rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1926 ja laajennettu 1990-luvulla. Rakennus on säilyttänyt länsipäädyn laajennuksesta ja peruskorjauksesta huolimatta kohtalaisesti alkuperäisen runkomuotonsa, 1920-luvun puuklassismin tyylipiirteet sekä joitain alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia ja -materiaaleja, kuten saumapeltikatettu mansardikatto, päätyihin taittuvat räystäät, lunetti-ikkunat ja julkisivujen laudoitus ja listoitustapa.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, useita pieniä asuntoja puutalossa, on säilynyt hahmotettavissa.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Pulkkasaarenkadun varressa sijaitsevalla, katulinjaan rakennetulla kookkaalla asuinrakennuksella on suurehko merkitys katumaisemassa.

Pulkkasaarenkadun varressa, kadun länsipuolella sijaitseva nelikulmainen etelään viettävä tontti, jolla 1926 rakennettu yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus ja uudehko aumakattoinen autotallirakennus sekä pieni leikkimökki.

Tontin asuinrakennuksen on omistajan kertoman mukaan rakentanut Toivo Pajunen vuonna 1926. Talo oli pitkään kadun viimeinen, sillä Pulkkasaarenkatu (ent. Pyhäjärventie) päättyi tontin kohdalla. Rinne laski rantaan melko jyrkästi. Katu on rakennettu talosta eteenpäin alas rantaan ilmeisesti vasta 1980-luvulla, jolloin on myös rakennettu kaksi uutta asuinrakennusta kadun päähän. 1930 asemakartassa tontilla ei näy olevan piharakennusta. Nykyinen tontin koilliskulmassa sijaitseva autotallirakennus on 1990-2000-lukujen taitteesta. Lisäksi pihassa asuinrakennuksen lounaispuolella on pieni leikkimökki tai pihavaja. Autotallia ja leikkimökkiä ei ole inventoitu erikseen niiden vähäisen kulttuurihistorialisen arvon vuoksi.

Asuinrakennusta on peruskorjattu 1970-luvulla ja uudelleen nykyisen omistajan toimesta 1990-2000-luvuilla. Viimeisimmät muutokset on suunnitellut Matti Lindberg.

Tontti rakennuksineen sijaitsee melko jyrkästi Pyhäjärven rantaan laskevan Pulkkasaarenkadun varressa, asuinrakennuksen pääty kiinni katulinjassa. Ympäristössä on pääasiassa muita 1920-luvulla rakennettuja taloja sekä kaksi 1980-luvulla rakennettua uudisrakennusta ja yksi 2000-luvun omakotitalo.

Ajo pihaan on Pulkkasaarenkadulta, asuinrakennuksen eteläpuolelta. Tontin pintoja on muokattu ja eteläosaa on tasattu pengertämällä rinnettä pulterimuurilla. Asuinrakennuksen eteläpuolella on hiekkapintainen alue, muutoin pihassa kasvaa heinikkoa ja muutamia hedelmäpuita. Piha on rajattu verkko- ja lauta-aidoilla. Etelärajalla on aitaelementeistä koottu aita. Muutamia säilyneitä omenapuita lukuun ottamatta pihan yleisilme ei ole erityisen perinteinen.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon, rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (sisäänkäynnit).

Asuinrakennuksen korkean asutun kivijalan säilyminen.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 17.4.2002. 2001 inventoinnin kohdenumero 119.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön omistaja / asukas.