Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa asiakohdassa mainitusta kaavahankkeesta. Maakuntamuseo on aiemmassa hanketta koskevassa lausunnossaan (DIAR: 64/2019 07.03.2019) todennut alueen arvot ja arkeologisen tarkkuusinventoinnin tarpeen sekä arvioinut suunnitelman soveltuvuuden maiseman ja rakennetun ympäristön arvoihin. Arkeologinen inventointiraportti on toimitettu maakuntamuseolle (Ahlman Group Oy, 2019). Maakuntamuseo on tutustunut kaavaehdotukseen liitteineen ja toteaa seuraavaa.

Kaava-alueella sijaitsee kolme historialliseen asutukseen liittyvää arkeologista kohdetta: kiinteä muinaisjäännös Mustianoja Pappila (muinaisjäännöstunnus 1000017842), mahdollinen muinaisjäännös Mustianoja (1000035389) ja muu kulttuuriperintökohde Mustianoja 2 (1000035390).

Alueen lounaisosassa sijaitseva kiinteä muinaisjäännös on merkitty kaavaan maakuntamuseon ohjeiden mukaisesti. Muinaisjäännösalueen eteläosaan merkityn maantiealueen (LT) laajennuksen osalta maakuntamuseo on todennut, että sen toteuttamisen mahdollisuuksien arviointi edellyttää arkeologisten koekaivausten suorittamista MRL 9 §:n mukaisesti. Koekaivauksissa tulee selvittää kiinteän muinaisjäännöksen kyseisen osan säilyneisyys. Sama vaatimus koskee muinaisjäännösalueen länsireunaa, johon on merkitty Kaaritien katualuetta. Kaavaehdotus ei perustu näiltä osin MRL 9 §:n mukaisiin riittäviin tutkimuksiin, on ristiriidassa muinaismuistolain kanssa eikä siten ole hyväksyttävissä. Kaikista muinaisjäännösaluetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella maakuntamuseon kanssa muinaismuistolain mukaisesti.

Mahdolliseksi muinaisjäännökseksi ja muuksi kulttuuriperintökohteeksi tulkittu Mustianojan historiallisen kylätontin osa on merkitty kaavaehdotukseen s-2-osa-aluemerkinnällä. Alueelle on osoitettu uusia pientalotontteja ja useita hyvin laajoja, nykyisistä poikkeavia rakennusaloja. Inventointiraportin mukaan on syytä olettaa, että alueella on maan alla säilynyt vanhan asutuksen synnyttämiä historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kulttuurikerroksia. Kylän suuri koko (yhdeksän tilaa 1600-luvulla) ja pitkä asutusjatkumo mahdollisesti varhaiselta keskiajalta nykypäivään asti korostavat kohteen tutkimuksellista merkittävyyttä. Inventoinnissa ei kuitenkaan ole kaivettu koekuoppia eikä ole tehty kairauksia. Menetelmiltään tehty tutkimus vastaa siis yleisinventointia eikä anna asemakaavatason suunnitteluun riittäviä tietoja historialliseen asuinpaikkaan liittyvistä muinaisjäännöksistä. Museoviraston antaman ohjeen mukaan, mikäli kaavoituksessa osoitetaan rakentamista historialliselle asuinpaikalle tai sen tuntumaan, tarvitaan kohteen rajaamiseen ja säilyneisyyden arviointiin tarkkuusinventointia tai koekaivauksia, joihin sisältyy pintojen avaamista, koeojia, koekuoppia tai kairausta.

Siten maakuntamuseo toteaa, että kaavaehdotus ei perustu myöskään AO-, AO-23 ja AO-22-alueiden osalta MRL 9 §:n mukaisiin riittäviin tutkimuksiin. Tästä johtuen kaavahankkeen vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön ei voida arvioida ja kaavan tavoite Mustianojan kylätontin arvokkaimpien, muinaisjäännöksiksi luokiteltavien osien säilymisen turvaamisesta jää toteuttamatta. Uusien rakennusalojen suunnittelu s-2-alueelle edellyttää niiden arkeologista koekaivaustutkimusta riittävän tiheän koe-oja- ja kuoppaverkon tai laajempien pinta-alojen avaamisen avulla. Sekoittuneet, modernit pintamaakerrokset on mahdollista poistaa ko. kohdissa koneellisesti arkeologin valvonnassa. Mahdollisen muinaisjäännöksen alueelle merkittyä maanalaisen johdon aluevarausta ei voida myöskään hyväksyä ilman riittäviä arkeologisia koetutkimuksia, mikäli kyse on uudesta rakennettavasta johdosta. Koekaivauksissa tulee selvittää, onko em. alueilla säilynyt kiinteiksi muinaisjäännöksiksi tulkittavia maanalaisia rakenteita tai kerrostumia, mitkä ovat niiden säilyneisyys, laajuus/levinneisyys sekä tärkeimmät ominaispiirteet ja mikä on alueen arkeologinen tutkimuspotentiaali. Tutkimuksen tulee antaa riittävät tiedot mahdollisten muinaisjäännösten merkityksen ja jatkotutkimusten (esim. pelastuskaivausten tai arkeologisen valvonnan) tarpeen arviointia sekä kaavamerkintöjä varten.

Maakuntamuseo huomauttaa lisäksi, että s-2-merkinnän koko laajuus ei erotu riittävän selkeästi kaavakartasta ja s-2-tunnuksia on siksi syytä lisätä alueen useampiin kohtiin. Muu kulttuuriperintökohde -merkintään liitettävä määräys on muotoa: Alueella olevat asutus- ja elinkeinohistorialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisten kanssa.

Maakuntamuseo esittää vielä tarkemmin huomioitavaksi uudisrakentamisen sovittamisen avoimeen maisematilaan ja jälleenrakennuskauden rakennuskantaan osoittamalla A-3 tontille istutettavia alueen osia rajaamaan tonttia sekä jäsentämään mahdollisesti rakennettavaa pysäköintialuetta. Rakentamisen tavasta on syytä antaa määräys, joka edellyttää sovittamaan uudisrakennuksen ympäröivään maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Lisäksi maakuntamuseo esittää rakennusaloja tarkistettavaksi siten, että AO-22 tontilla oleva piharakennus jää sen sisään. Asemakaavan vaikutusten arviointi on suhteellisen niukkaa kulttuurimaiseman osalta, mutta riittänee tässä tapauksessa, jos em. keinoin uudisrakentamisen sopeutumista ympäristöönsä pyritään vahvistamaan.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja riittävien tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tärkeänä, että kaavahankkeesta järjestetään viranomaisneuvottelu. Mahdollinen kaavan hyväksymispäätös valitusosoituksineen tulee lähettää viipymättä maakuntamuseoon.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa asiakohdassa mainitusta kaavahankkeesta. Maakuntamuseo on aiemmassa hanketta koskevassa lausunnossaan (DIAR: 64/2019 07.03.2019) todennut alueen arvot ja arkeologisen tarkkuusinventoinnin tarpeen sekä arvioinut suunnitelman soveltuvuuden maiseman ja rakennetun ympäristön arvoihin. Arkeologinen inventointiraportti on toimitettu maakuntamuseolle (Ahlman Group Oy, 2019). Maakuntamuseo on tutustunut kaavaehdotukseen liitteineen ja toteaa seuraavaa.

Kaava-alueella sijaitsee kolme historialliseen asutukseen liittyvää arkeologista kohdetta: kiinteä muinaisjäännös Mustianoja Pappila (muinaisjäännöstunnus 1000017842), mahdollinen muinaisjäännös Mustianoja (1000035389) ja muu kulttuuriperintökohde Mustianoja 2 (1000035390).

Alueen lounaisosassa sijaitseva kiinteä muinaisjäännös on merkitty kaavaan maakuntamuseon ohjeiden mukaisesti. Muinaisjäännösalueen eteläosaan merkityn maantiealueen (LT) laajennuksen osalta maakuntamuseo on todennut, että sen toteuttamisen mahdollisuuksien arviointi edellyttää arkeologisten koekaivausten suorittamista MRL 9 §:n mukaisesti. Koekaivauksissa tulee selvittää kiinteän muinaisjäännöksen kyseisen osan säilyneisyys. Sama vaatimus koskee muinaisjäännösalueen länsireunaa, johon on merkitty Kaaritien katualuetta. Kaavaehdotus ei perustu näiltä osin MRL 9 §:n mukaisiin riittäviin tutkimuksiin, on ristiriidassa muinaismuistolain kanssa eikä siten ole hyväksyttävissä. Kaikista muinaisjäännösaluetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella maakuntamuseon kanssa muinaismuistolain mukaisesti.

Mahdolliseksi muinaisjäännökseksi ja muuksi kulttuuriperintökohteeksi tulkittu Mustianojan historiallisen kylätontin osa on merkitty kaavaehdotukseen s-2-osa-aluemerkinnällä. Alueelle on osoitettu uusia pientalotontteja ja useita hyvin laajoja, nykyisistä poikkeavia rakennusaloja. Inventointiraportin mukaan on syytä olettaa, että alueella on maan alla säilynyt vanhan asutuksen synnyttämiä historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kulttuurikerroksia. Kylän suuri koko (yhdeksän tilaa 1600-luvulla) ja pitkä asutusjatkumo mahdollisesti varhaiselta keskiajalta nykypäivään asti korostavat kohteen tutkimuksellista merkittävyyttä. Inventoinnissa ei kuitenkaan ole kaivettu koekuoppia eikä ole tehty kairauksia. Menetelmiltään tehty tutkimus vastaa siis yleisinventointia eikä anna asemakaavatason suunnitteluun riittäviä tietoja historialliseen asuinpaikkaan liittyvistä muinaisjäännöksistä. Museoviraston antaman ohjeen mukaan, mikäli kaavoituksessa osoitetaan rakentamista historialliselle asuinpaikalle tai sen tuntumaan, tarvitaan kohteen rajaamiseen ja säilyneisyyden arviointiin tarkkuusinventointia tai koekaivauksia, joihin sisältyy pintojen avaamista, koeojia, koekuoppia tai kairausta.

Siten maakuntamuseo toteaa, että kaavaehdotus ei perustu myöskään AO-, AO-23 ja AO-22-alueiden osalta MRL 9 §:n mukaisiin riittäviin tutkimuksiin. Tästä johtuen kaavahankkeen vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön ei voida arvioida ja kaavan tavoite Mustianojan kylätontin arvokkaimpien, muinaisjäännöksiksi luokiteltavien osien säilymisen turvaamisesta jää toteuttamatta. Uusien rakennusalojen suunnittelu s-2-alueelle edellyttää niiden arkeologista koekaivaustutkimusta riittävän tiheän koe-oja- ja kuoppaverkon tai laajempien pinta-alojen avaamisen avulla. Sekoittuneet, modernit pintamaakerrokset on mahdollista poistaa ko. kohdissa koneellisesti arkeologin valvonnassa. Mahdollisen muinaisjäännöksen alueelle merkittyä maanalaisen johdon aluevarausta ei voida myöskään hyväksyä ilman riittäviä arkeologisia koetutkimuksia, mikäli kyse on uudesta rakennettavasta johdosta. Koekaivauksissa tulee selvittää, onko em. alueilla säilynyt kiinteiksi muinaisjäännöksiksi tulkittavia maanalaisia rakenteita tai kerrostumia, mitkä ovat niiden säilyneisyys, laajuus/levinneisyys sekä tärkeimmät ominaispiirteet ja mikä on alueen arkeologinen tutkimuspotentiaali. Tutkimuksen tulee antaa riittävät tiedot mahdollisten muinaisjäännösten merkityksen ja jatkotutkimusten (esim. pelastuskaivausten tai arkeologisen valvonnan) tarpeen arviointia sekä kaavamerkintöjä varten.

Maakuntamuseo huomauttaa lisäksi, että s-2-merkinnän koko laajuus ei erotu riittävän selkeästi kaavakartasta ja s-2-tunnuksia on siksi syytä lisätä alueen useampiin kohtiin. Muu kulttuuriperintökohde -merkintään liitettävä määräys on muotoa: Alueella olevat asutus- ja elinkeinohistorialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisten kanssa.

Maakuntamuseo esittää vielä tarkemmin huomioitavaksi uudisrakentamisen sovittamisen avoimeen maisematilaan ja jälleenrakennuskauden rakennuskantaan osoittamalla A-3 tontille istutettavia alueen osia rajaamaan tonttia sekä jäsentämään mahdollisesti rakennettavaa pysäköintialuetta. Rakentamisen tavasta on syytä antaa määräys, joka edellyttää sovittamaan uudisrakennuksen ympäröivään maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Lisäksi maakuntamuseo esittää rakennusaloja tarkistettavaksi siten, että AO-22 tontilla oleva piharakennus jää sen sisään. Asemakaavan vaikutusten arviointi on suhteellisen niukkaa kulttuurimaiseman osalta, mutta riittänee tässä tapauksessa, jos em. keinoin uudisrakentamisen sopeutumista ympäristöönsä pyritään vahvistamaan.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja riittävien tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tärkeänä, että kaavahankkeesta järjestetään viranomaisneuvottelu. Mahdollinen kaavan hyväksymispäätös valitusosoituksineen tulee lähettää viipymättä maakuntamuseoon.