diar. 529/2024 Ikaalinen, Teinintie 20, julkisivujen kunnostus
Hei,
Soittelit eilen Ikaalisten rakennustarkastajan ehdotuksesta ja kyselit maakuntamuseon ohjeistusta Teinintie 20 julkisivujen kunnostukseen. Kiinteistön omistajan kertoman mukaan rappauksessa olisi kopoa, jonka vuoksi se olisi tarkoitus poistaa ja toiveissa olisi rappauksen sijaan puujulkisivu. On erittäin positiivista, että rakennusta on tarkoitus kunnostaa ja erinomaista, että otit yhteyttä jo näin suunnittelun alkuvaiheessa, jolloin on helpompi ohjata muutoksia alueeseen ja rakennukseen sopivaksi. Laitan tämän vastausviestin tiedoksi myös rakennustarkastajalle, joka myöntää rakennusluvan.
Talo sijaitsee Ikaalisten vanhan kauppalan alueen ja Ikaalisten kirkonseudun valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (Museoviraston RKY-inventointi 2009). Lisäksi talo on sisältynyt vuonna 2012 valmistuneeseen selvitykseen, jossa se on tunnistettu osaksi ilmeeltään yhtenäistä kauppalan laajennusaluetta. Selvityksen toimenpidesuositus: "Alueen rakennusten ominaispiirteiden säilymistä tulisi tukea. Alkuperäisiä rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, mihin ei lueta ylläpidon laiminlyöntiä. Mahdollinen uudisrakentaminen tulee sovittaa kaupunkikuvaan tyyliltään ja mittakaavaltaan. Rakennusten mahdolliset muutokset tulisi ensisijaisesti tehdä rungon sisäpuoleisissa osissa. Pihapiireissä tulisi säilyttää perinteinen ilme."
Suomessa rakennussuojelu toteutetaan pääasiassa kaavoituksen avulla osoittamalla selvityksissä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaiksi todetuille kohteille erilaisia suojelumerkintöjä. Teinintie 20 tontilla asemakaava on vuodelta 1990, eikä se ole suojelun osalta ajantasalla.
Rakennus on piirteidensä ja ilmakuvien perusteella rakennettu ennen vuotta 1950. Se on lyhyen suorakaiteen muotoinen, satulakattoinen, rankorakenteinen ja julkisivuissa on vahva punainen roiskerappaus. Ikkunat ovat alkuperäiset tai niitä vastaavat, kate on vaihdettu profiilipelliksi, mutta hahmo, räystään alla olevat haukkaikkunat, päädyn pyöröikkunat ja katusivun pieni avokuisti pilareineen ovat tyypillisiä 1930-1950-luvun rakentamisen piirteitä. Lähiympäristössä on säilynyt hyvin kauppalan laajennuksen 1945 asemakaavan mukainen ratkaisu: puutarhamaiset tontit, suorakaiteen muotoiset rakennukset katujen tuntumassa, kylki kadulle päin. Alueella on useita rapattuja taloja, mutta myös lautaverhottuja (sekä uusittuja että säilyneitä).
Rakennuksia kunnostettaessa paras ratkaisu on aina tehdä kunnostukset alkuperäistä vastaavilla tavoilla ja materiaaleilla. Näin rakennus säilyy tunnistettavissa tiettynä aikana rakennetuksi, rakennusperinteisiä arvoja säilyy ja ympäristö säilyy kiinnostavampana, kun nähtävissä on aitoja esimerkkejä eri aikakausien rakennustyyleistä. Ensisijassa suosittelisin siis kunnostamaan tai uusimaan rappauksen nykyistä vastaavana.
Selvityksen perusteella katsoisin kuitenkin, että oleellisempaa kuin yksittäisen rakennuksen ehdoton muuttumattomuus, olisi alueen yhtenäisyyden säilyminen, eli se, että rakennukset sopisivat alueen kokonaisuuteen. Näkisin siis, että rappaus on myös mahdollista vaihtaa puuverhoiluun, mikäli se toteutetaan 1950-luvulle tyypillisesti ja rakennuksen muut ominaispiirteet pääosin säilyttäen (runkomuoto, hahmo, julkisivujen aukotus, haukkaikkunat, pyöröikkunat ja katusivun pieni avokuisti pilareineen).
Jos päädytään puuverhoukseen, julkisivulaudoituksen tyypiksi tulisi valita pystylaudoitus peiterimoin. Laudoitus tulee tehdä yhtäjaksoisena sokkelista räystäälle, ei kerroslistaa, ei helmalautaa/vesilistaa, hyvin yksinkertaiset ja kapeat kulmalistat ja ikkunakehykset (kuten esim. Pärkönkatu 20, 21 ja 25). Mikäli samalla halutaan lisätä eristystä tai tuuletusrako, tulisi huolehtia, että sokkeli ja ikkunat eivät jää kohtuuttoman syvälle suhteessa julkisivupintaan. Julkisivun pääväriksi suosittelen nykyistä vastaavaa punaista tai muuta vihreän katon pariksi sopivaa perinnevärikartan 1940-50-luvuille tyypillistä sävyä esim. beige, keltainen tai vaaleavihreä (ei uudisrakentamisen muotivärejä, kuten musta, harmaa, tummanruskea tai valkoinen). Koristeväriksi (listoitukset, ikkunat, kuisti ja pilarit) suosittelen murrettua valkoista (ns. maalarin valkoinen).
Kysele tarkennuksia, jos ilmaisin epäselvästi tai muuten jäi kysyttävää.
yst. terv.
Miia Hinnerichsen
diar. 529/2024 Ikaalinen, Teinintie 20, julkisivujen kunnostusHei,Soittelit eilen Ikaalisten rakennustarkastajan ehdotuksesta ja kyselit maakuntamuseon ohjeistusta Teinintie 20 julkisivujen kunnostukseen. Kiinteistön omistajan kertoman mukaan rappauksessa olisi kopoa, jonka vuoksi se olisi tarkoitus poistaa ja toiveissa olisi rappauksen sijaan puujulkisivu. On erittäin positiivista, että rakennusta on tarkoitus kunnostaa ja erinomaista, että otit yhteyttä jo näin suunnittelun alkuvaiheessa, jolloin on helpompi ohjata muutoksia alueeseen ja rakennukseen sopivaksi. Laitan tämän vastausviestin tiedoksi myös rakennustarkastajalle, joka myöntää rakennusluvan.Talo sijaitsee Ikaalisten vanhan kauppalan alueen ja Ikaalisten kirkonseudun valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (Museoviraston RKY-inventointi 2009). Lisäksi talo on sisältynyt vuonna 2012 valmistuneeseen selvitykseen, jossa se on tunnistettu osaksi ilmeeltään yhtenäistä kauppalan laajennusaluetta. Selvityksen toimenpidesuositus: "Alueen rakennusten ominaispiirteiden säilymistä tulisi tukea. Alkuperäisiä rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, mihin ei lueta ylläpidon laiminlyöntiä. Mahdollinen uudisrakentaminen tulee sovittaa kaupunkikuvaan tyyliltään ja mittakaavaltaan. Rakennusten mahdolliset muutokset tulisi ensisijaisesti tehdä rungon sisäpuoleisissa osissa. Pihapiireissä tulisi säilyttää perinteinen ilme."Suomessa rakennussuojelu toteutetaan pääasiassa kaavoituksen avulla osoittamalla selvityksissä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaiksi todetuille kohteille erilaisia suojelumerkintöjä. Teinintie 20 tontilla asemakaava on vuodelta 1990, eikä se ole suojelun osalta ajantasalla.Rakennus on piirteidensä ja ilmakuvien perusteella rakennettu ennen vuotta 1950. Se on lyhyen suorakaiteen muotoinen, satulakattoinen, rankorakenteinen ja julkisivuissa on vahva punainen roiskerappaus. Ikkunat ovat alkuperäiset tai niitä vastaavat, kate on vaihdettu profiilipelliksi, mutta hahmo, räystään alla olevat haukkaikkunat, päädyn pyöröikkunat ja katusivun pieni avokuisti pilareineen ovat tyypillisiä 1930-1950-luvun rakentamisen piirteitä. Lähiympäristössä on säilynyt hyvin kauppalan laajennuksen 1945 asemakaavan mukainen ratkaisu: puutarhamaiset tontit, suorakaiteen muotoiset rakennukset katujen tuntumassa, kylki kadulle päin. Alueella on useita rapattuja taloja, mutta myös lautaverhottuja (sekä uusittuja että säilyneitä).Rakennuksia kunnostettaessa paras ratkaisu on aina tehdä kunnostukset alkuperäistä vastaavilla tavoilla ja materiaaleilla. Näin rakennus säilyy tunnistettavissa tiettynä aikana rakennetuksi, rakennusperinteisiä arvoja säilyy ja ympäristö säilyy kiinnostavampana, kun nähtävissä on aitoja esimerkkejä eri aikakausien rakennustyyleistä. Ensisijassa suosittelisin siis kunnostamaan tai uusimaan rappauksen nykyistä vastaavana.Selvityksen perusteella katsoisin kuitenkin, että oleellisempaa kuin yksittäisen rakennuksen ehdoton muuttumattomuus, olisi alueen yhtenäisyyden säilyminen, eli se, että rakennukset sopisivat alueen kokonaisuuteen. Näkisin siis, että rappaus on myös mahdollista vaihtaa puuverhoiluun, mikäli se toteutetaan 1950-luvulle tyypillisesti ja rakennuksen muut ominaispiirteet pääosin säilyttäen (runkomuoto, hahmo, julkisivujen aukotus, haukkaikkunat, pyöröikkunat ja katusivun pieni avokuisti pilareineen).Jos päädytään puuverhoukseen, julkisivulaudoituksen tyypiksi tulisi valita pystylaudoitus peiterimoin. Laudoitus tulee tehdä yhtäjaksoisena sokkelista räystäälle, ei kerroslistaa, ei helmalautaa/vesilistaa, hyvin yksinkertaiset ja kapeat kulmalistat ja ikkunakehykset (kuten esim. Pärkönkatu 20, 21 ja 25). Mikäli samalla halutaan lisätä eristystä tai tuuletusrako, tulisi huolehtia, että sokkeli ja ikkunat eivät jää kohtuuttoman syvälle suhteessa julkisivupintaan. Julkisivun pääväriksi suosittelen nykyistä vastaavaa punaista tai muuta vihreän katon pariksi sopivaa perinnevärikartan 1940-50-luvuille tyypillistä sävyä esim. beige, keltainen tai vaaleavihreä (ei uudisrakentamisen muotivärejä, kuten musta, harmaa, tummanruskea tai valkoinen). Koristeväriksi (listoitukset, ikkunat, kuisti ja pilarit) suosittelen murrettua valkoista (ns. maalarin valkoinen).Kysele tarkennuksia, jos ilmaisin epäselvästi tai muuten jäi kysyttävää.yst. terv.Miia Hinnerichsen