Aatehistoriallisesti arvokas. Rakennettu vuosisadan alkupuolella kyläyhteisön lahjoitusten voimalla. VPK:n toiminnan lisäksi toiminut kokoontumistilana. Ulkoisesti suhteellisen hyvin säilynyt. Näkyvällä paikalla harjun korkeimmalla kohdalla raitin varrella.

16. Rakennushistoriallinen x

17. Historiallinen x

18. Maisemallinen x

Puutikkalan VPK:n talo on rakennettu Kuoppalan isännän lahjoittamalle maalle talkoilla vuosisadan alkupuolella. Puutikkalan VPK on perustettu 1902. Talo ja sen suuri sali ovat olleet sopiva paikka erilaisiin tapahtumiin. Taloa ovat käyttäneet mm. maamies- ja metsästysseura. Monet ovat iltamat, näytelmät ja tanssiaskelet, jotka siellä on otettu. Kun salin ja eteisen väliseen seinään puhkaistiin aukko tarjosi se myös kiertäville elokuvien näyttäjille hyvän salin. Nykyään kylän hiljentyessä talon ympärivuotinen käyttö on vähentynyt. Nykyään talolla pidetään kerran kesässä juhla, johon oman väen lisäksi osallistuvat mielellään kylän kesäasukkaat ja kesämökkiläiset. Lahjoituksesta ei tehty koskaan virallisia papereita, joten tontti jouduttiin ostamaan VPK:lle vuonna 1988. Hinta oli onneksi edullinen.

Perustan muodostavat suurikokoiset ja lohkotut nurkkakivet. Runko on hirrestä ja lyhytnurkkainen. Ulkovuoraus on vaakalautaa. Sen iäksi arvellaan ainakin 70 vuotta. Nykyinen maali on 1970-luvulta ja on hyväkuntoinen. Tätä ennen värin muistellaan olleen vaaleankeltainen. Alkuperäinen kate on ollut päre, jonka jälkeen on ollut huopakate, kolmirimoin. Nykyinen profiilipeltikatto on noin 20 vuotta vanha. Samassa yhteydessä piippuja ja uuneja purettiin pois. Ikkunat ovat etupäässä isoja, kuusiruutuisia ikkunoita. Karmit ovat korjauksen tarpeessa. Konsoolit ikkunoiden vuorilautojen yläpäässä on muotoiltu uusrenesanssityyliin. Talon takana olevat ulko-ovet on suojattu 1940-luvun tyylisellä kevyellä pulpettikattoisella lipalla. Päätykolmioissa on myös koristeosa. Avokuistia on korjattu 1990-luvulla asentamalla siihen painekyllästetystä laudasta lattia, mutta pylväät, jotka olivat pahasti alapäästä lahonneet, mutta ne säilytettiin poistamalla lahonnut osa ja tekemällä uudet tukirakenteet.

Lisäosa, jolla jatkettiin salia etelän suuntaan on rakennettu sodan jälkeen. Se on rankorakenteinen ja eristetty sahanpurulla. Perusta on tehty betonipilareista. Tämä laajennus liittyy kylän kasvuun sodan jälkeen. Kylän asukasmäärän kasvun syynä olivat evakot ja ns. suurien ikäluokkien syntyminen. Tällöin vanha juhlatila, jossa oli pidetty iltamia, näytelmiä, tanssiaisia ym. jäi pieneksi. Rakennuksen käyttö Rakennusta käytettiin myös kiertävien elokuvien näyttämiseen, jolloin salin ja eteisen väliseen seinään oli puhkaistu aukko. Nykyään aukko on peitetty.

Sali on rakennettu Yli-Mattilan vanhemman päärakennuksen hirsistä. Sen lattia on ollut ennen leveistä lankuista, mutta korvattu kapeammalla laudoituksella jo sotien aikaan. Alkuperäistä vaakalautaista ponttaamatonta sisäseinää näkyy vielä eteisessä. Siellä on myös tiilistä muurattu ja punaruskeaksi maalattu uuni, jossa on kansallisromanttisen tyylin luukut. Eteisessä on myös vaatesäilö ja lipunmyyntikoppi. Salin seinä ja kattopanelointi on uusittu 1990-luvulla. Ravintolan seinät on levytetty 1970-luvulla. Talosta löytyi vielä puusepän tekemiä alkuperäisiä, vuosisadan alun vahvarakenteisia kansallisromanttiseen tyyliin vivahtavia pirttimallisia tuoleja. Näiden lisäksi oli yksi sirompi kansallisromanttinen pöytä. Näyttämöllä oli myös sodan jälkeen kaksi maalattua maisemakangasta. Niiden tekijäksi mainittiin tuntematon maalari, joka ruoka- ja erityisesti juoma- palkalla oli maalannut ne.

Rakennuksen eteläpuolella on vanhempi liiteri ja länsipuolella uudehko ulkohuone.

Rakennus on metsäisellä harjukukkulalla kylän keskustan eteläpuolella. Talon ja kylän välissä on vähän uudempaa asutusta. Rakennuksen pohjoispuolella on Viljankuivaajatehdas, joka on rakennettu ennen sotia. Muuten ympärillä aukeava maisema on hyvin vähän muuttunut viimeisen 200 vuoden aikana. Ympärillä aukeavat pellot ovat olleet maatalouden käytössä ainakin 200 vuotta.

Kiinteistörekisteri ja asiakirjat, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, Tampere

Puutikkalan isojako- ja uusjakokartat (1795 ja 1915), Hämeen maanmittauslaitoksen arkisto, Hämeenlinna