Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun asemakaavan muutoksen luonnoksesta. Suunnittelualue sijaitsee Nokian Koskenmäessä (5. kaupunginosa), osoitteessa Orelinkatu 6 - 8. Nyt julkisten palveluiden käytössä olevilla tonteilla sijaitsevat entinen Koskenmäen kirjasto ja kaksi entistä päiväkotirakennusta. Päiväkotitoiminta on päättynyt rakennusten huonon kunnon vuoksi. Käynnistyneen asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia alueen käyttötarkoituksen muuttamista asumiselle. Tutustuttuaan kaavaluonnokseen Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa siitä seuraavaa.
Maakuntamuseo on aiemmin ottanut hankkeeseen kantaa sen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa (25.9.2020, diar. 528/2020) ja edellyttänyt rakennetun ympäristön ja kaupunkikuvan selvittämistä kaavan vaikutustenarvioinnin tueksi. Alueelta onkin laadittu asianmukainen selvitys Nokian Koskenmäen yleisten korttelialueiden rakennusten inventointi ja kaupunkikuvallinen analyysi (Sweco Infra & Rail Oy, 2020).
Selvityksen mukaan suunittelualuetta ympäröi 1950-1970-lukujen asuinrakentaminen. Rakennukset ovat pääasiassa pientaloja, joskin koillispuolella on myös muutamia nelikerroksisia kerrostaloja. Suurta osaa pientalotonteista rajaa kadun puolelta pensasaita. Lähiseudulla on pieniä viheralueita ja harvaan sijoitettujen rakennusten vuoksi alue on vehreä ja osittain puistomainen.
Suunnittelualueen rakennukset sijaitsevat näkyvällä paikalla Orelinkadun varrella, ja ovat Koskenmäen alueella helposti havainnoitavia kiintopisteitä. Idänpuoleisella tontilla oleva valkoiseksi maalattu puutalo on vuonna 1942 rakennettu terveystaloksi ja myöhemmin muutettu päiväkotikäyttöön sekä laajennettu. Samalla tontilla on 1972 rakennettu yksikerroksinen, tasakattoinen, julkisivuiltaan tiilinen päiväkotirakennus, jonka suunnittelusta on vastannut Nokian kaupunginarkkitehti Rauno Vuorela. Lännenpuoleisella tontilla sijaitseva punertavaksi maalattu puutalo on rakennettu vuonna 1950 kunnanlääkärin kodiksi ja vastaanottotiloiksi. Sittemmin rakennus on toiminut pitkään mm. Koskenmäen kirjastona. Puurakennukset on suunnitellut arkkitehti Mikael Nordenswan.
Selvityksen mukaan rakennukset ovat ilmeeltään pääosin hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttäneitä, mutta melko tavanomaisia ajan julkisia rakennuksia. Suomen modernia sotien jälkeistä arkkitehtuuria ja etenkin julkista rakentamista leimaa käytännöllisyys, koristelemattomuus ja vaatimattomuus. Harva aikakauden rakennus on tavanomaisesta poikkeava. Tavanomainenkin rakennus voi kertoa erinomaisella tavalla ajan rakentamisen tavasta, julkisesta rakentamisesta sekä niihin liittyneistä toiminnoista. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan suunnittelualueen rakennuksista erityisesti Koskenmäen kirjastona toimineella, parhaiten alkuperäiset piirteensä säilyttäneellä ja yhä käytössä olevalla rakennuksella, on selkeitä kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Rakennuksen säilyminen tulisi turvata kaavassa asianmukaisilla rakennusala- ja suojelumerkinnöillä.
Kaavaluonnoksessa on esitetty olemassa olevien rakennusten korvaamista asuinkerrostalolla ja rivitaloilla tai muilla kytketyillä asuinrakennuksilla. Kerrostalon kerrosluvuksi on koillispuolisten kerrostalojen tapaan esitetty neljää kerrosta ja rivitalojen kerrosluvuksi on osoitettu kaksi kerrosta. Tonteille osoitettu rakentaminen on merkittävästi tehokkaampaa kuin ympäristön väljästi rakennetuilla tonteilla ja siten voimakkaassa ristiriidassa alueelle luonteenomaisen rakentamisen kanssa.
Nykyisellään suunnittelualueen tontit ovat väljiä, niillä kasvaa kookasta puustoa ja muuta kasvillisuutta ja rakentaminen on enintään puolitoistakerroksista. Uudisrakentamisen myötä väljyys ja vehreys pääosin katoaisi, sillä tonttien lähes koko ala on osoitettu rakentamiseen tai autopaikoitukselle. Rakennetun ympäristön selvityksessä tuodaan esille, että mikäli rakennukset korvataan uudisrakennuksilla, tulisi se tehdä maisemakuvaan sopivilla rakennuksilla. Olisi myös toivottavaa, että uudet rakennukset olisivat ainakin osin lähiympäristöään palvelevia julkisia rakennuksia asuinrakennusten sijaan. Pirkanmaan maakuntamuseo edellyttääkin kaavaluonnosta vielä kehitettävän paremmin ympäristön rakentamistapaan sopivaksi. Alueelle tunnusomaisen väljyyden ja vehreyden säilymistä tulisi tukea esimerkiksi yleismääräyksellä.
Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun asemakaavan muutoksen luonnoksesta. Suunnittelualue sijaitsee Nokian Koskenmäessä (5. kaupunginosa), osoitteessa Orelinkatu 6 - 8. Nyt julkisten palveluiden käytössä olevilla tonteilla sijaitsevat entinen Koskenmäen kirjasto ja kaksi entistä päiväkotirakennusta. Päiväkotitoiminta on päättynyt rakennusten huonon kunnon vuoksi. Käynnistyneen asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia alueen käyttötarkoituksen muuttamista asumiselle. Tutustuttuaan kaavaluonnokseen Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa siitä seuraavaa.
Maakuntamuseo on aiemmin ottanut hankkeeseen kantaa sen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa (25.9.2020, diar. 528/2020) ja edellyttänyt rakennetun ympäristön ja kaupunkikuvan selvittämistä kaavan vaikutustenarvioinnin tueksi. Alueelta onkin laadittu asianmukainen selvitys Nokian Koskenmäen yleisten korttelialueiden rakennusten inventointi ja kaupunkikuvallinen analyysi (Sweco Infra & Rail Oy, 2020).
Selvityksen mukaan suunittelualuetta ympäröi 1950-1970-lukujen asuinrakentaminen. Rakennukset ovat pääasiassa pientaloja, joskin koillispuolella on myös muutamia nelikerroksisia kerrostaloja. Suurta osaa pientalotonteista rajaa kadun puolelta pensasaita. Lähiseudulla on pieniä viheralueita ja harvaan sijoitettujen rakennusten vuoksi alue on vehreä ja osittain puistomainen.
Suunnittelualueen rakennukset sijaitsevat näkyvällä paikalla Orelinkadun varrella, ja ovat Koskenmäen alueella helposti havainnoitavia kiintopisteitä. Idänpuoleisella tontilla oleva valkoiseksi maalattu puutalo on vuonna 1942 rakennettu terveystaloksi ja myöhemmin muutettu päiväkotikäyttöön sekä laajennettu. Samalla tontilla on 1972 rakennettu yksikerroksinen, tasakattoinen, julkisivuiltaan tiilinen päiväkotirakennus, jonka suunnittelusta on vastannut Nokian kaupunginarkkitehti Rauno Vuorela. Lännenpuoleisella tontilla sijaitseva punertavaksi maalattu puutalo on rakennettu vuonna 1950 kunnanlääkärin kodiksi ja vastaanottotiloiksi. Sittemmin rakennus on toiminut pitkään mm. Koskenmäen kirjastona. Puurakennukset on suunnitellut arkkitehti Mikael Nordenswan.
Selvityksen mukaan rakennukset ovat ilmeeltään pääosin hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttäneitä, mutta melko tavanomaisia ajan julkisia rakennuksia. Suomen modernia sotien jälkeistä arkkitehtuuria ja etenkin julkista rakentamista leimaa käytännöllisyys, koristelemattomuus ja vaatimattomuus. Harva aikakauden rakennus on tavanomaisesta poikkeava. Tavanomainenkin rakennus voi kertoa erinomaisella tavalla ajan rakentamisen tavasta, julkisesta rakentamisesta sekä niihin liittyneistä toiminnoista. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan suunnittelualueen rakennuksista erityisesti Koskenmäen kirjastona toimineella, parhaiten alkuperäiset piirteensä säilyttäneellä ja yhä käytössä olevalla rakennuksella, on selkeitä kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Rakennuksen säilyminen tulisi turvata kaavassa asianmukaisilla rakennusala- ja suojelumerkinnöillä.
Kaavaluonnoksessa on esitetty olemassa olevien rakennusten korvaamista asuinkerrostalolla ja rivitaloilla tai muilla kytketyillä asuinrakennuksilla. Kerrostalon kerrosluvuksi on koillispuolisten kerrostalojen tapaan esitetty neljää kerrosta ja rivitalojen kerrosluvuksi on osoitettu kaksi kerrosta. Tonteille osoitettu rakentaminen on merkittävästi tehokkaampaa kuin ympäristön väljästi rakennetuilla tonteilla ja siten voimakkaassa ristiriidassa alueelle luonteenomaisen rakentamisen kanssa.
Nykyisellään suunnittelualueen tontit ovat väljiä, niillä kasvaa kookasta puustoa ja muuta kasvillisuutta ja rakentaminen on enintään puolitoistakerroksista. Uudisrakentamisen myötä väljyys ja vehreys pääosin katoaisi, sillä tonttien lähes koko ala on osoitettu rakentamiseen tai autopaikoitukselle. Rakennetun ympäristön selvityksessä tuodaan esille, että mikäli rakennukset korvataan uudisrakennuksilla, tulisi se tehdä maisemakuvaan sopivilla rakennuksilla. Olisi myös toivottavaa, että uudet rakennukset olisivat ainakin osin lähiympäristöään palvelevia julkisia rakennuksia asuinrakennusten sijaan. Pirkanmaan maakuntamuseo edellyttääkin kaavaluonnosta vielä kehitettävän paremmin ympäristön rakentamistapaan sopivaksi. Alueelle tunnusomaisen väljyyden ja vehreyden säilymistä tulisi tukea esimerkiksi yleismääräyksellä.
Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Jaa
Facebookissa