Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon Diar. 770/2020 (17.12.2020) sekä osallistunut kaavaa koskeviin viranomaisneuvotteluihin ja ohjausryhmän kokouksiin. Aikaisemmassa lausunnossaan maakuntamuseo totesi, että hankealueen kehittäminen Tampereen keskustan ulkopuolisena aluekeskuksena on sinänsä luonteva jatkumo Peltolammin kaupunginosan kehitykselle. Toisaalta tuotiin ilmi, että suunniteltu eteläisten alueiden hyvinvointikeskushanke aiheuttaa toteutuessaan purkupainetta Peltolammin koulun rakennukselle, joka on Peltolammin maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön ydinkohde. Maakuntamuseo painotti, että tämä, sekä muut maakunnalliseen arvoalueeseen kohdistuvat vaikutukset tulee tuoda esiin kaavaselostuksessa yhtenä asemakaavan kulttuuriympäristöön kohdistuvista vaikutuksista. Lisäksi esitettiin suunnittelualueella sijaitsevan entisen Valion kiinteistön rakennuksista laadittavaksi rakennushistoriaselvitys.
Kaavaprosessin yhteydessä on laadittu Valion konttori- ja varastorakennuksen rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehdit MY / Anni Kauhanen 3.9.2021). Selvitys on toteutettu huolellisesti ja kuvitettu runsaasti, ja se antaa rakennuksesta riittävät tiedot asemakaavan suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin tueksi. Selvityksen mukaan Valion rakennukset muodostavat monitoimintaisen rakennuskompleksin, jonka arkkitehtuuri edustaa toteutusajankohtiensa vallitsevia tyylisuuntauksia: 1960-luvun rationalismia ja päärakennuksen laajennusosassa 1980-luvun hightech -tyyliä. Automiehenkadun varressa on erillinen matala rakennus, jossa on liiketila ja neljä rivitaloasuntoa. Tontilla sijaitsee lisäksi erillisiä pienempiä varastoja ja polkupyöräkatos. Rakennukset on suunniteltu Valion suunnitteluosastolla vuonna 1965, ja koska konttori- ja varastorakennus oli yhtiön Tampereen pääkonttori, sen toimisto- aula- ja saunatilojen suunnitteluun panostettiin ja toteutus oli laadukas. Siinä on yhteisiä piirteitä Valion muiden, toisilla paikkakunnilla sijaitsevien teollisuus- ja konttorirakennusten kanssa. Suurimmassa osassa rakennuksista alkuperäinen arkkitehtuuri on säilynyt melko hyvin. Valion kiinteistö on kaupunginosan varhaisimpia rakennuksia ja sellaisena sillä voi katsoa olevan paikallista historiallista merkitystä. Maisemallisesti matalat, aidatulla tontilla sijaitsevat ja puustovyöhykkeiden reunustamat rakennukset eivät nouse kovin merkittävään asemaan. Kokonaisuutena arvioiden maakuntamuseo katsoo, että Valion rakennusten purkaminen on mahdollista. Rakennushistoriaselvitys toimii riittävänä dokumentointina. Purkaminen tulee huomioida vaikutustenarvioinnissa.
Kaavaselostuksessa on todettu, että uudet korttelit sijoittuvat irralleen Peltolammin nykyisestä maakunnallisesti arvokkaaksi luokitellusta rakennetusta ympäristöstä, joka pysyy omana kokonaisuutenaan. Kuusamapuisto säilyy nykyisen ja uuden asutuksen välissä viherverkon osana. Nämä ovatkin kaavaluonnoksen kulttuuriympäristön kannalta myönteisiä piirteitä.
Kaavaselostuksen tiivistelmässä ja vaikutustenarvioinnin kappaleessa 3.5 esitetään, että viherympäristö on alueen keskeisin arvo ja että asemakaava turvaa väljästi rakennetun metsälähiön ja sen reuna-alueen maiseman keskeiset elementit. Vehreässä ja luonnonläheisessä, väljästi rakennetussa metsälähiössä viherympäristö onkin keskeisessä asemassa, mutta yhtä tärkeää on myös alueen rakennuskanta. Tältä osin selostusteksti kaipaa muokkaamista ja inventoinneissa määriteltyjä rakennuskannan ominaispiirteitä ja arvoja kuvaavaa täydennystä (Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen, Tampereen kaupunki / Pöyry Environment Oy 2010 sekä Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Pirkanmaan liitto 2016.
Myös vaikutustenarviointia tulee tältä pohjalta täydentää. Kaavan välillisiä kulttuuriympäristövaikutuksia ei juurikaan ole arvioitu. Peltolammin koulun osalta vaikutustenarvioinnissa todetaan vain, että kun uusi koulu rakennetaan, vapautuu nykyisen koulun tontti asumisen täydennysrakentamiseen. Vaikka koulu sijaitsee hankealueen ulkopuolella, tulee vaikutustenarvioinnissa todeta sen asema maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön ydinkohteena, jonka purkaminen heikentäisi alueen arvoja. Ohjausryhmän kokouksessa annetun alustavan tiedon mukaan myös Eteläinen seurakunta on kiinnostunut siirtämään toimintojaan maakunnallisella arvoalueella sijaitsevalta seurakuntatalolta monitoimikeskukseen. Mikäli tämä vaikuttaa edelleen todennäköiseltä, tulisi maakunnallisella arvoalueella sijaitsevan ja inventoinnissa maakunnallisesti arvokkaaksi luokitellun seurakuntatalon jääminen tyhjilleen mainita yhtenä kaavan välillisistä vaikutuksista (Lisätietoa seurakuntatalon arvoista esim. inventoinnissa Pirkanmaan seurakuntatalot / Pirkanmaan maakuntamuseo, Kerttu Loukusa 2022).
Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon Diar. 770/2020 (17.12.2020) sekä osallistunut kaavaa koskeviin viranomaisneuvotteluihin ja ohjausryhmän kokouksiin. Aikaisemmassa lausunnossaan maakuntamuseo totesi, että hankealueen kehittäminen Tampereen keskustan ulkopuolisena aluekeskuksena on sinänsä luonteva jatkumo Peltolammin kaupunginosan kehitykselle. Toisaalta tuotiin ilmi, että suunniteltu eteläisten alueiden hyvinvointikeskushanke aiheuttaa toteutuessaan purkupainetta Peltolammin koulun rakennukselle, joka on Peltolammin maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön ydinkohde. Maakuntamuseo painotti, että tämä, sekä muut maakunnalliseen arvoalueeseen kohdistuvat vaikutukset tulee tuoda esiin kaavaselostuksessa yhtenä asemakaavan kulttuuriympäristöön kohdistuvista vaikutuksista. Lisäksi esitettiin suunnittelualueella sijaitsevan entisen Valion kiinteistön rakennuksista laadittavaksi rakennushistoriaselvitys.
Kaavaprosessin yhteydessä on laadittu Valion konttori- ja varastorakennuksen rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehdit MY / Anni Kauhanen 3.9.2021). Selvitys on toteutettu huolellisesti ja kuvitettu runsaasti, ja se antaa rakennuksesta riittävät tiedot asemakaavan suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin tueksi. Selvityksen mukaan Valion rakennukset muodostavat monitoimintaisen rakennuskompleksin, jonka arkkitehtuuri edustaa toteutusajankohtiensa vallitsevia tyylisuuntauksia: 1960-luvun rationalismia ja päärakennuksen laajennusosassa 1980-luvun hightech -tyyliä. Automiehenkadun varressa on erillinen matala rakennus, jossa on liiketila ja neljä rivitaloasuntoa. Tontilla sijaitsee lisäksi erillisiä pienempiä varastoja ja polkupyöräkatos. Rakennukset on suunniteltu Valion suunnitteluosastolla vuonna 1965, ja koska konttori- ja varastorakennus oli yhtiön Tampereen pääkonttori, sen toimisto- aula- ja saunatilojen suunnitteluun panostettiin ja toteutus oli laadukas. Siinä on yhteisiä piirteitä Valion muiden, toisilla paikkakunnilla sijaitsevien teollisuus- ja konttorirakennusten kanssa. Suurimmassa osassa rakennuksista alkuperäinen arkkitehtuuri on säilynyt melko hyvin. Valion kiinteistö on kaupunginosan varhaisimpia rakennuksia ja sellaisena sillä voi katsoa olevan paikallista historiallista merkitystä. Maisemallisesti matalat, aidatulla tontilla sijaitsevat ja puustovyöhykkeiden reunustamat rakennukset eivät nouse kovin merkittävään asemaan. Kokonaisuutena arvioiden maakuntamuseo katsoo, että Valion rakennusten purkaminen on mahdollista. Rakennushistoriaselvitys toimii riittävänä dokumentointina. Purkaminen tulee huomioida vaikutustenarvioinnissa.
Kaavaselostuksessa on todettu, että uudet korttelit sijoittuvat irralleen Peltolammin nykyisestä maakunnallisesti arvokkaaksi luokitellusta rakennetusta ympäristöstä, joka pysyy omana kokonaisuutenaan. Kuusamapuisto säilyy nykyisen ja uuden asutuksen välissä viherverkon osana. Nämä ovatkin kaavaluonnoksen kulttuuriympäristön kannalta myönteisiä piirteitä.
Kaavaselostuksen tiivistelmässä ja vaikutustenarvioinnin kappaleessa 3.5 esitetään, että viherympäristö on alueen keskeisin arvo ja että asemakaava turvaa väljästi rakennetun metsälähiön ja sen reuna-alueen maiseman keskeiset elementit. Vehreässä ja luonnonläheisessä, väljästi rakennetussa metsälähiössä viherympäristö onkin keskeisessä asemassa, mutta yhtä tärkeää on myös alueen rakennuskanta. Tältä osin selostusteksti kaipaa muokkaamista ja inventoinneissa määriteltyjä rakennuskannan ominaispiirteitä ja arvoja kuvaavaa täydennystä (Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen, Tampereen kaupunki / Pöyry Environment Oy 2010 sekä Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Pirkanmaan liitto 2016.
Myös vaikutustenarviointia tulee tältä pohjalta täydentää. Kaavan välillisiä kulttuuriympäristövaikutuksia ei juurikaan ole arvioitu. Peltolammin koulun osalta vaikutustenarvioinnissa todetaan vain, että kun uusi koulu rakennetaan, vapautuu nykyisen koulun tontti asumisen täydennysrakentamiseen. Vaikka koulu sijaitsee hankealueen ulkopuolella, tulee vaikutustenarvioinnissa todeta sen asema maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön ydinkohteena, jonka purkaminen heikentäisi alueen arvoja. Ohjausryhmän kokouksessa annetun alustavan tiedon mukaan myös Eteläinen seurakunta on kiinnostunut siirtämään toimintojaan maakunnallisella arvoalueella sijaitsevalta seurakuntatalolta monitoimikeskukseen. Mikäli tämä vaikuttaa edelleen todennäköiseltä, tulisi maakunnallisella arvoalueella sijaitsevan ja inventoinnissa maakunnallisesti arvokkaaksi luokitellun seurakuntatalon jääminen tyhjilleen mainita yhtenä kaavan välillisistä vaikutuksista (Lisätietoa seurakuntatalon arvoista esim. inventoinnissa Pirkanmaan seurakuntatalot / Pirkanmaan maakuntamuseo, Kerttu Loukusa 2022).
Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.