Sara Hildénin taidemuseo syntyi yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Sara Hildénin säätiön kanssa. Sopimuksen mukaan kaupunki rakennutti museon ja sitoutui sen ylläpitoon vastineeksi siitä, että säätiö sijoitti kokoelmansa näytteille museoon. Sopimus allekirjoitettiin jo 1975, mutta rakentamaan päästiin vasta kahta vuotta myöhemmin. Museorakennus valmistui 1979 Pekka Ilveskosken ja Asko Rasinperän suunnitelmien pohjalta. Arkkitehtuuriltaan museo sijoittuu betonibrutalismin kategoriaan, kuten useimmat Särkänniemen huvipuistoalueen merkittävistä rakennuksista.

Nykyisen museon läheisyydessä on aiemmin sijainnut Uusi oluttehdas, joka oli Näsijärven rannan neljäs panimo. Vehkakosken sahan omistaneen Frans Victor Gustafssonin perustama panimo toimi vuodesta 1886 vuoteen 1914. Tuotantorakennukset paloivat 1918, jonka jälkeen ne purettiin. Museon alueella Näsijärven rannassa on sijainnut myös nk. Tähkäpään huvila, josta on vielä jäljellä kivijalka sekä huvilalle kuulunut saunarakennus. Alkujaan oluttehtaan kasöörin J. Kupiaisen omistama huvila myytiin 1922 asessori Evert Axille, joka myöhemmin muutti nimensä Tähkäpääksi. Tästä myös huvila sai nimensä.

Jaakola, Juha, Leskinen, Marjatta (1998), Tampereen kaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö julkaisuja 2/98, Tampere.

Mukala, Jorma (1999), Metso Voima Tuulensuu - Tampereen arkkitehtuuria, Tampere Seuran 89. julkaisu, kirjapaino Hermes, Tampere.