Nokian Sarkolan kyläalueella olevalla tontille oli suunniteltu rakennettavaksi uusi autotalli sekä nykyiseen asuinrakennukseen oli suunniteltu pientä laajennusta ja kuistin uudelleenrakentamista. Pirkanmaan maakuntamuseon antamassa lausunnossa (diar. 148/2009) puollettiin rakennushankkeelle rakennuslupaa sillä ehdolla, että perustusten kaivaminen tehtäisiin arkeologin valvonnassa. Lausunnossa todetaan, ettei tontilla ollut aikaisempia havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä, mutta että tontin itäpuolella sijaitsi kivikautinen asuinpaikka Talola 2. Asuinpaikka löytyi Erkki Renvallin suorittamassa inventoinnissa vuonna 1985, jolloin sarkolantien ja Sarkolahden rannan väliseltä peltoaukealta löytyi kvartsi ja pii-iskoksia. Museoviraston koekaivausryhmälle annettiin kesällä 2012 tehtäväksi selvittää ulottuuko tämä kivikautinen asuinpaikka rakennushankkeen vaikutusalueelle. Koekaivausryhmä suoritti koekaivaukset yhden päivän aikana 12.7.2012. Tutkittavan alueen koko oli noin 500 m² ja siitä tutkittiin 1 m². Koska kyseessä oli pienehkö yksityinen rakennushanke, museovirasto kustansi tutkimukset. Kaivauksen johtajana toimi FM Jan-Erik Nyman, tutkimusavustajana HuK Rasmus Åkerblom ja siviilipalvelusmiehenä HuK Niko Anttiroiko.

Tutkittava alue sijaitsee omakotitaloalueella 536-434-3-5 Sarkolan kylässä Sarkolantien kaakkoispuolella osoitteessa Sarkolantie 578. Asuinrakennus sauna -ja liiterirakennuksineen sijaitsee tontin kaakkoisosassa. Tontti on hoidettua pihanurmea pensasnistutuksineen ja siellä kasvaa muutamia koivuja ja pihlajia. Tontin pohjoiosassa on pieni kasvimaa ja varastorakennus.Tutkittavan alueen koko oli noin 500 m² ja siitä tutkittiin 1 m²

2012 inventointi Antti Bilund ja Mikko Helminen

2002 inventointi Vadim Adel

1985 inventointi Erkki Renvall

Koska asuinrakennuksen laajennusalue sijaitsi nykyisen pihatien kohdalla ja aivan nykyrakkenuksen seinänä vieressä, katsotiin että alueen maakerrokset on mitä suurimmalla todennäköisyydellä jo hyvin perusteellisesti muokattu. Tästä syystä päätettiin keskittää tutkimukset tulevan autotallin kohdalle. Vasta jos siellä ilmenisi kiinteään muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä, tulisi myös asuinrakennuksen vieressä oleva alue koekuopittaa. Tulevan autotallirakennuksen jokaiseen nurkkaan sijoitettiin yksi 0,5x0,5m laajuinen koekuoppa. Koekuopat kaivettiin 45-60 cm syvyisiksi. Kaivausalan kokonaismäärä oli noin 1 neliömetriä. Kaivausten lopuksi koekuopat täytettiin ja peitettiin turpeella.

Koekuopat kaivettiin pääsääntöisesti lapiolla ohuina tasoina ja niissä esiintyvistä ilmiöistä tehtiin muistiinpanot. Osa koekuopista valokuvattiin. Löydöt otettiin talteen 10cm:n kerroksissa. Koekuoppien sijainnit määriteltiin maastossa olevien paalujen sekä GPS-paikantimen avulla, jonka tarkkuus oli <+3 metriä keskiarvomittauksella. Asemapiirroksen pohjalle laadittiin mitta -ja paikannuspisteiden avulla yleiskartta mittakaavan 1:500, joka asemoitiin ETRS-TM35FIN-koordinaatiston mukaisesti. Jäkityövaiheessa kaivausten yhteydessä talteenotetut löydöt poistettiin. Mitään löytöä ei otettu kansallismuseon kokoelmiin.

Koekaivauksien tulosten perusteella pystyttiin toteamaan, ettei rakennushankkeen vaikutusalueella ole lain suojaamaa muinaisjäännöstä.

Nokian Sarkolan kylässä olevalle tontille oli suunniteltu rakennettavaksi uusi autotalli sekä nykyiseen asuinrakennukseen oli suunniteltu pientä laajennusta ja kuistin uudelleenrakentamista. Erkki Renvall oli inventoinnissa vuonna 1985 löytänyt kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä tontin luoteispuolelle. Museoviraston koekaivausryhmän tehtävänä oli selvittää ulottuuko kyseinen kivikautinen asuinpaikka rakennushankkeen vaikutusalueelle.

Vuoden 2012 tutkimuksissa tontilta ei löytynyt mitään merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta. Tutkimukset keskitettiin tulevan autotallin kohdalle, koska asuinrakennuksen laajennusalue oli pinta-alaltaan hyvin suppea ja aivan nykyrakennuksen seinän vieressä, ja tästä syystä katsottiin, että alue on mitä suurimmalla todennäköisyydellä jo hyvin perusteellisesti muokattu. Tulevan autotallin paikalla oli maanomistajan antamien tietojen mukaan sijainnut 1950-luvulla purettu asuinrakennus. Yhdessä kuopassa havaittiin ilmeisesti tästä rakennuksesta peräisin oleva rakenne. Koekuoppien ruokamultakerroksesta löytyi pieni määrä 1900-luvulta peräisin olevaa löytöaineistoa.

Koekaivauksien tulosten perusteella pystyttiin toteamaan, ettei rakennushankkeen vaikutusalueella ole lain suojaamaa muinaisjäännöstä.

Koekuopista nro 1 ja 3 löytyi pieni määrä 1900-luvun alkupuolelle tai keskivaiheelle sijoittuvia löytöjä. Kaikki löydöt löytyivät ruokamullasta. Löydöt koostuivat mm. lankanauloista, ikkunalasista, kirkkaasta pullolasista, laastista, nahkapaloista ja pienestä, ilmeisesti lipasto- tai kaapinlukkooon kuuluvasta avaimesta. Löytöjä ei otettu kansallismuseon kokoelmiin.

Tontin omistajat olivat vuosia aikaisemmin löytäneet tontin pohjoisosassa sijaitsevasta kasvimaasta liuskekivestä valmistetun valinmuotin, jolla oli valettu viivoilla ja pisteillä koristeltuja pyöreitä tina -tai lyijynappeja. Esine lienee pari sataa vuotta vanha. Esine valokuvattiin ja se jätettiin maanomistajan haltuun.