Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun poikkeuslupahakemukseen. Ylöjärven rakennusvalvonta on edellyttänyt poikkeamisluvan hakemista ennen rakennusluvan käsittelyä, koska alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa ja Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa paikalla on merkintä maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö / Villa Urpo. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa.

Kotimuseonakin toiminut Villa Urpo on valmistunut vuonna 1976. Sen on rakennuttanut liikemies ja aikakauslehtikustantaja Urpo Lahtinen yksityiskodikseen ja Lehtimiehet Oy:n edustustiloiksi. Linnamaisen, uniikkia arkkitehtuuria edustavan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Eero Saari sekä arkkitehtitoimisto Saari-Tanhua-Ursinus. Villa Urpolla on merkittäviä arkkitehtonisia, henkilöhistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Rakennuksen arvot on todettu mm. Ylöjärven kulttuuriympäristöohjelmassa (Teivas 2004), Villa Urpon rakennushistoriallisessa dokumentoinnissa (Pirkanmaan maakuntamuseo 2003) sekä maakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (Pirkanmaan liitto 2016).

Edellä mainittujen selvitysten perusteella Villa Urpo on merkitty Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Sitä koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.

Suunniteltu, melko kookas (pohjanala 144 m2, tilavuus 620 m3), kylmä varastorakennus sijoittuisi metsäiseen maastoon Villa Urpon itäpuolella kulkevan huoltotien varteen, noin 100 m etäisyydelle päärakennuksesta ja noin 150 m etäisyydelle rantaviivasta. Kyseisellä paikalla varastorakennus ei vaikuttaisi näkyvän päärakennukselle, sitä ympäröivään veistospuistoon eikä järvimaisemaan. Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo ei näin ollen vastusta poikkeamisluvan myöntämistä. Maakuntamuseo esittää kuitenkin poikkeusluvan ehtoihin kirjattavaksi, että puustoa rakennuspaikan ympärillä tulee säästää mahdollisimman paljon, ja että varastorakennus tulee sovittaa huolellisesti ympäristöönsä massan sekä julkisivumateriaalien ja värityksen osalta.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että rakennuspaikalta ja sen läheisyydestä ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kohteita. Kyseisen kiinteistön alueella ei kuitenkaan ole aikaisemmin tehty arkeologista inventointia. Näsijärven rantavyöhykettä, jolle alue sijoittuu, voidaan pitää potentiaalisena varsinkin esihistoriallisten kiinteiden muinaisjäännösten, kuten kivi- tai varhaismetallikautisten asuinpaikkojen, löytymisen kannalta. Tämän vuoksi lupapäätöksen ehtoihin on kirjattava, että jos hankkeeseen liittyvien töiden yhteydessä tavataan nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä tai muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon. Sama ilmoitusvelvoite koskee arviolta yli 100 vuotta vanhoja kuoppia, kiviröykkiöitä ja esineitä (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).

Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa poikkeamisluvan myöntämistä edellä mainituin ehdoin, jotka tulee kirjata lupapäätökseen.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun poikkeuslupahakemukseen. Ylöjärven rakennusvalvonta on edellyttänyt poikkeamisluvan hakemista ennen rakennusluvan käsittelyä, koska alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa ja Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa paikalla on merkintä maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö / Villa Urpo. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa.

Kotimuseonakin toiminut Villa Urpo on valmistunut vuonna 1976. Sen on rakennuttanut liikemies ja aikakauslehtikustantaja Urpo Lahtinen yksityiskodikseen ja Lehtimiehet Oy:n edustustiloiksi. Linnamaisen, uniikkia arkkitehtuuria edustavan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Eero Saari sekä arkkitehtitoimisto Saari-Tanhua-Ursinus. Villa Urpolla on merkittäviä arkkitehtonisia, henkilöhistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Rakennuksen arvot on todettu mm. Ylöjärven kulttuuriympäristöohjelmassa (Teivas 2004), Villa Urpon rakennushistoriallisessa dokumentoinnissa (Pirkanmaan maakuntamuseo 2003) sekä maakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (Pirkanmaan liitto 2016).

Edellä mainittujen selvitysten perusteella Villa Urpo on merkitty Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Sitä koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.

Suunniteltu, melko kookas (pohjanala 144 m2, tilavuus 620 m3), kylmä varastorakennus sijoittuisi metsäiseen maastoon Villa Urpon itäpuolella kulkevan huoltotien varteen, noin 100 m etäisyydelle päärakennuksesta ja noin 150 m etäisyydelle rantaviivasta. Kyseisellä paikalla varastorakennus ei vaikuttaisi näkyvän päärakennukselle, sitä ympäröivään veistospuistoon eikä järvimaisemaan. Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo ei näin ollen vastusta poikkeamisluvan myöntämistä. Maakuntamuseo esittää kuitenkin poikkeusluvan ehtoihin kirjattavaksi, että puustoa rakennuspaikan ympärillä tulee säästää mahdollisimman paljon, ja että varastorakennus tulee sovittaa huolellisesti ympäristöönsä massan sekä julkisivumateriaalien ja värityksen osalta.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että rakennuspaikalta ja sen läheisyydestä ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kohteita. Kyseisen kiinteistön alueella ei kuitenkaan ole aikaisemmin tehty arkeologista inventointia. Näsijärven rantavyöhykettä, jolle alue sijoittuu, voidaan pitää potentiaalisena varsinkin esihistoriallisten kiinteiden muinaisjäännösten, kuten kivi- tai varhaismetallikautisten asuinpaikkojen, löytymisen kannalta. Tämän vuoksi lupapäätöksen ehtoihin on kirjattava, että jos hankkeeseen liittyvien töiden yhteydessä tavataan nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä tai muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon. Sama ilmoitusvelvoite koskee arviolta yli 100 vuotta vanhoja kuoppia, kiviröykkiöitä ja esineitä (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).

Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa poikkeamisluvan myöntämistä edellä mainituin ehdoin, jotka tulee kirjata lupapäätökseen.