Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on sijoittaa aurinkopaneeleja Vanhan-Petäjikön asuinrakennuksen mansardikaton ylempään osaan, etelän puolelle, katon keskiosaan. Rakennus on 1880-luvulta ja rakennettu arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaan. Rakennuttaja oli urkutehtailija Bror Axel Thulé, ja rakennus toimi hänen perheensä kotina. 1920-luvulla rakennus toimi lyhyen aikaa yhteiskouluna sekä koulun rehtorin asuntona ja sen jälkeen harmoniverstaana. Rakennuksen nykyinen ulkoasu perustuu 1930-luvun laajoihin muutostöihin, joiden yhteydessä rakennus sai muun muassa mansardikaton. Muutoksen suunnitteli arkkitehti Arvo Eränen. Rakennuksessa toimi pitkään mm. Urkutehtaan konttori, 1980-luvulta lähtien se on ollut vain asuinkäytössä.

Vanha-Petäjikkö on inventoitu osana Kangasalan keskustan rakennusinventointi 2004-2005 -selvitystä (Rakennuskulttuurityö Kivikenkä, 2005), ja rakennuksella on todettu olevan rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa. Rakennus on arvotettu selvityksen korkeimpaan luokkaan. Vanha-Petäjikkö sijoittuu Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle sekä Kangasalan kirkon ja Ukkijärven ympäristön maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Rakennus kuuluu maakunnallisen arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueeseen. Rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr (suojeltava rakennus), johon liittyy määräys: Rakennusta ei saa purkaa eikä sen ulkoasua muuttaa siten, että sen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne turmeltuu.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa, että aurinkopaneelien asentaminen rakennuksen katolle esitetyn mukaisesti on kulttuuriympäristöarvojen osalta mahdollista. Paneelien on suunniteltu sijoittuvan mansardikaton yläosaan, jossa niiden rooli rakennuksen julkisivuihin ei muodostu hallitsevaksi. Paneelit on myös helppo tunnistaa rakennukseen tehdyksi moderniksi, tekniseksi lisäykseksi. Paneeleja asennettaessa on syytä kiinnittää huomiota siihen, että ne vaurioittavat mahdollisimman vähän rakennuksen katemateriaalia ja niiden poistaminen laitteiden tultua käyttöikänsä päähän ei aiheuta rakennukselle pysyviä vaurioita. Paneelit tulee asentaa lappeenmyötäisesti ja ryhmitellä mieluiten yhdeksi yhtenäiseksi suorakaiteenmuotoiseksi kentäksi.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on sijoittaa aurinkopaneeleja Vanhan-Petäjikön asuinrakennuksen mansardikaton ylempään osaan, etelän puolelle, katon keskiosaan. Rakennus on 1880-luvulta ja rakennettu arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaan. Rakennuttaja oli urkutehtailija Bror Axel Thulé, ja rakennus toimi hänen perheensä kotina. 1920-luvulla rakennus toimi lyhyen aikaa yhteiskouluna sekä koulun rehtorin asuntona ja sen jälkeen harmoniverstaana. Rakennuksen nykyinen ulkoasu perustuu 1930-luvun laajoihin muutostöihin, joiden yhteydessä rakennus sai muun muassa mansardikaton. Muutoksen suunnitteli arkkitehti Arvo Eränen. Rakennuksessa toimi pitkään mm. Urkutehtaan konttori, 1980-luvulta lähtien se on ollut vain asuinkäytössä.

Vanha-Petäjikkö on inventoitu osana Kangasalan keskustan rakennusinventointi 2004-2005 -selvitystä (Rakennuskulttuurityö Kivikenkä, 2005), ja rakennuksella on todettu olevan rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa. Rakennus on arvotettu selvityksen korkeimpaan luokkaan. Vanha-Petäjikkö sijoittuu Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle sekä Kangasalan kirkon ja Ukkijärven ympäristön maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Rakennus kuuluu maakunnallisen arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueeseen. Rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr (suojeltava rakennus), johon liittyy määräys: Rakennusta ei saa purkaa eikä sen ulkoasua muuttaa siten, että sen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne turmeltuu.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa, että aurinkopaneelien asentaminen rakennuksen katolle esitetyn mukaisesti on kulttuuriympäristöarvojen osalta mahdollista. Paneelien on suunniteltu sijoittuvan mansardikaton yläosaan, jossa niiden rooli rakennuksen julkisivuihin ei muodostu hallitsevaksi. Paneelit on myös helppo tunnistaa rakennukseen tehdyksi moderniksi, tekniseksi lisäykseksi. Paneeleja asennettaessa on syytä kiinnittää huomiota siihen, että ne vaurioittavat mahdollisimman vähän rakennuksen katemateriaalia ja niiden poistaminen laitteiden tultua käyttöikänsä päähän ei aiheuta rakennukselle pysyviä vaurioita. Paneelit tulee asentaa lappeenmyötäisesti ja ryhmitellä mieluiten yhdeksi yhtenäiseksi suorakaiteenmuotoiseksi kentäksi.