Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Kaavan tavoitteena on Kalevan lastentalon (arkkitehti Tapani Nironen, 1953) käyttötarkoituksen muuttaminen monimuotoiseen asumiskäyttöön sekä alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot huomioon ottavan lisärakentamismahdollisuuden tutkiminen tontilla. Kalevan lastentalon tontti on osa Kalevan kirkon ja kaupunginosan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Lisäksi tontin pohjoisreuna rajoittuu maakunnallisesti merkittävään Saukonmäen ja Litukan rivitalojen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Maakuntamuseo on antanut lausunnon hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta vuonna 2019 (DIAR: 162/2019). Lausunnossaan maakuntamuseo toi esiin rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot ja esitti kohteen rakennushistoriaselvityksen päivittämistä. Paikan ja rakennuksen arvot huomioiden maakuntamuseo piti tontin täydennysrakentamista huolestuttavana ja hankkeen ensiarvoisen tärkeänä lähtökohtana kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen huomioon ottamista.
Kaavahankkeen valmistelu on edennyt eri vaihtoehtoja laajasti tarkastellen ja selvitysaineistoja päivittäen. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Kalevan lastentalo - rakennushistoriaselvityksen täydennys (Arkkitehdit MY, 2020) täydentää hyvällä tavalla aiempaa Kalevan lastentalo, Tampere - Rakennushistoriaselvitystä (Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio, 2012) ja että kaavan selvitysaineistot ovat nyt rakennetun ympäristön arvojen osalta riittäviä. Kaavaluonnos on laadittu kolmesta eri vaihtoehdoista, joista VE 0 säilyttää tontin rakennuskannan nykyisellään, VE 6 korvaisi tontin sisäosan nykyisen rakennuksen kahdella Ilmarinkadun varteen sijoittuvalla, pohjois-eteläsuuntaisella lamellikerrostalolla ja VE 11 korvaisi Saukonpuiston puoleisen rakennusosan nelikerroksisella uudisosalla. Kalevan lastentalon kulttuurihistorialliset arvot on tuotu erittäin hyvin esiin kaavaselostuksessa. Kaavaa valmisteltaessa on tutkittu lukuisia eri vaihtoehtoja ja arvioitu kolmen päävaihtoehdon vaikutuksia kiitettävästi. Kaavan valmistelutyö on ollut erittäin laadukasta.
Kaavan valmisteluaineistot tuovat esiin Kalevan lastentalon kokonaisuuden kulttuurihistorialliset arvot. Kalevan lastentalo on kokonaisteos, jossa yhdistyvät rakennuksen korkea arkkitehtoninen laatu, sen historiallinen merkitys oman aikansa arvoja kuvaavana, toiminnoiltaan monipuolisena ja edistyksellisenä kasvatus- ja sosiaalitoimen rakennuksena sekä rakennuksen sijoittelu Köysimäelle ja sen vehreä, luonnonarvoja vaaliva pihapiiri. Lastentalo kytkeytyy sekä materiaaleiltaan viereisiin Pekolan punatiilisiin asuinkerrostaloihin että toiminnoiltaan ja osin sijoittelultaankin Kalevan, Tammelan ja Petsamon alueiden 1950-60-lukujen julkisten rakennusten verkostoon, joista useimmat on suunniteltu juuri lapsille. Kalevan Lastentalon arkkitehtuuri noudattaa 1950-luvun modernismia, jossa funktionalismia on pehmennetty pienimittakaavaisuudella ja luonnonläheisillä materiaaleilla. Kalevan lastentalo on säilyttänyt alkuperäiset ominaispiirteensä erinomaisesti: Sen tontti ja lähiympäristö ovat säilyttäneet alkuperäisen rakennuskantansa eikä alueelle on kohdistunut viime vuosikymmeninä täydennysrakentamista. Kalevan lastentalo oli valmistuttuaan Suomen suurin päiväkoti, ja saman katon alle oli koottu ajan ihanteiden mukaisesti myös muita lasten ja nuorten hyvinvointiin tähdänneitä palveluita. Lastentalossa oli lukuisia edistyksellisiä ratkaisuja, ja se oli kaupungin ylpeyden aihe, jota mieluusti esiteltiin vierailijoille. Talo on palvellut kymmenien vuosien ajan niin lähiseudun kuin myös Kalevan alueen ulkopuolella asuineita lapsia ja näiden perheitä. Kaupunkikuvallisesti lastentalon tontilla keskeisiä ominaispiirteitä ovat julkisen rakennuksen luonne, punatiilijulkisivut, tontin vehreys sekä Ilmarinkadun puistokadun luonne. Lastentalo ottaa huomioon ympäristönsä maastonmuodot, ja sen tontille muodostuu rajattuja sisäpihoja. Suunnittelualueen tontti ja rakennukset ovat päänäkymälinjan päätteinä Väinölänkadun suunnasta sekä Petsamonkatua sekä etelästä että pohjoisesta lähestyttäessä. Kalevan lastentalo ja Saukonpuiston koulu - ympäristöanalyysi -selvitys (Arkkitedit MY, 2016) toteaa: "Yhdessä viereisen Pekolan kanssa Lastentalo kantaa esimerkillisesti Kalevan RKY-alueen arvoja: rakennukset kuvastavat oman aikansa kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin ihanteita sekä muodostavat kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisen modernin ajan asumisen kokonaisuuden. Rakennusten muodostama kokonaisuus on harmoninen ja korkeatasoinen. Lastentalolla on kulttuurihistoriallista arvoa oman aikansa uutena rakennustyyppinä, joka kertoo yhteiskunnan modernisaatiosta."
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Kalevan lastentalon kulttuurihistorialliset arvot ovat kiistattomia ja poikkeuksellisen merkittäviä. Kaavahankkeen jatkosuunnittelun pohjaksi tulisi ottaa vaihtoehto 0, joka turvaa lastentalon rakennetun ympäristön arvojen säilymisen. Kaavaluonnos, joka perustuu vaihtoehtoon 0, huomioi erinomaisella tavalla Kalevan lastentalon ja sen pihapiirin kulttuurihistorialliset arvot. Kaavaluonnoksen yhteydessä on esillä myös rakentamistapaohje, joka nyt perustuu eri suunnitelmavaihtoehtoihin. Maakuntamuseo ottaa siihen tarkemmin kantaa kun lopullinen kaavavaihtoehto on ratkaistu.
Kaavan vaikutustenarvioinnissa on asianmukaisesti todettu lastentalon osittain purkavien täydennysrakennusvaihtoehtojen negatiiviset vaikutukset kaava-alueen rakennetun ympäristön ja maiseman arvoihin. Myös muiden arvioitujen vaikutusten osalta säilyttävä vaihtoehto 0 on suotuisin. Vaihtoehtojen 6 ja 11 välisessä vertailussa vaihtoehto 11, jossa Saukonpuiston puoleinen rakennuksen osa korvattaisiin uudisrakennuksella, on todettu vaikutuksiltaan paremmaksi kuin vaihtoehto 6. Kulttuuriympäristön arvojen näkökulmasta vaihtoehto 11 mm. säilyttää Kalevan lastentalon tontin ja rakennuksen sijoittelun uniikit piirteet, tontin maastonmuodot ja vehreyden, Ilmarinkadun katunäkymät sekä omaksi rakennustyypikseen selkeästi tunnistettavan ja pihapiirin omiksi tilakokemuksikseen jakavan päiväkotirakennuksen luonteen.
Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Kaavan tavoitteena on Kalevan lastentalon (arkkitehti Tapani Nironen, 1953) käyttötarkoituksen muuttaminen monimuotoiseen asumiskäyttöön sekä alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot huomioon ottavan lisärakentamismahdollisuuden tutkiminen tontilla. Kalevan lastentalon tontti on osa Kalevan kirkon ja kaupunginosan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Lisäksi tontin pohjoisreuna rajoittuu maakunnallisesti merkittävään Saukonmäen ja Litukan rivitalojen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Maakuntamuseo on antanut lausunnon hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta vuonna 2019 (DIAR: 162/2019). Lausunnossaan maakuntamuseo toi esiin rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot ja esitti kohteen rakennushistoriaselvityksen päivittämistä. Paikan ja rakennuksen arvot huomioiden maakuntamuseo piti tontin täydennysrakentamista huolestuttavana ja hankkeen ensiarvoisen tärkeänä lähtökohtana kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen huomioon ottamista.
Kaavahankkeen valmistelu on edennyt eri vaihtoehtoja laajasti tarkastellen ja selvitysaineistoja päivittäen. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Kalevan lastentalo - rakennushistoriaselvityksen täydennys (Arkkitehdit MY, 2020) täydentää hyvällä tavalla aiempaa Kalevan lastentalo, Tampere - Rakennushistoriaselvitystä (Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio, 2012) ja että kaavan selvitysaineistot ovat nyt rakennetun ympäristön arvojen osalta riittäviä. Kaavaluonnos on laadittu kolmesta eri vaihtoehdoista, joista VE 0 säilyttää tontin rakennuskannan nykyisellään, VE 6 korvaisi tontin sisäosan nykyisen rakennuksen kahdella Ilmarinkadun varteen sijoittuvalla, pohjois-eteläsuuntaisella lamellikerrostalolla ja VE 11 korvaisi Saukonpuiston puoleisen rakennusosan nelikerroksisella uudisosalla. Kalevan lastentalon kulttuurihistorialliset arvot on tuotu erittäin hyvin esiin kaavaselostuksessa. Kaavaa valmisteltaessa on tutkittu lukuisia eri vaihtoehtoja ja arvioitu kolmen päävaihtoehdon vaikutuksia kiitettävästi. Kaavan valmistelutyö on ollut erittäin laadukasta.
Kaavan valmisteluaineistot tuovat esiin Kalevan lastentalon kokonaisuuden kulttuurihistorialliset arvot. Kalevan lastentalo on kokonaisteos, jossa yhdistyvät rakennuksen korkea arkkitehtoninen laatu, sen historiallinen merkitys oman aikansa arvoja kuvaavana, toiminnoiltaan monipuolisena ja edistyksellisenä kasvatus- ja sosiaalitoimen rakennuksena sekä rakennuksen sijoittelu Köysimäelle ja sen vehreä, luonnonarvoja vaaliva pihapiiri. Lastentalo kytkeytyy sekä materiaaleiltaan viereisiin Pekolan punatiilisiin asuinkerrostaloihin että toiminnoiltaan ja osin sijoittelultaankin Kalevan, Tammelan ja Petsamon alueiden 1950-60-lukujen julkisten rakennusten verkostoon, joista useimmat on suunniteltu juuri lapsille. Kalevan Lastentalon arkkitehtuuri noudattaa 1950-luvun modernismia, jossa funktionalismia on pehmennetty pienimittakaavaisuudella ja luonnonläheisillä materiaaleilla. Kalevan lastentalo on säilyttänyt alkuperäiset ominaispiirteensä erinomaisesti: Sen tontti ja lähiympäristö ovat säilyttäneet alkuperäisen rakennuskantansa eikä alueelle on kohdistunut viime vuosikymmeninä täydennysrakentamista. Kalevan lastentalo oli valmistuttuaan Suomen suurin päiväkoti, ja saman katon alle oli koottu ajan ihanteiden mukaisesti myös muita lasten ja nuorten hyvinvointiin tähdänneitä palveluita. Lastentalossa oli lukuisia edistyksellisiä ratkaisuja, ja se oli kaupungin ylpeyden aihe, jota mieluusti esiteltiin vierailijoille. Talo on palvellut kymmenien vuosien ajan niin lähiseudun kuin myös Kalevan alueen ulkopuolella asuineita lapsia ja näiden perheitä. Kaupunkikuvallisesti lastentalon tontilla keskeisiä ominaispiirteitä ovat julkisen rakennuksen luonne, punatiilijulkisivut, tontin vehreys sekä Ilmarinkadun puistokadun luonne. Lastentalo ottaa huomioon ympäristönsä maastonmuodot, ja sen tontille muodostuu rajattuja sisäpihoja. Suunnittelualueen tontti ja rakennukset ovat päänäkymälinjan päätteinä Väinölänkadun suunnasta sekä Petsamonkatua sekä etelästä että pohjoisesta lähestyttäessä. Kalevan lastentalo ja Saukonpuiston koulu - ympäristöanalyysi -selvitys (Arkkitedit MY, 2016) toteaa: "Yhdessä viereisen Pekolan kanssa Lastentalo kantaa esimerkillisesti Kalevan RKY-alueen arvoja: rakennukset kuvastavat oman aikansa kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin ihanteita sekä muodostavat kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisen modernin ajan asumisen kokonaisuuden. Rakennusten muodostama kokonaisuus on harmoninen ja korkeatasoinen. Lastentalolla on kulttuurihistoriallista arvoa oman aikansa uutena rakennustyyppinä, joka kertoo yhteiskunnan modernisaatiosta."
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Kalevan lastentalon kulttuurihistorialliset arvot ovat kiistattomia ja poikkeuksellisen merkittäviä. Kaavahankkeen jatkosuunnittelun pohjaksi tulisi ottaa vaihtoehto 0, joka turvaa lastentalon rakennetun ympäristön arvojen säilymisen. Kaavaluonnos, joka perustuu vaihtoehtoon 0, huomioi erinomaisella tavalla Kalevan lastentalon ja sen pihapiirin kulttuurihistorialliset arvot. Kaavaluonnoksen yhteydessä on esillä myös rakentamistapaohje, joka nyt perustuu eri suunnitelmavaihtoehtoihin. Maakuntamuseo ottaa siihen tarkemmin kantaa kun lopullinen kaavavaihtoehto on ratkaistu.
Kaavan vaikutustenarvioinnissa on asianmukaisesti todettu lastentalon osittain purkavien täydennysrakennusvaihtoehtojen negatiiviset vaikutukset kaava-alueen rakennetun ympäristön ja maiseman arvoihin. Myös muiden arvioitujen vaikutusten osalta säilyttävä vaihtoehto 0 on suotuisin. Vaihtoehtojen 6 ja 11 välisessä vertailussa vaihtoehto 11, jossa Saukonpuiston puoleinen rakennuksen osa korvattaisiin uudisrakennuksella, on todettu vaikutuksiltaan paremmaksi kuin vaihtoehto 6. Kulttuuriympäristön arvojen näkökulmasta vaihtoehto 11 mm. säilyttää Kalevan lastentalon tontin ja rakennuksen sijoittelun uniikit piirteet, tontin maastonmuodot ja vehreyden, Ilmarinkadun katunäkymät sekä omaksi rakennustyypikseen selkeästi tunnistettavan ja pihapiirin omiksi tilakokemuksikseen jakavan päiväkotirakennuksen luonteen.
Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.