Kunnanviraston osalta maakuntamuseo pitää rakennuksen säilyttämistä erittäin tärkeänä ja säilyttämiseen velvoittaa lähtökohtaisesti myös rakennuksen asema osana valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Rakennuksesta ja sen ympäristöstä on laadittu selvitys, jossa kunnanviraston arvot on todettu erittäin suuriksi. Rakennuksen on todettu säilyttäneen alkuperäisiä piirteitään merkittävästi, myös sisätiloissaan. Korjauksessa tuleekin noudattaa maankäyttö- ja rakennuslain muutos- ja korjaustöille asettamia vaatimuksia rakennuksen ominaispiirteiden huomioimisesta. Lähtökohtana suunnittelussa tulisi olla rakennuksen julkisivujen lisäksi myös sisätilojen arvokkaiden piirteiden vaaliminen. Käytännössä suunnittelussa tulisi siis ottaa huomioon erityisesti valtuustosalin, käytävien ja porrashuoneiden ominaisuudet mutta erityisesti myös pyrkiä säilyttämään alkuperäisiä materiaaleja ja rakennusosia. Muutokset ovat mahdollisia, mutta edellä kuvatulla tavalla rakennusta kunnioittaen.

Koskilinnan osalta lähtökohta on edellä kuvatun kaltainen. Arkkitehti Arne Thulénin vuonna 1940 suunnittelema seuratalo sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä ja sen muutoksissa tulee huomioida erityisen tarkkaan rakennuksen ominaispiirteet ja arvot. Tässä tapauksessa aiemmin tehtyjä inventointeja on syytä päivittää siten, että em. ominaispiirteiden määrittely on mahdollista ja että syntyy näkemys siitä millaiset muutokset ovat mahdollisia. Sisätilojen täydellinen muutos ei varmaankaan ole hyvä lähtökohta suunnittelulle, mutta muutokset ovat mahdollisia edellä mainituin ehdoin, rakennuksen arvoja kunnioittaen.

Kunnanviraston osalta maakuntamuseo pitää rakennuksen säilyttämistä erittäin tärkeänä ja säilyttämiseen velvoittaa lähtökohtaisesti myös rakennuksen asema osana valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Rakennuksesta ja sen ympäristöstä on laadittu selvitys, jossa kunnanviraston arvot on todettu erittäin suuriksi. Rakennuksen on todettu säilyttäneen alkuperäisiä piirteitään merkittävästi, myös sisätiloissaan. Korjauksessa tuleekin noudattaa maankäyttö- ja rakennuslain muutos- ja korjaustöille asettamia vaatimuksia rakennuksen ominaispiirteiden huomioimisesta. Lähtökohtana suunnittelussa tulisi olla rakennuksen julkisivujen lisäksi myös sisätilojen arvokkaiden piirteiden vaaliminen. Käytännössä suunnittelussa tulisi siis ottaa huomioon erityisesti valtuustosalin, käytävien ja porrashuoneiden ominaisuudet mutta erityisesti myös pyrkiä säilyttämään alkuperäisiä materiaaleja ja rakennusosia. Muutokset ovat mahdollisia, mutta edellä kuvatulla tavalla rakennusta kunnioittaen.Koskilinnan osalta lähtökohta on edellä kuvatun kaltainen. Arkkitehti Arne Thulénin vuonna 1940 suunnittelema seuratalo sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä ja sen muutoksissa tulee huomioida erityisen tarkkaan rakennuksen ominaispiirteet ja arvot. Tässä tapauksessa aiemmin tehtyjä inventointeja on syytä päivittää siten, että em. ominaispiirteiden määrittely on mahdollista ja että syntyy näkemys siitä millaiset muutokset ovat mahdollisia. Sisätilojen täydellinen muutos ei varmaankaan ole hyvä lähtökohta suunnittelulle, mutta muutokset ovat mahdollisia edellä mainituin ehdoin, rakennuksen arvoja kunnioittaen.