2. Kunta Ruovesi

3. Kohde KANGASPESKA

4. Kylä/rek.nro Mustajärvi 1:43, 1:44

5. Kaup.osa/Kortteli/Talo

6. Kohdetyyppi kantatila

7. Peruskartta/koordin. 2231 02 / 2 500 570, 6 882 090

8. Osoite Syvinkisalmentie 3, 34640 Mustajärvi

9. Omistaja ja omistajan osoite

10. RAKENNUKSEN KUVAUS

Rakennus n:o 1

Nyk.käyttö asuinrakennus

Alkup.käyttö asuinrakennus

Rak.aika 1933 (1970-1979, 1985)

Suunnittelija

Kerrosluku 2

Perusta lohkokivi

Runko hirsi?

Kattomuoto satula, kissanpenkit

Kate pelti

Vuoraus pysty peiterima

Ulkovärit vaaleanruskea, tummanruskea

Kunto hyvä

Erityispiirteet kaksi puolipyöreää kattoikkunaa molemmilla lappeilla, frontoni, jossa kissanpenkit

Rakennus n:o 2

Nyk.käyttö varasto

Alkup.käyttö asuinrakennus

Rak.aika 1890-1910?

Suunnittelija

Kerrosluku 1+(1)

Perusta lohkokivi

Runko hirsi?

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus pysty peiterima, vaaka

Ulkovärit vaaleanruskea, tummanruskea

Kunto hyvä

Erityispiirteet

Rakennus n:o 3

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö palvelusväen asunto, aitta, autotalli

Rak.aika 1920-1939?

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate tiili

Vuoraus hirsi, pysty peiterima

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto hyvä

Erityispiirteet

Rakennus n:o 4

Nyk.käyttö paja

Alkup.käyttö navetta, talli

Rak.aika 1924

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta lohkokivi, osassa lohkokivipilari

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate tiili

Vuoraus pysty peiterima

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto hyvä

Erityispiirteet

Rakennus n:o 5

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö vilja-aitta

Rak.aika 1766

Suunnittelija

Kerrosluku 2

Perusta luonnonkivi + hirsipenkki

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate huopa

Vuoraus hirsi

Ulkovärit maalaamaton

Kunto

Erityispiirteet

Rakennus n:o 6

Nyk.käyttö lasten leikkiaitta

Alkup.käyttö pikkuaitta

Rak.aika 1760-1899

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta hirsipenkki

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate huopa

Vuoraus hirsi

Ulkovärit maalaamaton

Kunto

Erityispiirteet otsallinen

Rakennus n:o 7

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö aitta

Rak.aika 1760-1899

Suunnittelija

Kerrosluku 2

Perusta hirsipenkki

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate huopa

Vuoraus hirsi

Ulkovärit maalaamaton

Kunto

Erityispiirteet otsallinen otsallinen

Rakennus n:o 8

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö pikkuaitta

Rak.aika 1760-1899

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta nurkkakivet, hirsipenkki

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate huopa

Vuoraus hirsi

Ulkovärit maalaamaton

Kunto

Erityispiirteet

Rakennus n:o 9

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö aitta

Rak.aika 1760-1899

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta nurkkakivet, hirsipenkki

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate huopa

Vuoraus hirsi

Ulkovärit maalaamaton

Kunto

Erityispiirteet otsallinen

Rakennus n:o 10

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö savupirtti

Rak.aika 1700-1799

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta nurkkakivet, luonnonkivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate huopa

Vuoraus hirsi

Ulkovärit maalaamaton

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA

Peskan tila mainitaan isäntäluetteloissa 1580-luvulla ja se on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1584. Talo on jaettu 1760-luvulla Kangaspeskaksi ja Mäkipeskaksi. Kangaspeska on jatkoa Peskan kantatilalle. Vuonna 1756 Peskan isäntä Juho Samulinpoika luovutti talon hoidon vävylleen Antti Yr-jönpojalle. Vuonna 1770 tila jaettiin virallisesti näiden kesken, jolloin vävy sai Kangaspeskan. Tilalla on säilynyt rakennuksia 1760-luvulta, ajan vilkas rakennuskausi johtuu Peskan talon jakamisesta. Vuonna 1930 Kangaspeskan tila oli Ruoveden kymmenenneksi suurin, sen pinta-ala oli 491 hehtaaria, joista peltoa 26. Vuodesta 1925 lähtien talon omisti Väinö Kangaspeska. Varsinainen kantatila on poistunut rekisteristä vuonna 1920. Nykyisin rakennukset 1 ja 2 kuuluvat Kari ja Outi Kangaspeskan omistamaan tilaan, muut rakennukset ovat Kangaspeskan tilayhtymän omistuksessa.

Rakennus 1: Päärakennus on rakennettu vuonna 1933 ja sen alakerrassa on seitsemän huonetta. Vuonna 1985 tehtiin peruskorjaus, jolloin vinttiin saatiin lisätilaa. Julkisivussa on umpikuisti, jossa on kuusi kapeaa 6-ruutuista ikkunaa sekä lasikoristeinen pariovi. Ulkoportaat ovat luonnonkiveä. Kuistin yläpuolella on puukaiteinen parveke, jonka kohdalla katossa on satulakattoinen frontoni kissanpenk-keineen. Frontonissa on kaksi 6-ruutuista ikkunaa sekä ovi parvekkeelle. Katon lappeessa sekä julki-sivun että taustan puolella on kaksi puolipyöreää koristeikkunaa. Rakennuksen lounaispäädyssä on aumakattoinen umpikuisti, jossa on varsinainen käytössä oleva sisäänkäynti. 1970-luvulla rakennettiin lisäsiipi, jossa ovat sauna, pannuhuone ja autotalli. Yksikerroksinen lisäsiipi on vinkkelissä pääraken-nuksen luoteispäädyn puolella. Alakerrassa on 6-ruutuiset t-ikkunat, koillisen puoleisessa pitkässä seinässä on yksi ja luoteispäädyssä toinen 9-ruutuinen ikkuna. Yläkerrassa sekä kaakkois- että luo-teispäädyn ikkunat ovat neliruutuisia. Siipiosan ikkunat ovat matalia ja yksiruutuisia.

Rakennus 2: 5-huoneinen rakennus on valmistunut 1800-luvun lopussa tai 1900-luvun alussa. Siinä on asuttu 1980-luvulle saakka, jonka jälkeen se oli kesäasuntona. Nykyisin rakennus on lähinnä varastoti-lana. Pihan puolella on satulakattoinen umpikuisti, jonka nurkat on viistetty. Kuistissa on neljä t-ikkunaa. Pariovien yläosa on lasia ja oven yläpuolella on ruutukoristeiset ikkunat. Alakerrassa on 6-ruutuiset t-ikkunat, yläkerran koillis- ja lounaispäädyissä on t-ikkunat.

Rakennus 3: Ns. pikkutupa on rakennettu 1920- tai 1930-luvulla. Rakennuksessa oli palvelusväen ke-säasunto, mankeli, kolme aittaa sekä jo mahdollisesti rakennusvaiheessa tehty autotalli. Palvelusväen asunto on rakennuksen koillispäädyssä. Seinät ovat hirsipintaisia, päätykolmio on laudoitettu katon lappeiden suuntaisesti kulkevalla vinolaudalla. Päätykolmiossa on vinoruutuinen ikkuna, jossa on neljä ruutua. Aitat ovat rakennuksen keskiosassa ja niiden edessä on ristikkokaiteinen kuisti. Autotalli on rakennuksen lounaispäädyssä.

Rakennus 4: Karjarakennus on rakennettu vuonna 1924. Sen luoteispäässä oli talli, keskellä lantala ja kaakkoispäässä navetta, jossa oli tuulivoimainen vesijohto. Kaksikerroksisessa rakennuksessa on 6- ja 9-ruutuiset ikkunat. Rakennus on muutettu pajaksi, sen keskiosassa on säilytetty koneita ja siinä on rasvausmonttu. Tilalla on vuodesta 1984 lähtien toiminut maanrakennus-, betoni- ja sora-alan yritys.

Rakennus 5: Aitan sisäpuolella oviseinässä on noin 25 x 50 senttimetrin suuruinen rakennuskirjoitus, jossa on vuosiluku 1766. Teksti pienenee riveittäin ja sen kehyksinä ovat hirsien saumat sekä sivuille uurretut pystyurat. Teksti kuuluu: Vona 1766 on tä aita raketu iosa on 79 hi 23 palki ruoticuorma tuohi 6 taca 84 malka / Ne 2 tama iotca tämän aitan ova vetäne Puiraran nityn taca on ru ruto tapanu 1766 iona vuona likui ruto Suomen masa etä 23 hevosta Peskan talosta Storminiemen asti ruto tapoi / 1766 oli cuiva 9 viko paloi Hämen sytänmaita kulosta ja Vironma oli suri surkeus.

Aitan päätyseinä on otsallinen ja siinä on ns. posket eli päätyseinän ulkoneman alaiset sivuseinähir-sien pidentymät. Aitta laajenee hieman ylöspäin ja sen kerrokset ovat samankorkuiset. Jalkarakenteen muodostaa neljän hirren kehikko, joka on kivien päällä ja kannattaa alimpia sivuseinähirsiä. Lattia on kahden alimman hirsikerran välissä poikittaisena ja lankkujen päät pilkottavat hirsien välistä. Malka-katto on korvattu päreillä ja myöhemmin huovalla. Alakerran peräosassa on ollut yksi suuri laari, jota on voitu täyttää vain ylhäältä. Aitan nurkka edustaa siirtymävaihetta sulkanurkasta suoraan nurkkaan. Sen otsassa tasakerran yläpuolella on neliömäinen valoaukko, johon on myöhemmin pantu pieniruu-tuinen lasi-ikkuna.

Rakennukset 6-9: Kangaspeskan tilalla on viisi säilynyttä aittaa, joista neljässä ei ole vuosilukua. Kak-si aitoista on todennäköisesti 1700-luvulta, kaksi 1800-luvulta. Vuonna 1936 aittarivistä siirrettiin yksi parvellinen, todennäköisesti 1800-luvulla rakennettu aitta Ruoveden kotiseutumuseolle.

Rakennus 10: Savupirtin on vuonna 1766 rakentanut todennäköisesti Peskan talon vävy Antti Yrjön-poika. Se on 8,60 x 8,75 metrin suuruinen ja sitä on myöhemmin käytetty heinälatona. Oviseinässä on vuosiluku 1766. Rakennus on joko rakennettu tai siirretty toiselta paikalta tuona vuonna. Suvussa kul-kenut muistitieto kertoo, että savupirtti on 1860-luvulla siirretty nykyiselle paikalleen noin sadan metrin päästä. Pirttiä on käytetty asuntona. Ovesta vasemmalla on uunin paikka. Uuniseinällä samoin kuin muillakin seinillä on valoaukko, jonka on voinut sulkea työntöluukulla. Uunia vastapäätä olevalla sivu-seinällä on kolme työntöluukulla suljettavaa ikkunaa. Rakennuksessa on todennäköisesti ollut sa-vu-uuni, jonka suu on ollut sivuseinää kohti. Savupirtti on sekamuoto läntisistä ja itäisistä, lähinnä keskisuomalaisista ja savolais-karjalaisista rakennuspiirteistä.

12. LÄHIYMPÄRISTÖ

Tila sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä Mustajärven kulttuurimaisemassa kantatie 66:n itäpuolel-la. Pihaan johtaa koivukuja, jonka on istuttanut Erkki Kangaspeskan isän vanhin veli 1930-luvulla. Päärakennuksen läheisyydessä on lohkokivirakenteinen maakellari, jossa on huopakatteinen satula-katto. Pytingin takana on tenniskenttä. Rakennukset ovat viljelysten keskellä.

13. SÄILYMISEDELLYTYKSET

Hyvät. Rakennukset ovat käytössä.

14. LUETTELOINTIPERUSTE

Kohde on seudullisesti arvokas. Kantatalon pihapiiri ja sen eri-ikäiset rakennukset ovat hyvin säilyneitä ja ne sijaitsevat vanhalla paikallaan. Varsinkin 1700-luvulta peräisin olevat rakennukset ovat rakennus-historiallisesti arvokkaita.

15. Rakennushistoriallinen x

16. Historiallinen x

17. Maisemallinen

18. KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

Maakunnallisesti arvokas

19. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

20. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA

Kts. liite

21. VALOKUVAT

22. LÄHTEET

Heinonen, Jorma 1961: Ruoveden Kangaspeskan aitta v:lta 1766. Eripainos teoksesta Satakunta XVII.

Hernesniemi, Oiva: Ruoveden kotiseutumuseo. Opas. Ruoveden Kotiseutu- ja Museoyhdistys.

Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museo-viraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Museovirasto. Ympäristöministeriö. Karttakeskus, Helsinki 1993.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Suomen maatilat II. Hämeen lääni. Werner Söderström Osakeyhtiön kirjapaino, Porvoo 1931.

Takala, Mauno: Ruoveden kulttuuriympäristöä. Moniste.

Vanhan Ruoveden historia I:2. Liiteosa. Vanhan Ruoveden historiatoimikunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1990.

Vuoristo, Osmo 1961: Kangaspeskan savupirtti Ruovedellä. Eripainos teoksesta Satakunta XVII.

23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET

24. LIITTEET

25. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Nina Rinta-Porkkunen 28.5. 2001