Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee Nokian Tervasuon, Sammaliston ja Sotkan pientaloaluiden ja Pyhäjärven rajaamalla alueella, noin 5 km keskustasta etelään. Kaavahankkeen tavoitteena on kehittää alueesta rannan läheinen viihtyisä pientaloasuinalue huomioiden alueella jo olevat toiminnot, kulttuuriperintö ja luontoarvot. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa.

Maakuntamuseo on aiemmin ottanut kantaa hankkeeseen 10.12.2020 pidetyssä osayleiskaavanmuutoksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa. Maakuntamuseo on tuolloin mm. luonnehtinut alueen maankäytön historiaa ja selvitystilannetta sekä edellyttänyt Urhatunniemessä sijaitsevan ennalta tunnetun muinaisjäännöksen mainitsemista aineistoissa, arkeologisen inventoinnin täydentämistä koko aluetta koskevaksi sekä rakennetun ympäristön ja maiseman inventoinnin laatimista, kuten maankäyttö- ja rakennuslain 5 ja 54 § edellyttävät. Suunnittelualue on sittemmin tarkentunut ja ulottuu nyt huomattavasti kauemmas pohjoiseen.

Pyhäjärven rannat ovat olleet asuttuina tai muutoin ihmistoiminnan piirissä jo esihistoriallisista ajoista lähtien, mistä kertovat mm. Urhatunniemellä sijaitsevat pronssi- tai rautakautiset kiviröykkiöt (mj-tunnus 536010040). Isojakokartan (1768) mukaan 1700-luvulla kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsi kaksi torppaa, joiden lisäksi alueella oli pieniä peltoja ja lukuisia niittyjä. Vuonna 1909 laaditulla ns. senaatinkartalla Kuusiston - Lehtiniemen - Urhatun alue on rakentamaton, lukuun ottamatta nykyisen Sotkanlinnankadun päähän merkittyä torppaa sekä nykyisen Sorvantien tielinjaa noudattelevaa kulkuväylää. Muutoin alue on pääosin metsäinen. Keskiosissa, nykyisen Urhatuntien länsipuolella ja Luodonsaaren puoleisella ranta-alueella on laajahkot, näihin päiviin asti säilyneet peltoalueet. 1900-luvun alkupuolella Lehtiniementien varteen on muodostunut Kuusiston, Lehtiniemen ja Ahovalkaman pihapiirit ja 1970-luvulla alueen lounaiskulmaan on rakennettu Urhatun leirikeskuksen ensimmäiset rakennukset. Suunnittelualueen pohjoisosan entisille viljelysmaille rakennetut pientalot ovat peräisin 1990-luvun jälkeiseltä ajalta.

Maakunnallisissa tai valtakunnallisissa inventoinneissa alueelta ei ole tunnistettu erityisiä rakennetun kulttuuriympäristön tai maiseman arvoalueita. Paikallisesti merkittäviä rakennetun ympäristön tai maiseman arvoja ei tunneta, sillä alueelta ei ole tehty rakennusinventointia. Näiltä osin Pirkanmaan maakuntamuseo toistaa aiemman kantansa: alueelta tulee maankäytönsuunnittelun ja vaikutustenarvioinnin tueksi laatia asianmukainen, yleiskaavatasoinen, suunnittelualuetta ja sen vaikutusalueita koskeva rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys. Muutoin kaavan tavoitteenakin mainittu alueen kulttuuriperinnön huomioiminen ei ole mahdollista. Selvitys tulee kohdistaa kaava-alueen ennen 1980-lukua rakennettuun rakennuskantaan ja sen tulee tuoda esiin pihapiirien ominaispiirteet, säilyneisyys ja kulttuurihistorialliset arvot. Selvityksessä on syytä myös huomioida maiseman historia, tärkeät näkymät ja muutosherkät alueet. Selvitys tulee sisällyttää kaava-aineistoihin ja sen tulokset huomioida kaavaratkaisussa ja -merkinnöissä sekä kaavan vaikutustenarvioinnissa.

Kaavahankkeeseen liittyen on tehty kaava-alueen keskeisen ja itäosan arkeologinen inventointi (Mikroliitti Oy, 2020) sekä eteläisen laajennusalueen inventointi (Mikroliitti Oy, 2021). Sen sijaan kaava-alueen pohjoisosa on jäänyt inventoimatta. Kaavan selvitysaineistoa tulee täydentää tältä osin. Lisäksi jo tehtyjä selvityksiä tulee täydentää (ks. alempana). Maakuntamuseo on arvioinut raportteja sähköpostiviestissään inventoijille ja esittänyt niihin tarvittavia lisäyksiä.

Pirkanmaan maakuntamuseo arvioi yleiskaavan suojelutarpeita, kaavamerkintöjä ja vaikutuksia tarkemmin, kun alueen rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys sekä päivitetyt arkeologiset raportit ja arkeologinen täydennysinventointi ovat valmistuneet ja raportit on toimitettu maakuntamuseolle. Tässä vaiheessa voidaan kuitenkin todeta, että kaavaluonnokseen on osoitettu vain yksi kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus (Lehtiniemi), jonka merkinnän mukaan suojelun tarve on selvitettävä rakennusta koskevan toimenpiteen tai asemakaavahankkeen yhteydessä (kr). Merkintä vaikuttaa kohdistuvan ainoastaan pihapiirin päärakennukseen, se ei perustu selostuksessa mainittuihin selvityksiin, eikä sitä ole muutoinkaan perusteltu kaavaselostuksessa, mikä antaa suojelun kohdentumisesta jäsentymättömän vaikutelman. Toiseksi, kaavaluonnos osoittaa lähes kaikki ranta-alueet sekä osan nykyisistä peltoalueista rakennettaviksi (AP tai RM/AP) ja loput peltoalueista lähivirkistysalueiksi (VL). Kaavalla voidaan näin ollen olettaa olevan merkittäviä vaikutuksia maisemaan, mikä tulee tuoda esiin myös kaavan vaikutustenarvioinnissa. Ratkaisu on myös ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan kanssa, sillä sen mukaisesti valtaosa taajamarannoista tulee jättää yleiseen virkistyskäyttöön.

Urhatunniemen muinaisjäännösalue on merkitty kaavaluonnokseen asianmukaisesti SM-rajauksena; sen sijaan v. 2021 löytyneen toisen kiinteän muinaisjäännöksen, Torisevanlahden hiilihaudan merkinnästä puuttuu kirjaintunnus SM. Molempiin merkintöihin tulee liittää määräys: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen/kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta/kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) lausunto.

Historiallisen kartta-aineiston perusteella 1700-luvulla kaava-alueella on ollut usean keskiaikaisissa lähteissä mainitun kylän maita. Historiallisten kylien välisiin rajoihin liittyy usein vanhoja rajamerkkejä tai niiden jäännöksiä, joita koskee muinaismuistolain rauhoitus. Arkeologisia inventointiraportteja tulee täydentää erityisesti tältä osin, ja kyseinen kohdetyyppi on huomioitava myös kaava-alueen pohjoisosan inventoinnissa, jonka yhteydessä mahdolliset tarkastamattomat rajamerkkikohteet tule tarkastaa muissakin kaava-alueen osissa.

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja inventoinnin suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Lopuksi Pirkanmaan maakuntamuseo haluaa tuoda ilmi, että Nokian kaupungin menettely, jossa kaavahankkeisiin liittyviä selvityksiä ei toimiteta lausuntopyyntöjen liiteaineistoina, ei ole hyväksyttävää kaavan vaikutustenarvioinnin näkökulmasta. Menettely vaikeuttaa ja hidastaa merkittävästi viranomaistyötä ja heikentää osallisten mahdollisuuksia arvioida maankäyttöhankkeita lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla. Maakuntamuseo esittää, että Nokian kaupunki kehittää prosessiaan siten, että vastaavasti kuin kaikki kaavoihin liittyvä materiaali tulee esittää nähtäville yhdessä kaavakartan ja selostuksen kanssa, myös viranomaiselle lähetettäviin lausuntopyyntöihin liitetään kaikki asiaan liittyvät selvitykset ilman eri pyyntöä.

Yleiskaavaehdotus selvitysaineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee Nokian Tervasuon, Sammaliston ja Sotkan pientaloaluiden ja Pyhäjärven rajaamalla alueella, noin 5 km keskustasta etelään. Kaavahankkeen tavoitteena on kehittää alueesta rannan läheinen viihtyisä pientaloasuinalue huomioiden alueella jo olevat toiminnot, kulttuuriperintö ja luontoarvot. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa.

Maakuntamuseo on aiemmin ottanut kantaa hankkeeseen 10.12.2020 pidetyssä osayleiskaavanmuutoksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa. Maakuntamuseo on tuolloin mm. luonnehtinut alueen maankäytön historiaa ja selvitystilannetta sekä edellyttänyt Urhatunniemessä sijaitsevan ennalta tunnetun muinaisjäännöksen mainitsemista aineistoissa, arkeologisen inventoinnin täydentämistä koko aluetta koskevaksi sekä rakennetun ympäristön ja maiseman inventoinnin laatimista, kuten maankäyttö- ja rakennuslain 5 ja 54 § edellyttävät. Suunnittelualue on sittemmin tarkentunut ja ulottuu nyt huomattavasti kauemmas pohjoiseen.

Pyhäjärven rannat ovat olleet asuttuina tai muutoin ihmistoiminnan piirissä jo esihistoriallisista ajoista lähtien, mistä kertovat mm. Urhatunniemellä sijaitsevat pronssi- tai rautakautiset kiviröykkiöt (mj-tunnus 536010040). Isojakokartan (1768) mukaan 1700-luvulla kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsi kaksi torppaa, joiden lisäksi alueella oli pieniä peltoja ja lukuisia niittyjä. Vuonna 1909 laaditulla ns. senaatinkartalla Kuusiston - Lehtiniemen - Urhatun alue on rakentamaton, lukuun ottamatta nykyisen Sotkanlinnankadun päähän merkittyä torppaa sekä nykyisen Sorvantien tielinjaa noudattelevaa kulkuväylää. Muutoin alue on pääosin metsäinen. Keskiosissa, nykyisen Urhatuntien länsipuolella ja Luodonsaaren puoleisella ranta-alueella on laajahkot, näihin päiviin asti säilyneet peltoalueet. 1900-luvun alkupuolella Lehtiniementien varteen on muodostunut Kuusiston, Lehtiniemen ja Ahovalkaman pihapiirit ja 1970-luvulla alueen lounaiskulmaan on rakennettu Urhatun leirikeskuksen ensimmäiset rakennukset. Suunnittelualueen pohjoisosan entisille viljelysmaille rakennetut pientalot ovat peräisin 1990-luvun jälkeiseltä ajalta.

Maakunnallisissa tai valtakunnallisissa inventoinneissa alueelta ei ole tunnistettu erityisiä rakennetun kulttuuriympäristön tai maiseman arvoalueita. Paikallisesti merkittäviä rakennetun ympäristön tai maiseman arvoja ei tunneta, sillä alueelta ei ole tehty rakennusinventointia. Näiltä osin Pirkanmaan maakuntamuseo toistaa aiemman kantansa: alueelta tulee maankäytönsuunnittelun ja vaikutustenarvioinnin tueksi laatia asianmukainen, yleiskaavatasoinen, suunnittelualuetta ja sen vaikutusalueita koskeva rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys. Muutoin kaavan tavoitteenakin mainittu alueen kulttuuriperinnön huomioiminen ei ole mahdollista. Selvitys tulee kohdistaa kaava-alueen ennen 1980-lukua rakennettuun rakennuskantaan ja sen tulee tuoda esiin pihapiirien ominaispiirteet, säilyneisyys ja kulttuurihistorialliset arvot. Selvityksessä on syytä myös huomioida maiseman historia, tärkeät näkymät ja muutosherkät alueet. Selvitys tulee sisällyttää kaava-aineistoihin ja sen tulokset huomioida kaavaratkaisussa ja -merkinnöissä sekä kaavan vaikutustenarvioinnissa.

Kaavahankkeeseen liittyen on tehty kaava-alueen keskeisen ja itäosan arkeologinen inventointi (Mikroliitti Oy, 2020) sekä eteläisen laajennusalueen inventointi (Mikroliitti Oy, 2021). Sen sijaan kaava-alueen pohjoisosa on jäänyt inventoimatta. Kaavan selvitysaineistoa tulee täydentää tältä osin. Lisäksi jo tehtyjä selvityksiä tulee täydentää (ks. alempana). Maakuntamuseo on arvioinut raportteja sähköpostiviestissään inventoijille ja esittänyt niihin tarvittavia lisäyksiä.

Pirkanmaan maakuntamuseo arvioi yleiskaavan suojelutarpeita, kaavamerkintöjä ja vaikutuksia tarkemmin, kun alueen rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys sekä päivitetyt arkeologiset raportit ja arkeologinen täydennysinventointi ovat valmistuneet ja raportit on toimitettu maakuntamuseolle. Tässä vaiheessa voidaan kuitenkin todeta, että kaavaluonnokseen on osoitettu vain yksi kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus (Lehtiniemi), jonka merkinnän mukaan suojelun tarve on selvitettävä rakennusta koskevan toimenpiteen tai asemakaavahankkeen yhteydessä (kr). Merkintä vaikuttaa kohdistuvan ainoastaan pihapiirin päärakennukseen, se ei perustu selostuksessa mainittuihin selvityksiin, eikä sitä ole muutoinkaan perusteltu kaavaselostuksessa, mikä antaa suojelun kohdentumisesta jäsentymättömän vaikutelman. Toiseksi, kaavaluonnos osoittaa lähes kaikki ranta-alueet sekä osan nykyisistä peltoalueista rakennettaviksi (AP tai RM/AP) ja loput peltoalueista lähivirkistysalueiksi (VL). Kaavalla voidaan näin ollen olettaa olevan merkittäviä vaikutuksia maisemaan, mikä tulee tuoda esiin myös kaavan vaikutustenarvioinnissa. Ratkaisu on myös ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan kanssa, sillä sen mukaisesti valtaosa taajamarannoista tulee jättää yleiseen virkistyskäyttöön.

Urhatunniemen muinaisjäännösalue on merkitty kaavaluonnokseen asianmukaisesti SM-rajauksena; sen sijaan v. 2021 löytyneen toisen kiinteän muinaisjäännöksen, Torisevanlahden hiilihaudan merkinnästä puuttuu kirjaintunnus SM. Molempiin merkintöihin tulee liittää määräys: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen/kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta/kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) lausunto.

Historiallisen kartta-aineiston perusteella 1700-luvulla kaava-alueella on ollut usean keskiaikaisissa lähteissä mainitun kylän maita. Historiallisten kylien välisiin rajoihin liittyy usein vanhoja rajamerkkejä tai niiden jäännöksiä, joita koskee muinaismuistolain rauhoitus. Arkeologisia inventointiraportteja tulee täydentää erityisesti tältä osin, ja kyseinen kohdetyyppi on huomioitava myös kaava-alueen pohjoisosan inventoinnissa, jonka yhteydessä mahdolliset tarkastamattomat rajamerkkikohteet tule tarkastaa muissakin kaava-alueen osissa.

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja inventoinnin suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Lopuksi Pirkanmaan maakuntamuseo haluaa tuoda ilmi, että Nokian kaupungin menettely, jossa kaavahankkeisiin liittyviä selvityksiä ei toimiteta lausuntopyyntöjen liiteaineistoina, ei ole hyväksyttävää kaavan vaikutustenarvioinnin näkökulmasta. Menettely vaikeuttaa ja hidastaa merkittävästi viranomaistyötä ja heikentää osallisten mahdollisuuksia arvioida maankäyttöhankkeita lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla. Maakuntamuseo esittää, että Nokian kaupunki kehittää prosessiaan siten, että vastaavasti kuin kaikki kaavoihin liittyvä materiaali tulee esittää nähtäville yhdessä kaavakartan ja selostuksen kanssa, myös viranomaiselle lähetettäviin lausuntopyyntöihin liitetään kaikki asiaan liittyvät selvitykset ilman eri pyyntöä.

Yleiskaavaehdotus selvitysaineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.