Alue Kierikkalan-Vanajan-Laitilan-Kirkkojärven kulttuurimaisema
Takaisin Näytä Paikkatietoikkunan kartallaPerustiedot
-
Kunta:Hämeenkyrö
Nimi:Kierikkalan-Vanajan-Laitilan-Kirkkojärven kulttuurimaisemaAlueluokka:Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö
Tekstitiedot
-
Kuvaus:1. Ahrolan pihapiiri
2. Purtun pihapiiri
3. Hämylän pihapiiri
4. Kaupin pihapiiri
5. Raipalan pihapiiri
6. Patasen pihapiiri
7. Lintolan pihapiiri ja huvila
8. Teliniemen pihapiiri
9. Ala-Keskisen pihapiiri
10. Seurantalo
11. Saavutus
12. Vanhainkoti
13. Raukolan pihapiiri
14. Suutarlan pihapiiri
15. Pylsyn pihapiiri
16. Jutilan pihapiiri
17. Mattilan pihapiiri
18. Huvila
19. Laitilan pihapiiri
20. Tanssilava
21. Soinilan huvila
22. Ruusin pihapiiri
23. Märrin pihapiiri
24. Kyröspohjan kylä
25. Antilan pihapiiri
26. Munkin pihapiiri
27. Töllinmäki
28. Koulu
29. Herttualan kylä
30. Heinijärven kylä, Tättälä
31. Kuuri
32. Myllykolu
33. Huupon pihapiiri
[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]
Kirkkojärven kulttuurimaisema. Kirkkojärven pohjoispäässä on säilynyt edustavasti hämeenkyröläistä kulttuurimaisemaa. Kirkonseudun ja Uskelan asutusmaisemien luoteispuolella avautuu Raipalan viljelyaukea, joka etelässä liittyy Kyröspohjan kylään ja Kalkunmäkeen.
Kyröspohjan kylä. Kyröspohjan kylästä avautuu edustava maisema yli Kirkkojärven. Perinteistä rakennuskantaa on säilynyt Siparinmutkassa Franssilan, Mäkelän ja Kievarin tiloilla. Vanhan tien varrella sijaitseva Kievarin talo on toiminut viime vuosisadalla kestikievarina. Prentin päärakennus on vuosisadanvaihteen [1800-1900] tienoilta.
Purtun tila ja Kalkunmäki. Kalkunmäen kylä on oletettavasti Hämeenkyrön vanhinta asutusmaisemaa. Purtun tilan omistajat tunnetaan vuodesta 1540. Vuonna 1644 se lahjoitettiin Turun akatemialle. Lehtevän puiston ympäröimä päärakennus on vuodelta 1862, mutta sitä on laajennettu 1920. Hirsinen viljamakasiini on rakennettu 1800-luvun keskivaiheilla. Purtun ja Munkin talouskeskusten välisellä mäellä on vanhaa mäkitupa-asutusta.
Heinijärven kulttuurimaisema. Heinijärven ympäristöt ovat keskeisintä sillanpääläistä maisemakuvaa. Täällä on F.E. Sillanpään nuoruudenkoti Töllinmäki. Hillun talo liittyy Nuorena nukkunut -teokseen. Raukola, Tättälä ja Hämylä esiintyvät niinikään Sillanpään tuotannossa.
- Tättälän suuri päärakennus on vanhimmilta osin 1850-luvulta. Peruskorjausta on tehty vuosina 1979-80.
- Hämylän päärakennus on vuodelta 1896.
- Raukolan mailta löydetty rautakautinen kalmisto osoittaa asutuksen täällä olevan vanhaa.
Töllinmäki, Heinijärvi. Sillanpään ollessa vielä kouluiässä hänen vanhempansa muuttivat pieneen Töllinmäen mökkiin, jossa tuleva kirjailija kirjoitti vuonna 1916 julkaistun esikoisromaaninsa Elämä ja aurinko. Viime vuosisadan lopulla rakennettu tupa on entisöity F.E. Sillanpää -seuran toimesta siihen asuun kuin se oli kirjailijamestarin nuoruudessa.
Herttualan kylä. Herttualan kylä on perustettu keskiajan kuluessa. Kylän perinteinen rakennuskanta on säilynyt poikkeuksellisen hyvin niin talonpoikaistaloineen kuin myös pienempine käsityöläis- ja itsellismökkeineen. Lähellä toisiaan sijaitsevat Kirmon ja Mikkolan talonpoikaispihat. Mikkolan punamullattu päärakennus on 1800-luvun jälkipuoliskolta. Kirmon molemmat asuinrakennukset ovat 1800-luvulta. Tienristeyksen länsipuolella on tiivistä tupa-asutusta. Mielenkiintoinen on erityisesti vanha pyssysepän paja, jossa on yhä tallella vanhat työkalut. Herttualan kylä liittyy laajempaan Heinijärven kulttuurimaisemaan ja sillanpääläiseen maisemakuvaan.
Myllykolu, Kierikkala. F.E. Sillanpään synnyinkoti Myllykolu sijaitsee Myllyojan varrella. Kirjailjan isä pystytti vuonna 1887 paikalle pienen pakarin, johon lisättiin myöhemmin pirtti. Asuinrakennuksen vieressä on pieni aitta ja paikkaan on siirretty vanha saunarakennus. Vuodesta 1962 Myllykolu on ollut museona. Myllykolun mökin vieressä on kesäteatterialue.
Heikkilä, Kierikkala. Heikkilän tilan päärakennus edustaa viime vuosisadan [1800] talonpoikaista rakentamistapaa.
Saavutus, Vanaja. F.E. Sillanpää rakennutti vuonna 1921 huvilan Kallioistenselän rantaan. Mansardikattoisen rakennuksen on piirtänyt arkkitehti Bertel Strömmer.
Kauppi, Vanaja. Kaupun tilan vanha päärakennus on vuodelta 1850. Tilalla on lisäksi suuri luhtiaitta.
Laitila, Laitila. Laitilan nimismiestalo on syntynyt ehkä 1200-1300-lukujen taitteessa liikenteellisesti tärkeään paikkaan. Asutus paikalla saattaa olla rautakautista, sillä alueelta on löytynyt kalmisto. 1700-luvulla tila oli kruununvirkatalona ja vanha päärakennus on rakennettu 1730 annettujen virkatalosäädösten mukaisesti keskeissalityyppiseksi. Pihamaan toisella laidalla on uusi päärakennus 1950-luvulta. Pihalla on lisäksi pieni aitta.
Sasi-Mahnala-Uskela maantie. Ilmeisesti osittian keskiaikaisperäinen maantie kulkee kauniiden viljelys- ja järvimaisemien läpi. Tien linjaus on vaihteleva. Ahrolan ja Myllylän välillä alkuperäinen tielinja on jäänyt kärrytieksi.
[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]
Tutkimushankkeet
-
Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm
AvaaKULTTUURIMAISEMAT 2016: Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet, inventointi Hämeenkyrö
Ikaalinen
Juupajoki
Kangasala
Kihniö
Lempäälä
Nokia
Orivesi
Parkano
Pirkkala
Punkalaidun
Pälkäne
Ruovesi
Tampere
Urjala
Valkeakoski
Vesilahti
Virrat
Ylöjärvi
Akaa
Mänttä-Vilppula
Sastamala
Rakennusinventointi
Maisemahistorian selvitys
Muu
01.01.2014 31.12.2016