Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Messukylän seurakuntasali on valmistunut v. 1955 arkkitehti Mikael Nordenswanin suunnitelmien mukaan. Nordenswan työskenteli 1930-40-luvulla Tampereen kaupungin arkkitehtiosastolla. Oman toimiston perustettuaan hän tuli tunnetuksi erityisesti seurakuntien rakennuskannan suunnittelijana. Monet hänen töistään sijoittuvat Pirkanmaalle. Messukylän seurakuntatalo edustaa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen seurakuntien rakennuskannassa yleistynyttä monitoimirakennusten tyyppiä, jossa seurakunnan toimituksiin käytettävien tilojen kanssa saman katon alle sijoitettiin myös harrastus- ja asuintiloja. Messukylän seurakuntatalossa sijaitsee seurakuntasalin lisäksi mm. kerhohuoneita, seurakunnan työntekijöille tarkoitettuja asuntoja sekä kaksi liiketilaa, joista toisessa sijaitsi alun perin osuuskassa ja toinen oli myymälänä. Rakennustyypin tavoite oli tuoda seurakunnan toiminnot lähemmäs seurakuntalaisten arkea.

Messukylän seurakuntatalo on rakennettu entisen kappalaisen virkatalon paikalle, ja myös koko Aakkulan omakotitaloalue on rakennettu 1930-luvulla aiemmin seurakunnalle kuuluneelle alueelle. Seurakuntatalo on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä hyvin. Rakennus sijaitsee aivan Messukylänkadun varressa osana entisen Messukylän kunnan keskustan rakennuskantaa. Messukylänkatu on osa Pirkanmaan harjuja noudattanutta ikiaikaista, valtakunnanverkon osana toiminutta kulkureittiä. Aakkulanharju on osana Pirkanmaan harjumaisemia ehdolla valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi. Valtioneuvosto ei ole vielä tehnyt päätöstä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivityksestä.

Messukylän seurakuntatalo on osa Messukylän kirkkojen ja niiden lähiympäristön maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Seurakuntatalo mainitaan erikseen maakuntakaavaa varten laaditussa inventoinnissa arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueena. Rakennuksella on maakunnallista arvoa. Rakennuksesta ei ole laadittu tarkempaa inventointia, mutta lähtökohtaisesti sillä voidaan katsoa olevan kulttuurihistoriallista arvoa sekä rakennushistoriansa, historiansa että merkittävän kaupunkikuvallisen asemansa vuoksi.

Hankealue koskee myös seurakuntatalon länsipuolella olevaa Messukylänkatu 34:n tonttia, jossa sijaitsee katulinjaan kiinnittyvä 1930-luvulla rakennettu puinen, pienehkö asuin- ja liikerakennus. Ajallisesti ja mittakaavallisesti se kytkeytyy Aakkulan omakotialueeseen. Tampereen kaupungin laatimassa palstoittamalla syntyneiden pientaloalueiden selvityksessä todetaan, että Aakkula on hyvin säilynyt 1930-luvun pientaloalue, jossa varhaiseen rakennuskantaan kuuluvien rakennusten ja niiden lähiympäristön kohdalla asemakaavamuutokset on laadittava harkiten. Alueella esitetään selvitettäväksi suojeluasemakaavan laatimista.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että sekä Messukylän seurakuntatalosta että Messukylänkatu 34:stä tulee laatia mahdollista tulevaa asemakaavahanketta varten rakennusinventointi, jossa huomioidaan myös paikan asema osana Messukylänkadun vartta ja sen maakunnallisia ja mahdollisia valtakunnallisia kulttuuriympäristöarvoja sekä paikan merkitys Aakkulan pientaloalueen näkökulmasta. Maakuntamuseolle on toimitettu syyskuussa 2020 päivättyjä alustavia suunnitelma-aineistoja. Suunnitelmiin voidaan ottaa tarkemmin kantaa vasta rakennusinventoinnin valmistuttua. Tässä vaiheessa maakuntamuseo toteaa, että hankealue sijoittuu kulttuurihistoriallisesti monin tavoin arvokkaaseen ympäristöön, joten hankkeessa on varmistuttava siitä, että hankealueen ja sen vaikutusalueen kulttuurihistoriallisia arvoja ei turmella. Vaihtoehdot, joissa maakunnallisesti arvokas seurakuntatalo purettaisiin osittain tai kokonaan, eivät ole alueen kulttuuriympäristön arvojen osalta mahdollisia. Alueella on tärkeää säilyttää Messukylän keskustan luonne siten, että vanhat julkiset ja liikerakennukset säilyttävät oman roolinsa ja uudisrakentaminen sopeutuu niihin mittakaavaltaan ja luonteeltaan. Uudisrakentamisen tulisi olla mm. korkeudeltaan maltillista ja luonteeltaan osittain julkista tai liiketilaa. Lisäksi tulee huomioida mahdollisen uudisrakentamisen sopeuttaminen Aakkulan pientaloalueen mittakaavaan.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Messukylän seurakuntasali on valmistunut v. 1955 arkkitehti Mikael Nordenswanin suunnitelmien mukaan. Nordenswan työskenteli 1930-40-luvulla Tampereen kaupungin arkkitehtiosastolla. Oman toimiston perustettuaan hän tuli tunnetuksi erityisesti seurakuntien rakennuskannan suunnittelijana. Monet hänen töistään sijoittuvat Pirkanmaalle. Messukylän seurakuntatalo edustaa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen seurakuntien rakennuskannassa yleistynyttä monitoimirakennusten tyyppiä, jossa seurakunnan toimituksiin käytettävien tilojen kanssa saman katon alle sijoitettiin myös harrastus- ja asuintiloja. Messukylän seurakuntatalossa sijaitsee seurakuntasalin lisäksi mm. kerhohuoneita, seurakunnan työntekijöille tarkoitettuja asuntoja sekä kaksi liiketilaa, joista toisessa sijaitsi alun perin osuuskassa ja toinen oli myymälänä. Rakennustyypin tavoite oli tuoda seurakunnan toiminnot lähemmäs seurakuntalaisten arkea.

Messukylän seurakuntatalo on rakennettu entisen kappalaisen virkatalon paikalle, ja myös koko Aakkulan omakotitaloalue on rakennettu 1930-luvulla aiemmin seurakunnalle kuuluneelle alueelle. Seurakuntatalo on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä hyvin. Rakennus sijaitsee aivan Messukylänkadun varressa osana entisen Messukylän kunnan keskustan rakennuskantaa. Messukylänkatu on osa Pirkanmaan harjuja noudattanutta ikiaikaista, valtakunnanverkon osana toiminutta kulkureittiä. Aakkulanharju on osana Pirkanmaan harjumaisemia ehdolla valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi. Valtioneuvosto ei ole vielä tehnyt päätöstä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivityksestä.

Messukylän seurakuntatalo on osa Messukylän kirkkojen ja niiden lähiympäristön maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Seurakuntatalo mainitaan erikseen maakuntakaavaa varten laaditussa inventoinnissa arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueena. Rakennuksella on maakunnallista arvoa. Rakennuksesta ei ole laadittu tarkempaa inventointia, mutta lähtökohtaisesti sillä voidaan katsoa olevan kulttuurihistoriallista arvoa sekä rakennushistoriansa, historiansa että merkittävän kaupunkikuvallisen asemansa vuoksi.

Hankealue koskee myös seurakuntatalon länsipuolella olevaa Messukylänkatu 34:n tonttia, jossa sijaitsee katulinjaan kiinnittyvä 1930-luvulla rakennettu puinen, pienehkö asuin- ja liikerakennus. Ajallisesti ja mittakaavallisesti se kytkeytyy Aakkulan omakotialueeseen. Tampereen kaupungin laatimassa palstoittamalla syntyneiden pientaloalueiden selvityksessä todetaan, että Aakkula on hyvin säilynyt 1930-luvun pientaloalue, jossa varhaiseen rakennuskantaan kuuluvien rakennusten ja niiden lähiympäristön kohdalla asemakaavamuutokset on laadittava harkiten. Alueella esitetään selvitettäväksi suojeluasemakaavan laatimista.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että sekä Messukylän seurakuntatalosta että Messukylänkatu 34:stä tulee laatia mahdollista tulevaa asemakaavahanketta varten rakennusinventointi, jossa huomioidaan myös paikan asema osana Messukylänkadun vartta ja sen maakunnallisia ja mahdollisia valtakunnallisia kulttuuriympäristöarvoja sekä paikan merkitys Aakkulan pientaloalueen näkökulmasta. Maakuntamuseolle on toimitettu syyskuussa 2020 päivättyjä alustavia suunnitelma-aineistoja. Suunnitelmiin voidaan ottaa tarkemmin kantaa vasta rakennusinventoinnin valmistuttua. Tässä vaiheessa maakuntamuseo toteaa, että hankealue sijoittuu kulttuurihistoriallisesti monin tavoin arvokkaaseen ympäristöön, joten hankkeessa on varmistuttava siitä, että hankealueen ja sen vaikutusalueen kulttuurihistoriallisia arvoja ei turmella. Vaihtoehdot, joissa maakunnallisesti arvokas seurakuntatalo purettaisiin osittain tai kokonaan, eivät ole alueen kulttuuriympäristön arvojen osalta mahdollisia. Alueella on tärkeää säilyttää Messukylän keskustan luonne siten, että vanhat julkiset ja liikerakennukset säilyttävät oman roolinsa ja uudisrakentaminen sopeutuu niihin mittakaavaltaan ja luonteeltaan. Uudisrakentamisen tulisi olla mm. korkeudeltaan maltillista ja luonteeltaan osittain julkista tai liiketilaa. Lisäksi tulee huomioida mahdollisen uudisrakentamisen sopeuttaminen Aakkulan pientaloalueen mittakaavaan.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.