6. kaupunginosa sijoittuu Kirkkojärven länsipäähän, aikaisemman Vatusen kantatilan pelloille ja metsiin. Alueella on lähinnä jäänteitä maanviljelyskauden pientiloista ja pelloista. Vanhaa Kirkkojärven viljelymaisemaa leimaa lähinnä metsittyminen, Mekes Oy:n teollisuusalue ja siihen liittyvä rivitalo- ja omakotiasutus, jotka muodostavat pieniä kokonaisuuksia harvalukuisen tiestön varrelle. Nuorempaa viljelymaisemaa on säilynyt vähäisessä määrin kaupunginosan eteläosassa, Viljakan ja Niemenperän ympäristössä.

Harvaan rakennetun kaupunginosan vanhinta, 1700-luvun asuinpaikkaa edusti Vatusen tilakeskus, joka sijaitsi Parkanon vuonna 1937 rakennetun kunnan vanhainkodin kohdalla. Parkanon kunta osti Vatusen tilan 1920-luvulla, jonka jälkeen tilakeskukseen perustettiin Parkanon kunnalliskoti. Liikennehistoriaa edustaa käytöstä pääosin poistunut Haapamäki-Pori -ratalinja, jonka linjaus rakennettiin Vatusen tilan Kirkkojärven rantaan sijoittuvan laajan viljelysmaiseman keskelle 1930-luvulla. Linjaan liittyy mm. Vuorijoen ylittävä kivi/ levysilta.

Vanhaan tapaan kunnalliskodin pohjan muodostanut Vatusen maatila toimi aina 1960-luvulle saakka, jonka jälkeen hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen ja teollisuuden tarpeet lopettivat maataloustoiminnan. Parkanossa kunta pyrki aktiivisesti tukemaan kunnan teollistumista 1960-luvulla. Kunnan omistamasta Vatusen tilasta myytiin suuri teollisuustontti Mekes Oy:lle 1960-luvun alkupuolella. Haapamäki-Pori -radan varrelle sijoittuvan ja pistoradalla rataan yhdistetyn teollisuusalueen lisäksi tehdas rakennutti Vatusen pellolle kaksi rivitaloaluetta ja johtajien asunnot. Tehtaaseen liittyvää omakotiasutusta syntyi lisäksi mm. 1960- ja 1970-luvulla Kaskenkadun ja Metsäkadun varrelle. Jokiharjunkadun varrelle rakennettiin vielä omakotitaloja 1980-luvulla. Teollisuusvaiheen aikana Vatusen pellot ovat pääosin metsittyneet ja tilan vanhaa asemaa laajan rantapellon reunalla ei voi enää havaita. Tyyppipiirustuksilla rakennettujen vanhainkodin ja koulun rakennukset ovat tyypillistä kunnalle kuuluvaa rakennustoimintaa 1920- ja 1930-luvulta.

Lähde: Parkanon keskusta-alueen osayleiskaavan rakennetun ympäristön inventointi, FCG, 2010.