Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta, jossa Lempäälän Mottisen alueelle rakennetaan vesijohto ja paineviemäri. Maakuntamuseo on aiemmin antanut hanketta koskevan lausunnon diar. 44/2017. Nyt suunnitelmana on asentaa vesihuoltolinjan paaluväli 0-150 suuntaporaamalla/tunkkaamalla ja paaluväli 150-262 auki kaivaen. Maakuntamuseo on tutustunut hankesuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.
Hankealueella ja sen läheisyydessä sijaitsee Mottinen-niminen kiinteä muinaisjäännös (muinaisjäännösrekisteritunnus 418010023, liitekartta 1), joka on kaksiosainen asuinpaikka- ja kalmistokokonaisuus. Alueella on tehty 1990- ja 2000-luvuilla useita arkeologisia koekaivauksia, joissa on todettu laaja rautakautinen polttokalmisto ja historiallisen ajan asuinpaikkajäännöksiä. Kiinteät muinaisjäännökset ovat suoja-alueineen rauhoitettuja ja niiden kaivaminen, peittäminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolaissa säädettyä lupaa on kielletty (MML 1 §, 4 §).
Maakuntamuseo toteaa, että vesihuoltolinja on toteutettavissa paaluvälien 0-175 osalta lausuntopyynnön liitteenä toimitetun asemakuvan (Eklöf 5.10.2018, muutokset 8.6.2019 ja 27.7.2019) mukaisesti. Asemakuvan mukaan vesihuoltolinja on kuitenkin suunniteltu kaivettavaksi Mottisen kiinteän muinaisjäännöksen itäisemmän osa-alueen lävitse. Alueelta on vuoden 1997 koekaivauksessa löytynyt merkkejä rautakautisesta polttokalmistosta. Maakuntamuseo katsoo, että paaluvälien 175-262 osalta linjausta tulee siirtää etäämmäksi muinaisjäännösalueesta. Vaihtoehtoinen reitti voisi kulkea esimerkiksi nyt esitetyn linjauksen itäpuolella alueella, jota on jo tutkittu koekaivauksin vuonna 1997 (ks. liitekartta 2). Toinen vaihtoehtoinen reitti olisi tuoda vesihuoltolinja Mottisen muinaisjäännöksen osa-alueiden välistä (liitekartta 2). Tällöinkään linjaus ei saa kulkea muinaisjäännöksen alalla tai rajautua siihen. Molemmissa vaihtoehdoissa vesihuoltolinjauksen etäisyys kiinteään muinaisjäännökseen tulee olla vähintään kymmenen metriä ja tulee vaatimaan arkeologista valvontaa. Jos valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §). Työhankkeeseen liittyvistä tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella.
Mikäli vesihuoltolinjaus haluttaisi sijoittaa asemakuvan mukaisesti, seuraisi siitä MML 13 §:n mukaisten neuvottelujen käynnistäminen Museoviraston kanssa. Luvan saaminen muinaisjäännöksen kajoamiseen on mahdollista vain silloin, kun kiinteä muinaisjäännös tuottaa sen merkitykseen verraten kohtuuttoman suurta haittaa (MML 11 § ). Siten neuvottelun yhteydessä kajoamisluvan hakijan tulee esittää riittävä selvitys haitasta, jonka kiinteä muinaisjäännös aiheuttaa, ja perusteluista sille, että hanke ei ole toteutettavissa ilman kajoamista. Mikäli neuvotteluissa päädyttäisi siihen, että vesihuoltolinja olisi mahdollista toteuttaa nyt esitetyn mukaisesti, edellyttäisi se riittävän laajan arkeologisen pelastuskaivauksen toteuttamista muinaisjäännöksen tuhoutuvalla osalla. Kaivauksesta syntyvien kustannusten lisäksi tulisi hankkeen toteuttajan varautua myös konservointi- ja analyysikustannuksiin, jotka rautakautisella polttokalmistolla saattavat muodostua suuriksi.
Lisätietoja antaa tarvittaessa Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija Kirsi Luoto (kirsi.luoto@tampere.fi, p. 040 520 1281). Mahdollinen uusi vesihuoltolinjaa koskeva suunnitelma tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausunnolle hyvissä ajoin ennen linjan rakentamista.
Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta, jossa Lempäälän Mottisen alueelle rakennetaan vesijohto ja paineviemäri. Maakuntamuseo on aiemmin antanut hanketta koskevan lausunnon diar. 44/2017. Nyt suunnitelmana on asentaa vesihuoltolinjan paaluväli 0-150 suuntaporaamalla/tunkkaamalla ja paaluväli 150-262 auki kaivaen. Maakuntamuseo on tutustunut hankesuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.
Hankealueella ja sen läheisyydessä sijaitsee Mottinen-niminen kiinteä muinaisjäännös (muinaisjäännösrekisteritunnus 418010023, liitekartta 1), joka on kaksiosainen asuinpaikka- ja kalmistokokonaisuus. Alueella on tehty 1990- ja 2000-luvuilla useita arkeologisia koekaivauksia, joissa on todettu laaja rautakautinen polttokalmisto ja historiallisen ajan asuinpaikkajäännöksiä. Kiinteät muinaisjäännökset ovat suoja-alueineen rauhoitettuja ja niiden kaivaminen, peittäminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolaissa säädettyä lupaa on kielletty (MML 1 §, 4 §).
Maakuntamuseo toteaa, että vesihuoltolinja on toteutettavissa paaluvälien 0-175 osalta lausuntopyynnön liitteenä toimitetun asemakuvan (Eklöf 5.10.2018, muutokset 8.6.2019 ja 27.7.2019) mukaisesti. Asemakuvan mukaan vesihuoltolinja on kuitenkin suunniteltu kaivettavaksi Mottisen kiinteän muinaisjäännöksen itäisemmän osa-alueen lävitse. Alueelta on vuoden 1997 koekaivauksessa löytynyt merkkejä rautakautisesta polttokalmistosta. Maakuntamuseo katsoo, että paaluvälien 175-262 osalta linjausta tulee siirtää etäämmäksi muinaisjäännösalueesta. Vaihtoehtoinen reitti voisi kulkea esimerkiksi nyt esitetyn linjauksen itäpuolella alueella, jota on jo tutkittu koekaivauksin vuonna 1997 (ks. liitekartta 2). Toinen vaihtoehtoinen reitti olisi tuoda vesihuoltolinja Mottisen muinaisjäännöksen osa-alueiden välistä (liitekartta 2). Tällöinkään linjaus ei saa kulkea muinaisjäännöksen alalla tai rajautua siihen. Molemmissa vaihtoehdoissa vesihuoltolinjauksen etäisyys kiinteään muinaisjäännökseen tulee olla vähintään kymmenen metriä ja tulee vaatimaan arkeologista valvontaa. Jos valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §). Työhankkeeseen liittyvistä tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella.
Mikäli vesihuoltolinjaus haluttaisi sijoittaa asemakuvan mukaisesti, seuraisi siitä MML 13 §:n mukaisten neuvottelujen käynnistäminen Museoviraston kanssa. Luvan saaminen muinaisjäännöksen kajoamiseen on mahdollista vain silloin, kun kiinteä muinaisjäännös tuottaa sen merkitykseen verraten kohtuuttoman suurta haittaa (MML 11 § ). Siten neuvottelun yhteydessä kajoamisluvan hakijan tulee esittää riittävä selvitys haitasta, jonka kiinteä muinaisjäännös aiheuttaa, ja perusteluista sille, että hanke ei ole toteutettavissa ilman kajoamista. Mikäli neuvotteluissa päädyttäisi siihen, että vesihuoltolinja olisi mahdollista toteuttaa nyt esitetyn mukaisesti, edellyttäisi se riittävän laajan arkeologisen pelastuskaivauksen toteuttamista muinaisjäännöksen tuhoutuvalla osalla. Kaivauksesta syntyvien kustannusten lisäksi tulisi hankkeen toteuttajan varautua myös konservointi- ja analyysikustannuksiin, jotka rautakautisella polttokalmistolla saattavat muodostua suuriksi.
Lisätietoja antaa tarvittaessa Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija Kirsi Luoto (kirsi.luoto@tampere.fi, p. 040 520 1281). Mahdollinen uusi vesihuoltolinjaa koskeva suunnitelma tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausunnolle hyvissä ajoin ennen linjan rakentamista.