Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Alueellinen vastuumuseo teki 17.5.2024 oikaisuvaatimuksen (diar. 427/2024) Sastamalan kaupungin rakennustarkastajan edellisestä samaa hanketta koskevasta päätöksestä (rakennuslupa 24-0124-R). Lisäksi Pirkanmaan maakuntamuseo antoi yksityishenkilön pyynnöstä ko. rakennusluvasta lausunnon diar. 422/2024 (17.5.2024), joka toimitettiin Sastamalan kaupungille tiedoksi.
Lausunnolle tullut uusi rakennuslupahakemus koskee uuden puurakenteisen talousrakennuksen rakentamista tulipalossa tuhoutuneen navetan tilalle sekä kahden maalämpökaivon rakentamista kiinteistölle. Hakija anoo lisäksi lupaa aloittaa työt valitusaikana.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Edellisessä lausunnossaan maakuntamuseo toi ilmi rakennuspaikan lähiympäristön arvon osana valtakunnallisesti arvokasta Rautaveden kulttuurimaisema-aluetta (Pirkanmaa, valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, VAMA 2021/Ympäristöministeriö ja Syke) ja Heinosen kylän kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennetun kulttuuriympäristön aluekokonaisuutta (Vammala, Rautaveden länsirannan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys/Pirkanmaan maakuntamuseo, 2003).
Samoin tuotiin esiin hankealuetta Rautaveden länsirannan oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa (2010) koskeva merkintä AO-1/s (Erillispientalojen alue, jolla ympäristö säilytetään). Suojelumääräyksen mukaan Alue on omaleimainen ja sen rakennusperinne on arvokasta. Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja ympäristön ominaispiirteiden säilyminen tulee turvata. - - Uudis- ja korjausrakentaminen, teiden rakentamis- ja korjaamistoimenpiteet sekä alueen ympäristönhoito tulee sopeuttaa kyläkuvaan ja rakennusperinteeseen - - . Lisäksi kaavan yleismääräysten mukaan kaava-alueelle rakennettaessa ja alueen metsiä hoidettaessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että toimenpide sopeutuu arvokkaisiin kaukonäkymiin ja avoimiin peltomaisemiin. Rautaveden selältä rannalle avautuvien näkymien voidaan katsoa sisältyvän tähän määräykseen.
Maakuntamuseo katsoi, että myönnetyn rakennusluvan mukainen uudisrakennus ei kaikilta osin ollut em. kaavamääräysten mukainen tai VAMA-alueen rantamaisemaan sopeutuva. Tästä syystä esitettiin, että kiinteistöllä säilytetään maaseudun pihapiireille tyypillinen päärakennuksen ja talousrakennusten hierarkkista suhdetta kuvaava väritys maalaamalla uudisrakennus punamullan väriseksi. Lisäksi esitettiin, että koko ullakkokerroksen päätyseinän kokoista ikkunaa pienennetään järvelle näkyvän heijastavan pinnan vähentämiseksi. Uusissa suunnitelmissa rakennuksen ulkoväriksi on merkitty punamulta ja ikkunan kokoa on supistettu huomattavasti. Näiltä osin maakuntamuseolla ei ole suunnitelmasta enää huomautettavaa. Maakuntamuseo muistuttaa kuitenkin, että rakennustyön aikana tehtävät maaston muotoilut tulee maisemoida istutuksin.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, ettäkiinteistöllä sijaitsee Heinus (Heinoo) -niminen historiallinen kylänpaikka, joka on muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000044082). Kohde on saanut kiinteän muinaisjäännöksen statuksen Rautaveden osayleiskaavan vahvistamisen (2010) ja voimaantulon jälkeen. Kiinteän muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla myönnettyä lupaa on kielletty (MML 1 §, 4 §).
Kiinteistölle myönnettiin 30.4.2024 uudisrakentamisen mahdollistava rakennuslupapäätös, jota tehtäessä muinaisjäännösrekisteriin merkittyä kiinteää muinaisjäännöstä ei otettu huomioon. Lupapäätökseen ei sisältynyt muinaismuistolaista johtuvia ehtoja rakennussuunnitelman toteuttamiselle. Tästä syystä talousrakennuksen ja kellarin perustusten ala kaivettiin ilman muinaismuistolaissa säädettyä lupaa ja tarvittavia arkeologisia toimenpiteitä, mitä maakuntamuseo pitää hyvin moitittavana. Tapahtuneen johdosta Pirkanmaan maakuntamuseo teki 21.5.2024 kiinteistöllä arkeologisen tarkastuksen, jossa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä talousrakennuksen ja kellarin perustuskaivantojen kohdalla. Tarkastushavaintojen perusteella maakuntamuseo antoi hankkeen toteuttajalle tiedon kellarin perustusten betonointitöiden (murskeen ajo, betonivalu) toteuttamisen mahdollisuudesta ennen kunnan virallista lausuntopyyntöä syvän kellarikaivannon sortumariskin takia (maakuntamuseon sähköpostikirje diar. 492/2024). Maakuntamuseo toteaa, että talousrakennuksen ja kellarin rakentamiselle suunnitelman mukaisesti ei ole muinaismuistolaista johtuvaa estettä.
Rakennuslupahakemus koskee lisäksi jätevesihuoltoon ja maalämpöjärjestelmän rakentamiseen liittyviä kaivutöitä kiinteistöllä. Maakuntamuseo toteaa, että kahden maalämpökaivon ja niistä rakennuksiin johtavien putkilinjojen, jätevesiputkilinjan ja kolmen pumppaamon kaivutyöt tulee tehdä arkeologin valvonnassa. Valvottavat alueet on merkitty lausunnon liitekartalle. Valvonnassa mm. tarkennetaan kiinteän muinaisjäännöksen säilyneisyyttä ja laajuutta koskevia tietoja. Valvottavat kaivutyöt on tehtävä sulan maan aikana. Mikäli valvonnassa löytyy säilynyttä maanalaista kiinteää muinaisjäännöstä, työt löydön kohdalla pysäytetään havaintojen dokumentointia varten ja mahdollisten jatkotoimenpiteiden ratkaisemiseksi (MML 14 §). On mahdollista, että paikalla tarvitaan valvontaa tarkempia arkeologisia tutkimuksia.
Pirkanmaan maakuntamuseo tulee tässä tapauksessa tekemään valvonnan virkatyönä. Valvonnan ajankohta tulee sopia maakuntamuseon arkeologin kanssa hyvissä ajoin ennen kaivutöiden aloittamista, vähintään kuukautta aikaisemmin (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi, 0406730784).
Edellä kerrotut asiat tulee kirjata ehtoina rakennuslupapäätökseen, joka tulee lähettää viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Alueellinen vastuumuseo teki 17.5.2024 oikaisuvaatimuksen (diar. 427/2024) Sastamalan kaupungin rakennustarkastajan edellisestä samaa hanketta koskevasta päätöksestä (rakennuslupa 24-0124-R). Lisäksi Pirkanmaan maakuntamuseo antoi yksityishenkilön pyynnöstä ko. rakennusluvasta lausunnon diar. 422/2024 (17.5.2024), joka toimitettiin Sastamalan kaupungille tiedoksi.
Lausunnolle tullut uusi rakennuslupahakemus koskee uuden puurakenteisen talousrakennuksen rakentamista tulipalossa tuhoutuneen navetan tilalle sekä kahden maalämpökaivon rakentamista kiinteistölle. Hakija anoo lisäksi lupaa aloittaa työt valitusaikana.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Edellisessä lausunnossaan maakuntamuseo toi ilmi rakennuspaikan lähiympäristön arvon osana valtakunnallisesti arvokasta Rautaveden kulttuurimaisema-aluetta (Pirkanmaa, valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, VAMA 2021/Ympäristöministeriö ja Syke) ja Heinosen kylän kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennetun kulttuuriympäristön aluekokonaisuutta (Vammala, Rautaveden länsirannan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys/Pirkanmaan maakuntamuseo, 2003).
Samoin tuotiin esiin hankealuetta Rautaveden länsirannan oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa (2010) koskeva merkintä AO-1/s (Erillispientalojen alue, jolla ympäristö säilytetään). Suojelumääräyksen mukaan Alue on omaleimainen ja sen rakennusperinne on arvokasta. Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja ympäristön ominaispiirteiden säilyminen tulee turvata. - - Uudis- ja korjausrakentaminen, teiden rakentamis- ja korjaamistoimenpiteet sekä alueen ympäristönhoito tulee sopeuttaa kyläkuvaan ja rakennusperinteeseen - - . Lisäksi kaavan yleismääräysten mukaan kaava-alueelle rakennettaessa ja alueen metsiä hoidettaessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että toimenpide sopeutuu arvokkaisiin kaukonäkymiin ja avoimiin peltomaisemiin. Rautaveden selältä rannalle avautuvien näkymien voidaan katsoa sisältyvän tähän määräykseen.
Maakuntamuseo katsoi, että myönnetyn rakennusluvan mukainen uudisrakennus ei kaikilta osin ollut em. kaavamääräysten mukainen tai VAMA-alueen rantamaisemaan sopeutuva. Tästä syystä esitettiin, että kiinteistöllä säilytetään maaseudun pihapiireille tyypillinen päärakennuksen ja talousrakennusten hierarkkista suhdetta kuvaava väritys maalaamalla uudisrakennus punamullan väriseksi. Lisäksi esitettiin, että koko ullakkokerroksen päätyseinän kokoista ikkunaa pienennetään järvelle näkyvän heijastavan pinnan vähentämiseksi. Uusissa suunnitelmissa rakennuksen ulkoväriksi on merkitty punamulta ja ikkunan kokoa on supistettu huomattavasti. Näiltä osin maakuntamuseolla ei ole suunnitelmasta enää huomautettavaa. Maakuntamuseo muistuttaa kuitenkin, että rakennustyön aikana tehtävät maaston muotoilut tulee maisemoida istutuksin.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, ettäkiinteistöllä sijaitsee Heinus (Heinoo) -niminen historiallinen kylänpaikka, joka on muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000044082). Kohde on saanut kiinteän muinaisjäännöksen statuksen Rautaveden osayleiskaavan vahvistamisen (2010) ja voimaantulon jälkeen. Kiinteän muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla myönnettyä lupaa on kielletty (MML 1 §, 4 §).
Kiinteistölle myönnettiin 30.4.2024 uudisrakentamisen mahdollistava rakennuslupapäätös, jota tehtäessä muinaisjäännösrekisteriin merkittyä kiinteää muinaisjäännöstä ei otettu huomioon. Lupapäätökseen ei sisältynyt muinaismuistolaista johtuvia ehtoja rakennussuunnitelman toteuttamiselle. Tästä syystä talousrakennuksen ja kellarin perustusten ala kaivettiin ilman muinaismuistolaissa säädettyä lupaa ja tarvittavia arkeologisia toimenpiteitä, mitä maakuntamuseo pitää hyvin moitittavana. Tapahtuneen johdosta Pirkanmaan maakuntamuseo teki 21.5.2024 kiinteistöllä arkeologisen tarkastuksen, jossa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä talousrakennuksen ja kellarin perustuskaivantojen kohdalla. Tarkastushavaintojen perusteella maakuntamuseo antoi hankkeen toteuttajalle tiedon kellarin perustusten betonointitöiden (murskeen ajo, betonivalu) toteuttamisen mahdollisuudesta ennen kunnan virallista lausuntopyyntöä syvän kellarikaivannon sortumariskin takia (maakuntamuseon sähköpostikirje diar. 492/2024). Maakuntamuseo toteaa, että talousrakennuksen ja kellarin rakentamiselle suunnitelman mukaisesti ei ole muinaismuistolaista johtuvaa estettä.
Rakennuslupahakemus koskee lisäksi jätevesihuoltoon ja maalämpöjärjestelmän rakentamiseen liittyviä kaivutöitä kiinteistöllä. Maakuntamuseo toteaa, että kahden maalämpökaivon ja niistä rakennuksiin johtavien putkilinjojen, jätevesiputkilinjan ja kolmen pumppaamon kaivutyöt tulee tehdä arkeologin valvonnassa. Valvottavat alueet on merkitty lausunnon liitekartalle. Valvonnassa mm. tarkennetaan kiinteän muinaisjäännöksen säilyneisyyttä ja laajuutta koskevia tietoja. Valvottavat kaivutyöt on tehtävä sulan maan aikana. Mikäli valvonnassa löytyy säilynyttä maanalaista kiinteää muinaisjäännöstä, työt löydön kohdalla pysäytetään havaintojen dokumentointia varten ja mahdollisten jatkotoimenpiteiden ratkaisemiseksi (MML 14 §). On mahdollista, että paikalla tarvitaan valvontaa tarkempia arkeologisia tutkimuksia.
Pirkanmaan maakuntamuseo tulee tässä tapauksessa tekemään valvonnan virkatyönä. Valvonnan ajankohta tulee sopia maakuntamuseon arkeologin kanssa hyvissä ajoin ennen kaivutöiden aloittamista, vähintään kuukautta aikaisemmin (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi, 0406730784).
Edellä kerrotut asiat tulee kirjata ehtoina rakennuslupapäätökseen, joka tulee lähettää viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Jaa
Facebookissa