Kulttuuriperintöarvo:

Mylly on rekonstruktio, katoavaa maatalousperinnettä edustava uhanalainen rakennustyyppi, joka on osa alueen historiaa, miljöökuvaa ja rakennusperintöä. Paikalla on sijainnut aiemmin mylly, minkä kivet ovat vielä löydettävissä lähimaastosta. Metsähallituksen sisäisessä arvotuksessa ROTI-kohde.

(Lähde: Seitsemisen kansallispuiston rakennusperinnön inventointi 2021-2022)

Liesijoen suulla on sijainnut vanha mylly, jossa lähitalot kävivät jauhattamassa jyvänsä jauhoiksi. Nykyisin paikalla sijaitsee myllyrakennus, joka on tuotu Ruovedeltä Koveronkoskelta vuonna 1995. Mylly on ns. jalkamylly. Jauhinkivet ja koneiston muut osat sijoittuvat myllyaittaan rakennuksen alla olevaa siipiratasta ja siitä aitan lattian läpi tulevaa pystyakselia lukuun ottamatta. Vesi ohjautuu siipirattaaseen puista ränniä pitkin. Ränni on lahonnut, vain puisien osien fragmentteja näkyy purossa. Rakennus perustettu joen päälle rantatörmään nurkkakivien varaan. Myllyaitta on pelkkahirttä, pitkänurkkainen sulkasalvoksin. Päätykolmiot ovat laudoitettu, oviaukko sisäänaukeavine lautaovineen sijoittuu rakennuksen kaakkoispäätyyn. Rakennuksessa on harjakatto, joka on katettu päreillä. Puron rannalla on nähtävissä vielä edellisen myllyn jauhinkivet.

Säilyneisyys:

Hyvä. Kohde on säilynyt alkuperäisenä tai lähes alkuperäisenä rakentamisenaikaisessa asussaan. Kohdetta on hoidettu ja ylläpidetty siten, että sen kulttuurihistorialliset arvot säilyvät.

Kuntoarvio: Kohtalainen.

(Lähde: Seitsemisen kansallispuiston rakennusperinnön inventointi 2021-2022)

Säilyttäminen suositeltavaa.

Vauriot ja toimenpide-ehdotus: Pärekaton kunto on huono ja se on peitetty pressulla inventointihetkellä. Kesällä 2022 urakoitiin uusi pärekatto. Myllyaitta on liikahtanut nurkkakiveltään ja vajonnut törmään. Rakennuksen ympärillä kasvaa havu- ja lehtipuita, jotka on poistettu kesällä 2022. Paikallista pintalahoa esiintyy alimmissa hirsikerroissa. Pärekate on uusittu kesällä 2022. Pärekaton uusiminen turvaa rakennuksen säilymisen vuosiksi eteenpäin. Myllyaitan vajonnut nurkka ei ole akuutti korjauskohde, mutta vaatii ehdottomasti seurantaa. Korjausvaihtoehtoja rakennuksen nostamiseksi ja maan tukemiseksi on kolme: 1) Rakennus puretaan osiin ja joentörmää vahvistetaan (tällöin rakennusta voidaan siirtää muutama metri nykyisestä paikastaan vahvemmalle törmälle), 2) myllyaitan alle tehdään koko rakennetta tukevat tuet joen yli, 3) myllylle voidaan tehdä uusi kivijalka myllyaitan alle, joka pitää aitan paikallaan. Puron suuntainen puuränni on rekonstruktio, minkä tehtävänä on ollut kuvata myllyn toimintaa. Rännin rekonstruoimiselle tulevaisuudessa on perusteita. Ränni tulee dokumentoida ja tehdä uudelleenrakentamista varten suunnitelma kuvineen.

Pärekaton korjaaminen ja ympäristön raivaaminen kasvillisuudesta on auttanut rakennusta säilymään. Nurkan vajoamisen vuoksi rakennuksen liikkuvuutta tulee seurata. Kesällä havaittiin katon kannattajan olevan liikahtanut sijoiltaan. Kannattaja tulee liinalla pakottamalla siirtää paikalleen ja/tai tukea jatkopalalla kiinni. Myllyaitan liikkumista törmällä tulee seurata.

(Lähde: Seitsemisen kansallispuiston rakennusperinnön inventointi 2021-2022)