2. Kunta Ruovesi

3. Kohde PAKKA

4. Kylä/rek.nro Rajalahti 2:107

5. Kaup.osa/Kortteli/Talo

6. Kohdetyyppi kantatila

7. Peruskartta/koordin. 2231 02 / 2 503 210, 6 872 830

8. Osoite Pakantie 72, 34600 Ruovesi

9. Omistaja ja omistajan osoite

10. RAKENNUKSEN KUVAUS

Rakennus n:o 1

Nyk.käyttö asuinrakennus

Alkup.käyttö asuinrakennus

Rak.aika 1817 (1930-1939)

Suunnittelija

Kerrosluku 1+(1)

Perusta lohkokivi, betoni, luonnonkivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus vaaka, alaosassa pysty peiterima

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto hyvä

Erityispiirteet

Rakennus n:o 2

Nyk.käyttö sauna, varasto

Alkup.käyttö pytinki

Rak.aika 1800-1849?

Suunnittelija

Kerrosluku 1+(1)

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate huopa

Vuoraus pysty peiterima

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

Rakennus n:o 3

Nyk.käyttö autotalli

Alkup.käyttö navetta, lato

Rak.aika 1912

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta lohkokivi

Runko tiili, hirsi

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus pysty peiterima

Ulkovärit ruskea

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA

Rajalahti eli Rajalax on kantatalo, josta on tietoja 1500-luvun puolivälistä lähtien. Talo jaettiin vuonna 1757, jolloin muodostuivat Pakka ja Hakala. Vuonna 1809 Pakasta erotettiin Irjalan talo. Vuodesta 1832 lähtien Pakalla oli Joensuunperällä Tiihala -niminen torppa sekä ensimmäisen kerran vuonna 1858 mainittu Hattula. 1800-luvun puolivälissä Backa-Rajalax’in talon vävy osti koko tilan vuonna 1854 ja otti vuonna 1857 sukunimekseen suomalaisittain Pakka. Ainakin siitä lähtien tila on ollut saman suvun hallussa. 1890-luvun alkupuolella isännyyden otti Herman Pakka vaimonsa Amandan kanssa. Vuo-desta 1958 tilaa omisti Antti Pakka, nykyisen omistajan perhe muutti taloon vuonna 1988.

Rakennus 1: Hirsisessä päärakennuksessa on kahdeksan huonetta. Rakennusta on jatkettu länteen luultavasti 1930-luvulla. Rakennuksen itäpäädyssä asuu nykyinen ja länsipäädyssä vanha isäntäpari. Rakennuksen pitkällä pohjoissivustalla on kaksi yksikerroksista satulakattoista umpikuistia. Idän puo-leinen kuisti on läntistä leveämpi. Länsipuolisessa kuistissa on 6-ruutuiset ikkunat, itäpuolisen kuistin ikkunoissa on yksi pystypuu. Muuten rakennuksen ikkunat ovat lähinnä t-ruutuiset. Pitkillä sivustoilla räystäiden alla on kaksiruutuisia haukanikkunoita. Rakennuksen alaosassa on pystyvuoraus, keski-osassa on vaakalaudoitus ja päätykolmioissa pystylaudoitus.

Rakennus 2: Piharakennuksessa eli pytingissä ei enää asuta, siellä on sauna. Siksi pohjoispäätyyn on puhkaistu uusi ovi. Rakennuksessa on ollut neljä huonetta. Sen pitkällä länsisivustalla on yksikerrok-sinen satulakattoinen umpikuisti, jossa on pariovi ja sen yläpuolella kapea ikkunarivi. Rakennuksen ikkunat ovat 6-ruutuisia ja niiden vuorilaudat samoin kuin katon räystäslautojen päädyt ovat koristeel-lisesti veistettyjä. Yläkerran pohjoispäädyssä on koristeellinen ruutuikkuna, räystäiden alla on kaksi-ruutuiset haukanikkunat.

Rakennus 3: Navetta on ollut alkuperäisessä käytössään 1970-luvulla, jolloin tilalla on viimeksi ollut karjaa. Hirsinavetassa on satulakattoinen poikkipääty, jossa on nykyisin autotallina toimiva lato. La-don päätykolmiossa on jugend-tyylinen vinoneliön muotoinen ikkuna. Navetan pitkällä pohjoispuolen tiiliseinustalla on pulpettikattoinen kylkiäinen. Länsipäädyssä on yksikerroksinen satulakattoinen um-pinainen lisäosa.

12. LÄHIYMPÄRISTÖ

Rakennusryhmään kuuluvat lisäksi punainen hirsilato, jossa nykyään säilytetään puimuria, riihi/kuivaaja tms. pihatien varressa sekä uudempi vajarakennus. Pihan läpi luoteeseen päin menevän tien varressa on hirsirakenteinen ulkorakennus, jonka katto on painunut ja rikkinäinen.

13. SÄILYMISEDELLYTYKSET

Hyvät, asumiskäytössä.

14. LUETTELOINTIPERUSTE

Kohde on seudullisesti arvokas. Kohtalaisen hyvin säilyneet kantatalon rakennukset muodostavat yhtenäisen pihapiirin ja ovat alkuperäisellä paikallaan.

15. Rakennushistoriallinen

16. Historiallinen x

17. Maisemallinen x

18. KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

Maakunnallisesti arvokas

19. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

20. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA

Kts. liite

21. VALOKUVAT

22. LÄHTEET

Kuurila, Terttu 1992: Hattula. Pakan entinen torppa. Moniste

Ruoveden historia 1939-1989. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1991.

Suuri maatilakirja V. Hämeen lääni. Kustannustuote Oy, Helsinki. Kirjapaino Oy Savo, Kuopio 1964.

Vanhan Ruoveden historia I:2. Liiteosa. Vanhan Ruoveden historiatoimikunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1990.

23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET

24. LIITTEET

25. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Nina Rinta-Porkkunen 22.5. 2001