2. Kunta Ruovesi

3. Kohde KANGAS

4. Kylä/rek.nro Mustajärvi 4:65

5. Kaup.osa/Kortteli/Talo

6. Kohdetyyppi kantatila

7. Peruskartta/koordin. 2231 03 / 2 501 010, 6 880 790

2231 03 / 2 500 860, 6 880 700 (rakennus 7, 8)

8. Osoite Mustajärventie 690, 34640 Mustajärvi

9. Omistaja ja omistajan osoite

10. RAKENNUKSEN KUVAUS

Rakennus n:o 1

Nyk.käyttö asuinrakennus

pannuhuone

Alkup.käyttö asuinrakennus

Rak.aika 1795-1809?

Suunnittelija

Kerrosluku 2

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus pysty peiterima,

vaakalauta

Ulkovärit punainen + valkoinen + vihreä

Kunto hyvä

Erityispiirteet kaksi kulmikasta kuistia

Rakennus n:o 2

Nyk.käyttö asuinrakennus

pannuhuone

Alkup.käyttö asuinrakennus, alakoulu

Rak.aika 1850-1859 (1994-96)

Suunnittelija

Kerrosluku 2

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate tiili

Vuoraus pysty peiterima

vaakalauta

Ulkovärit keltainen + valkoinen

Kunto hyvä

Erityispiirteet kulmikas kuisti

Rakennus n:o 3

Nyk.käyttö varasto, pannuhuone

Alkup.käyttö navetta

Rak.aika 1920

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto auma

Kate pelti

Vuoraus vaakalauta

vaakalauta

Ulkovärit punainen + valkoinen + keltainen

Kunto hyvä

Erityispiirteet

Rakennus n:o 4

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö aitta

Rak.aika 1800-1899

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus hirsi, pysty peiterima

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto hyvä

Erityispiirteet katolla vellikello

Rakennus n:o 5

Nyk.käyttö varasto

Alkup.käyttö riviaitta

Rak.aika 1800-1899

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta lohkokivi (ei koko rakennuksessa)

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus hirsi

peiterima

Ulkovärit punamulta, kulunut

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet koottu useasta osasta

Rakennus n:o 6

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö viljamakasiini

Rak.aika 1800-1899

Suunnittelija

Kerrosluku 2

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus hirsi

peiterima

Ulkovärit tervattu

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

Rakennus n:o 7

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö suola-aitta

Rak.aika 1800-1899

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta lohkokivi, hirsipenkki

Runko hirsi hirsi

Kattomuoto satula

Kate

Vuoraus hirsi

Ulkovärit maalaamaton

Kunto

Erityispiirteet sulkanurkka, otsallinen

Rakennus n:o 8

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö aitta

Rak.aika 1800-1899

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta luonnonkivi, hirsipenkki

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate

Vuoraus hirsi

Ulkovärit maalaamaton

Kunto

Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA

Mustajärvi on entistä Lempäälän Tiirolan erämaata, josta on tietoja vuodelta 1589. Mustajärven kantatalo on jaettu 1790-luvulla, jolloin syntyi Kangas. Kankaan tila on muodostettu 1800-luvulla yhdistämällä Ison- ja Vähän-Sompin tilat. Tila on ollut Tulijoen suvun omistuksessa 1850-luvulta lähtien. Vuodesta 1926 lähtien tilaa omistivat sisarukset Viivi ja Risto Tulijoki. Tilalla oli 1850-luvulta lähtien Mustajärven kesti-kievari, jonka pito päättyi virallisesti vuonna 1910. Matkustajia kuljetettiin kuitenkin vielä 1920-luvullakin. Kestikievareiden velvollisuuksiin kuului myös vastata vankien kuljetuksesta, pitäjän vankikoppi sijaitsi Kankaalla. 26.-27.1. 1883 kopissa yöpyi tunnettu Härmän häjy Antti Isotalo, jota kuljetettiin Vaasan vankilasta etelään.

Tilan maat ovat ulottuneet Syvinkisalmelta Pouruun hevosenkengän mallisesti. Kankaan tilalla on ollut ainakin kahdeksan torppaa: Halla, Järvenpää, Moisio, Mäenpää, Tuiskula, Roskala eli Harjuntausta, Tanteremäki ja Antila. Yksi torpista, mahdollisesti Antila, oli Kankaan ja Peltolan talojen yhteinen so-tamiehen torppa. Se lakkautettiin, mutta edelleen yksi tilan pelloista tunnettaan Sotamiehen vainiona. Vuoden 1831 kulkutautiepidemian aikana Kankaan vainiolla oli tilapäinen kolerasairaala. Sen muistona talosta kirkonkylään päin olevan peltolohkon nimenä on Lasarettivainio.

Rakennus 1: Punainen päärakennus on peräisin 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Se on todennäköisesti siirretty muualta, sillä tilan talouskeskus on ollut Vanhankylän pellolla. Talossa on ollut kaksi kehikkoa ja se on ollut läpikäytävä nykyisen verannan kohdalta. Läpikäynti on muutettu kahdeksi huoneeksi ja verannaksi luultavasti 1800-luvun alkupuolella. Veranta muodostuu kahdesta yksikerroksisesta satu-lakattoisesti umpikuistista sekä niiden väliin muodostuvasta avoimesta pulpettikattoisesta osasta. Kuisteissa on pariovet, koristeelliset ikkunaruudut ja pohjoisen puoleisen kuistin nurkat ovat viistetyt. Ikkunat ovat 6-ruutuiset ja niiden yläpuolinen vuorilauta on profiloitu. Yläkerrassa on kaksiosaiset kapeat haukanikkunat. Rakennus on vuorattu siten, että alaosassa on vaakalauta, keskellä peiterimoitettu pystylauta ja päätykolmioissa vaakalauta.

Rakennus 2: Harjaan asti hirttä oleva rakennus on ostettu Pajuskylän Nikkilästä kehilleen veistettynä 1850-luvulla. Siitä piti alun perin tulla Pajuskylän Kulmalan päärakennus. Rakennus on ollut kahdella kehikolla, eteistila oli kehikkojen välissä. Talo on tehty työväen sekä vanhan isännän asunnoksi, siinä on asunut kolme perhettä. Talossa on toiminut Mustajärven koulupiirin alakoulu vuosina 1937-45. Luokka oli talon länsipäädyn isossa huoneessa, opettaja asui kahdessa pienessä huoneessa. Rakennus perus-korjattiin vuosina 1994-96, jolloin mm. sisätiloihin laitettiin uudet pinnat. Huonejako on pysynyt lähes alkuperäisenä. Rakennuksen pitkän eteläsivustan keskellä on koristeellinen yksikerroksinen, kuusi-kulmainen umpikuisti. Siinä on pariovi sekä koristeelliset ikkunaruudut. Rakennuksen ikkunat ovat 6-ruutuisia, yläkerrassa on kaksiosaiset kapeat haukanikkunat. Räystään alapuolella on paneelimaista koristelua.

Rakennus 3: Navetta on rakennettu vuonna 1920. Se on aumakattoinen ja pohjakaavaltaan L-kirjaimen muotoinen. Rakennuksessa on ollut myös toinen siipi, joka on purettu 1960-luvun lopulla. 1930-luvun tietojen mukaan navetassa oli tuulivoimainen vesijohto sekä automaattiset vesikupit. Navetan yhtey-dessä oli sikala 1990-luvun loppupuolella. Nykyisin siinä on pannuhuone, varasto, autotalli sekä vers-tastilaa. Rakennusta on tarkoitus jatkaa ja tehdä siihen porkkana- ja konevarasto.

Rakennus 4: Kolmiosainen yksikerroksinen aitta on rakennettu 1800-luvulla. Katon länsipäädyssä on vellikello. Aitan ovien edessä on keskeltä avoin ristikkokaiteinen kuisti.

Rakennus 5: Viisiosainen yksikerroksinen aitta on rakennettu 1800-luvulla yhdistämällä useampi pieni aitta. Neljän oven edessä on ristikkokaiteinen kuisti, johon käynti on aittarivin länsipäädystä.

Rakennus 6: Vilja-aitta on rakennettu 1800-luvulla. Siinä on vuoliaiskatto ja vuoratut nurkkahirret. Se on otsallinen kaksikerroksinen, lyhytnurkkainen rakennus.

Kantatie 66:n länsipuolella on ollut Mäenpää, joka oli Kankaan torppa. Siinä asui viimeksi siirtolaispa-riskunta. Rakennukset olivat heidän omistuksessaan, maapohja oli vuokralla. Asuinrakennuksen katto meni huonoksi, joten rakennus jouduttiin purkamaan. Torppaan on kuulunut navetta ja riihi, jotka on purettu 1950- tai 1960-luvulla. Nykyisin torpasta on jäljellä kaksi aittaa sekä sodan jälkeen rakennetut sauna ja ulko-wc.

Rakennus 7: Vanhempi yksikerroksinen aitta on otsallinen ja pitkänurkkainen. Siinä on vuoliaiskatto.

Rakennus 8: Yksikerroksinen aitta on pitkänurkkainen.

12. LÄHIYMPÄRISTÖ

Sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä Mustajärven kulttuurimaisemassa kantatie 66:n itäpuolella. Luetteloitujen rakennusten lisäksi pihapiirissä on lohkokivirakenteinen maakellari, jossa on peltikatteinen satulakatto. Vuonna 1965 valmistuneen saunan tilalla oli aiemmin pakarirakennus, jossa pidettiin kier-tokoulua ennen alakoulun siirtymistä Kankaan toiseen päärakennukseen. Lisäksi rakennusryhmään kuuluu nykyisin navetan vieressä sen länsipuolella oleva paja, joka on siirretty kantatie 66:n länsipuo-lelta. Peltolan tilan suuntaan menevän pihatien eteläpuolella on hirsirakenteinen riihi. Mäenpään torpan aitat sijaitsevat kantatie 66:n länsipuolella pellon laidassa metsän reunassa samalla kohdalla kuin Kankaan tilan muut rakennukset.

13. SÄILYMISEDELLYTYKSET

Hyvät. Tila on asuttu ja rakennukset ovat käytössä. Mäenpään torpan aitat on hiljattain katettu ja ne on tarkoitus säilyttää.

14. LUETTELOINTIPERUSTE

Tila on seudullisesti arvokas kohde. Kantatilan pihapiiri on hyvin säilynyt ja se sijaitsee vanhalla pai-kallaan. Rakennusryhmällä on myös maisemallista merkitystä.

15. Rakennushistoriallinen

16. Historiallinen x

17. Maisemallinen x

18. KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

Maakunnallisesti arvokas

19. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

20. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA

Kts. liite

21. VALOKUVAT

22. LÄHTEET

Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museo-viraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Museovirasto. Ympäristöministeriö. Karttakeskus, Helsinki 1993.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Suomen maatilat II. Hämeen lääni. Werner Söderström Osakeyhtiön kirjapaino, Porvoo 1931.

Takala, Mauno: Ruoveden kulttuuriympäristöä. Moniste.

Vanhan Ruoveden historia I:2. Liiteosa. Vanhan Ruoveden historiatoimikunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1990.

23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET

24. LIITTEET

25. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Nina Rinta-Porkkunen 29.5. 2001