava vaikutusten arviointi / BST-arkkitehdit 7.5.2020. Pirkanmaan maakuntamuseo on todennut asemakaavan ohjausryhmän aloituskokouksessa 21.6.2022, että em. selvityksessä annettuja tietoja tulee täydentää kaavaselostukseen arkkitehtonisella/tyylianalyysillä sekä kaupunkikuvallisen aseman tarkastelulla. Asemakeskuksen yleissuunnitelmassa korttelin 320 alueelle on esitetty muun muassa matkakeskukseen liittyviä toimintoja sekä nykyisen rakennuksen korvaamista ratapihan ylittävään kansirakentamiseen liittyvällä uudisrakennuksella.

Suunnittelualue rajautuu lännessä Tampereen rautatieaseman ja veturitallien RKY-alueeseen. Idässä se rajautuu Tullin alueen ja Sorsapuiston maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kaavalla tulee olemaan suoria kaupunkikuvallisia vaikutuksia lähialueella sijaitsevaan Tampereen Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin RKY-alueeseen sekä Tammelan teollisuuskohteiden ja torin maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön lukeutuvan Attilan kenkätehtaan kaupunkikuvalliseen asemaan. Korkeaa rakentamista sisältävällä kaavalla tulee olemaan kaupunkikuvallisia ja maisemallisia vaikutuksia myös paljon keskimääräistä laajemmalle alueelle, jolla sijaitsee useita valtakunnallisen, maakunnallisen ja paikallisen tason arvoalueita ja -kohteita. Tähän liittyen OAS:ssa todetaan, että suunnittelussa ovat vahvasti esillä arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimista sekä korkealaatuisen julkisen kaupunkitilan rakentamista koskevat tavoitteet. Kulttuuriympäristön arvojen säilyminen mainitaan myös maakuntakaavasta nousevana tavoitteena.

Laadittavien selvitysten ja suunnitelmien osalta OAS:ssa todetaan, että vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään aiempia ja tekeillä olevia Asemakeskus- ja TAHERA-hankkeiden sekä P-Hämpin suunnittelu- ja selvitysaineistoja. Pitkällä aikavälillä toteutettujen ja laajan kokonaisuuden muodostavat selvitykset on hyvä yksilöidä tarkemmin kaavaselostuksessa. Ohryn aloituskokouksessa todettiin, että osana kaavan vaikutusten arviointia laaditaan korkean rakentamisen hankearviointi. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kattavan viitesuunnitelman ja havainneaineiston huolellinen laatiminen ja siihen nojaava perusteellinen vaikutustenarviointi on kaavahankkeessa kulttuuriympäristöarvojen huomioimisen näkökulmasta avainasemassa.

On erittäin tärkeää täydentää aikaisempaa aineistoa ajantasaisilla havainnekuvilla, joissa on huomioitu mm. Tullikamarin aukion kaavahankkeen viimeisin kehitys. OAS:n liitteenä toimitetussa havainneaineistossa näin ei vielä ole. Samaan tapaan kuin Tullikamarinaukion asemakaavassa, myös tässä hankkeessa on syytä tarkastella huolellisesti korkean rakennusosan sijoittelua suhteessa Rautatieasemaan ja sen torniin sekä mm. Attilan ja Tullikamarin rakennuksiin. Hankkeessa tulee havainnollistaa ja arvioida vaikutuksia katunäkymäpäätteisiin sekä muuhun lähialueiden kaupunkikuvaan. Havainnekuvia on syytä laatia mm. Hämeenkadulta ja Itsenäisyydenkadulta, Ratapihankadulta ja Pakkahuoneenaukiolta, Murtokadulta, Tullikadulta sekä Tullikamarin aukiolta.

Paitsi kannen katos, myös Itsenäisyydenkatu 2:n uudisrakennus on keskeisessä osassa sijoittuessaan tärkeimmästä näkymäsuunnasta, lännestä Hämeenkadulta, tarkasteltuna rautatieaseman taustalle. RKY-kuvauksen mukaan Tampereen rautatieasema on maailmansotien välisen ajan merkittävimpiä asemarakennushankkeita Suomessa. Asema muodostaa kaupunkikuvallisesti vaikuttavan katutilan päätteen. Punatiilinen asema- ja veturitallirakennusten sarja liittyy itäpuolella olevaan Tullinaukion rakennuskantaan ja sillä on suuri kaupunkikuvallinen merkitys. […] asemarakennus ja eteläinen veturitalli ovat rautatiealueen keskeisimpiä rakennuksia niin kaupunkikuvan, kulttuurihistorian kuin arkkitehtuurihistoriansakin lähtökohdista. Asemakeskuksen kokonaisuuden toteutuessa asemarakennus menettää asemansa itsenäisenä maamerkkinä ja kaupunkikuvan dominanttina, kun näkymät ja rakennusten hierarkia kaupunkirakenteessa muuttuvat. Suunnittelussa onkin varmistettava paitsi yleinen korkea laatu, myös se, etteivät RKY-alueen arvot ja ymmärrettävyys muutoksista huolimatta heikkene. Kaavahankkeessa on syytä tutkia, miten sen kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää arkkitehtonisin keinoin. Itsenäisyydenkatu 2:n massoittelua ja muotokieltä, aukotusta ja materiaalimaailmaa ohjaavilla kaavamääräyksillä tulee pyrkiä varmistamaan, että rautatieasema erottuu jatkossakin omana kokonaisuutenaan, eikä uudisrakentaminen syö siltä tarpeettomasti voimaa. Alustavan arvion ja havainneaineiston perusteella asuintornin suorakaiteinen massoittelu voisi suhtautua onnistuneesti rautatieaseman julkisivun aiheisiin.

Asemakaavan muutos koskee osoitteessa Itsenäisyydenkatu 2 ja Ratapihankatu 39a sijaitsevaa voimassa olevan asemakaavan mukaista korttelia numero 320. Alue rajautuu eteläpuolella Pakkahuoneenaukioon. Tavoitteena on mahdollistaa Ratapihankadun liikennejärjestelyiden ja korttelin 320 maankäytön kehittäminen käynnissä olevassa kaupungin, valtion ja alueen yksityisten maanomistajien Tampereen Asemakeskus- hankkeessa sekä Tampereen henkilöratapihan kehittämishankkeessa (TAHERA-hanke) suunnitellulla tavalla.

Suunnittelun ja selvitysten lähtötietoina ovat Asemakeskuksen yleissuunnitelman (2019) ja I vaiheen kaavan, P-Hämpin laajennuksen maanalaisen asemakaavan sekä TAHERA-hankkeen jo valmistuneet ja käynnissä olevat selvitykset ja suunnitelmat. Maankäytön lähtökohtana on Asemakeskuksen yleissuunnitelma ilman radan idänpuoleista kansirakentamista ja liikenteen tilavarausten lähtökohtana Ratapihankadun katu- ja rakentamissuunnittelu. Yhteensovittamisessa huomioidaan yhteydet Pakkahuoneenaukiolle ja mahdolliseen bussiterminaaliin sekä Itsenäisyydenkadun alikulun raitiotiepysäkille sekä junalaitureille.

Suunnittelualueella sijaitseva punatiililaatoilla verhoiltu liike- ja toimistorakennus on valmistunut vuonna 1990. Siitä on kirjattu suppeat perustiedot selvitykseen Tampereen asemakeskus, Kaupunkikuva- ja kulttuuriympäristöselvitys sekä alustava vaikutusten arviointi / BST-arkkitehdit 7.5.2020. Pirkanmaan maakuntamuseo on todennut asemakaavan ohjausryhmän aloituskokouksessa 21.6.2022, että em. selvityksessä annettuja tietoja tulee täydentää kaavaselostukseen arkkitehtonisella/tyylianalyysillä sekä kaupunkikuvallisen aseman tarkastelulla. Asemakeskuksen yleissuunnitelmassa korttelin 320 alueelle on esitetty muun muassa matkakeskukseen liittyviä toimintoja sekä nykyisen rakennuksen korvaamista ratapihan ylittävään kansirakentamiseen liittyvällä uudisrakennuksella.

Suunnittelualue rajautuu lännessä Tampereen rautatieaseman ja veturitallien RKY-alueeseen. Idässä se rajautuu Tullin alueen ja Sorsapuiston maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kaavalla tulee olemaan suoria kaupunkikuvallisia vaikutuksia lähialueella sijaitsevaan Tampereen Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin RKY-alueeseen sekä Tammelan teollisuuskohteiden ja torin maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön lukeutuvan Attilan kenkätehtaan kaupunkikuvalliseen asemaan. Korkeaa rakentamista sisältävällä kaavalla tulee olemaan kaupunkikuvallisia ja maisemallisia vaikutuksia myös paljon keskimääräistä laajemmalle alueelle, jolla sijaitsee useita valtakunnallisen, maakunnallisen ja paikallisen tason arvoalueita ja -kohteita. Tähän liittyen OAS:ssa todetaan, että suunnittelussa ovat vahvasti esillä arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimista sekä korkealaatuisen julkisen kaupunkitilan rakentamista koskevat tavoitteet. Kulttuuriympäristön arvojen säilyminen mainitaan myös maakuntakaavasta nousevana tavoitteena.

Laadittavien selvitysten ja suunnitelmien osalta OAS:ssa todetaan, että vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään aiempia ja tekeillä olevia Asemakeskus- ja TAHERA-hankkeiden sekä P-Hämpin suunnittelu- ja selvitysaineistoja. Pitkällä aikavälillä toteutettujen ja laajan kokonaisuuden muodostavat selvitykset on hyvä yksilöidä tarkemmin kaavaselostuksessa. Ohryn aloituskokouksessa todettiin, että osana kaavan vaikutusten arviointia laaditaan korkean rakentamisen hankearviointi. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kattavan viitesuunnitelman ja havainneaineiston huolellinen laatiminen ja siihen nojaava perusteellinen vaikutustenarviointi on kaavahankkeessa kulttuuriympäristöarvojen huomioimisen näkökulmasta avainasemassa.

On erittäin tärkeää täydentää aikaisempaa aineistoa ajantasaisilla havainnekuvilla, joissa on huomioitu mm. Tullikamarin aukion kaavahankkeen viimeisin kehitys. OAS:n liitteenä toimitetussa havainneaineistossa näin ei vielä ole. Samaan tapaan kuin Tullikamarinaukion asemakaavassa, myös tässä hankkeessa on syytä tarkastella huolellisesti korkean rakennusosan sijoittelua suhteessa Rautatieasemaan ja sen torniin sekä mm. Attilan ja Tullikamarin rakennuksiin. Hankkeessa tulee havainnollistaa ja arvioida vaikutuksia katunäkymäpäätteisiin sekä muuhun lähialueiden kaupunkikuvaan. Havainnekuvia on syytä laatia mm. Hämeenkadulta ja Itsenäisyydenkadulta, Ratapihankadulta ja Pakkahuoneenaukiolta, Murtokadulta, Tullikadulta sekä Tullikamarin aukiolta.

Paitsi kannen katos, myös Itsenäisyydenkatu 2:n uudisrakennus on keskeisessä osassa sijoittuessaan tärkeimmästä näkymäsuunnasta, lännestä Hämeenkadulta, tarkasteltuna rautatieaseman taustalle. RKY-kuvauksen mukaan Tampereen rautatieasema on maailmansotien välisen ajan merkittävimpiä asemarakennushankkeita Suomessa. Asema muodostaa kaupunkikuvallisesti vaikuttavan katutilan päätteen. Punatiilinen asema- ja veturitallirakennusten sarja liittyy itäpuolella olevaan Tullinaukion rakennuskantaan ja sillä on suuri kaupunkikuvallinen merkitys. […] asemarakennus ja eteläinen veturitalli ovat rautatiealueen keskeisimpiä rakennuksia niin kaupunkikuvan, kulttuurihistorian kuin arkkitehtuurihistoriansakin lähtökohdista. Asemakeskuksen kokonaisuuden toteutuessa asemarakennus menettää asemansa itsenäisenä maamerkkinä ja kaupunkikuvan dominanttina, kun näkymät ja rakennusten hierarkia kaupunkirakenteessa muuttuvat. Suunnittelussa onkin varmistettava paitsi yleinen korkea laatu, myös se, etteivät RKY-alueen arvot ja ymmärrettävyys muutoksista huolimatta heikkene. Kaavahankkeessa on syytä tutkia, miten sen kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää arkkitehtonisin keinoin. Itsenäisyydenkatu 2:n massoittelua ja muotokieltä, aukotusta ja materiaalimaailmaa ohjaavilla kaavamääräyksillä tulee pyrkiä varmistamaan, että rautatieasema erottuu jatkossakin omana kokonaisuutenaan, eikä uudisrakentaminen syö siltä tarpeettomasti voimaa. Alustavan arvion ja havainneaineiston perusteella asuintornin suorakaiteinen massoittelu voisi suhtautua onnistuneesti rautatieaseman julkisivun aiheisiin.