rakennusperinteinen

asutushistoria

Kahnalan kylän kantatila kertoo Vesilahden asutushistoriasta ja isojaon vaikutuksesta kylämaisemaan. Moniosainen, perinteisesti jäsennetty pihapiiri, jossa maatilarakentamisen keskeiset elementit. Päärakennuksen 1920-luvulle tyypillinen hahmo säilynyt uudisosasta huolimatta.

Monipolvinen pihapiiri, jossa paljon rakennuksia ryhmittyneenä asuinpihaan, aittapihaan ja talouspihaan.

Pitkä päärakennus (1) länttä kohti. Pitkänomainen talo, jossa kaksi kuistia. Lohkokivijalka, hirsirunko. Keltainen vaakalautaverhous, ruutuikkunat uusittu. Kuistien päädyissä kaari-ikkunat. Talon päädyissä koristerimat, aurinkoaihe. Peltikatto uusittu 1990-luvulla. Vintti kylmää tilaa. Itäpuolella poikittain tiilinen laajennussiipi, rakennettu 1974. Loiva harjakatto, maalattu betonisokkeli.

Vastapäätä navetta (2) hirttä ja lautaa. Punamullattu rimalautaverhous. Navetan toisessa päädyssä puolipyöreä siilo ja kuivuri.

Asuinpihan pohjoislaidalla vaja/tallirakennus (3). Punamullattu rimalaudoitus, peltikatto.

Alhaalla pellon laidassa aittapiha, jossa kansi vanhaa hirsiaittaa (4,5), peltikatot. Toinen korkeampi, otsallinen. Näiden vieressä punamullattu lato (6).

Pihapiirin keskellä asuin- ja talouspihan välissä vanha saunarakennus/liiteri (7) hirttä. Punamullattu, valkoiset nurkat, saumapeltikatto.

Talouspihalla tontin etuosassa uudempi konehalli (8) 1980-luvulta sekä kuivuri (9), ei kuvaa.

Höyssän tila kuuluu Kahnalan kylän kantataloihin. Aivan tilakeskuksen lounaispuolelle on paikannettu Kahnalan vanha kylätontti (ks. muinaisjäännösinventointi 2011). Tila kärsi 1600-luvulla katovuosien vuoksi rappiota. Isovihan jälkeen tuli asutuksi vuonna 1731. Isojaon aikaan Kahnalaan siirtyneet Höyssän ja Mäkelän tilat yhdistettin Höyssä-Mäkeläksi 1921. Nykyinen päärakennus rakennettiin samoihin aikoihin sisällissodassa palaneen entisen talon paikalle, rekisteröity 1920.

Nurmipiha asuintalon ympäristössä. Talon edustalla hedelmäpuita. Talouspiha navetan ja konehallin välissä sorakenttä. Aittapiha alarinteessä pellolle päin nurmea ja niittyä.

Tilakeskuksesta länsiluoteeseen, pellon keskelle, on paikannettu kivikautinen asuinpaikka, Kahnalankorpi (ks. muinaisjäännösinventointi 2011).

Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt, Timo Sepänmaa ja Timo Jussila, Mikroliitti Oy.

Talon isäntä.