Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Jousikatu 9:ssä sijaitsee 1940-luvun lopussa rakennettu jälleenrakennuskauden omakotitalo. Jousikatu 9 on osa Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella 2019 -selvityksessä (Tampereen kaupunki, 2019) tunnistettua Uudenkylän arvoaluetta. Jousikatu 9 kuuluu aluekokonaisuuteen, jossa on paljon palstoittamalla syntynyttä rakennuskantaa ja joka on herkkä muutoksille.

Uudenkylän pientaloalue syntyi Tampereen esikaupungiksi 1900-luvun alussa, Takahuhdista kaupunkiin rakennetun tien varteen, heti kaupungin rajan ulkopuolelle. Erityisen voimakasta kasvun aikaa Uudessakylässä olivat 1920-30-luvut. Uudestakylästä tuli osa Tampereen kaupunkia, kun Messukylä liitettiin Tampereeseen vuonna 1945. Asemakaava Uuteenkylään valmistui vasta vuonna 1958. Kyseinen kaava on yhä voimassa osalla Uudenkylän alueesta. Asemakaava on kulttuuriympäristön suojelun osalta vanhentunut.

Jousikatu 9 ei edusta Uudenkylän vanhinta rakennusvaihetta, vaan se ja useat sen lähiympäristön rakennukset on rakennettu jälleenrakenuskaudella 1940-50-luvuilla. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen massoittelunsa ja julkisivujen jaottelun, mutta se on vuorattu 1980-luvun alussa karaattilevyllä sekä ullakon osalta laudotuksella. Myös ikkunat on uusittu todennäköisesti samassa yhteydessä. Jälleenrakennuskauden rakennuskanta sopeutuu hyvin alueen vanhimpaan rakentamisentapaan, ja Jousikadun ja viereisen Uudenkylänkadun pohjoispäissä jäleenrakenuskauden omakotitalot muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka jatkuu Kontionkadun ympäristöön. Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella 2019 -selvityksen suositusten mukaan Uudenkylän arvoalueen vanhimpien rakennusten suojelua tulisi tarkastella asemakaavoituksen yhteydessä. Muilta osin alueelle sijoittuvissa hankkeissa suositellaan huomioimaan alueen rakennuskannan ominaispiirteet: rakennusten sijoittelu tonteilla, runkosyvyys, korkeus, kattokulma ja volyymi.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Jousikatu 9:n purkaminen on valitettavaa, mutta kulttuuriympäristön arvojen osalta mahdollista. Tontin uudisrakennukset tulisi sopeuttaa alueen historiallisiin ominaispiirteisiin. Jousikatu 9:n tontilla on yhä voimassa Uudenkylän ensimmäinen asemakaava vuodelta 1958, joka ohjaa rakentamista jälleenrakennuskaudelle tyypilliseen rakentamisen tapaan. Jousikatu 9:n kohdalla se antaa hyvän pohjan uudisrakennuksen suunnittelulle. Alueelle ovat tyypillisiä perinteiset, vehreät puutarhapihat, joissa asuin- ja talousrakennukset sijaitsevat selkeästi toisistaan erillään. Luontevasti alueelle sopeutuva asuinrakennus on 1,5-kerroksinen, harjakattoinen, noppamainen ja muodoltaan kompakti. Huomiotaherättävät terassialueet ovat perinteiselle omakotialueelle vieraita. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Jousikatu 9:ssä sijaitsee 1940-luvun lopussa rakennettu jälleenrakennuskauden omakotitalo. Jousikatu 9 on osa Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella 2019 -selvityksessä (Tampereen kaupunki, 2019) tunnistettua Uudenkylän arvoaluetta. Jousikatu 9 kuuluu aluekokonaisuuteen, jossa on paljon palstoittamalla syntynyttä rakennuskantaa ja joka on herkkä muutoksille.

Uudenkylän pientaloalue syntyi Tampereen esikaupungiksi 1900-luvun alussa, Takahuhdista kaupunkiin rakennetun tien varteen, heti kaupungin rajan ulkopuolelle. Erityisen voimakasta kasvun aikaa Uudessakylässä olivat 1920-30-luvut. Uudestakylästä tuli osa Tampereen kaupunkia, kun Messukylä liitettiin Tampereeseen vuonna 1945. Asemakaava Uuteenkylään valmistui vasta vuonna 1958. Kyseinen kaava on yhä voimassa osalla Uudenkylän alueesta. Asemakaava on kulttuuriympäristön suojelun osalta vanhentunut.

Jousikatu 9 ei edusta Uudenkylän vanhinta rakennusvaihetta, vaan se ja useat sen lähiympäristön rakennukset on rakennettu jälleenrakenuskaudella 1940-50-luvuilla. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen massoittelunsa ja julkisivujen jaottelun, mutta se on vuorattu 1980-luvun alussa karaattilevyllä sekä ullakon osalta laudotuksella. Myös ikkunat on uusittu todennäköisesti samassa yhteydessä. Jälleenrakennuskauden rakennuskanta sopeutuu hyvin alueen vanhimpaan rakentamisentapaan, ja Jousikadun ja viereisen Uudenkylänkadun pohjoispäissä jäleenrakenuskauden omakotitalot muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka jatkuu Kontionkadun ympäristöön. Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella 2019 -selvityksen suositusten mukaan Uudenkylän arvoalueen vanhimpien rakennusten suojelua tulisi tarkastella asemakaavoituksen yhteydessä. Muilta osin alueelle sijoittuvissa hankkeissa suositellaan huomioimaan alueen rakennuskannan ominaispiirteet: rakennusten sijoittelu tonteilla, runkosyvyys, korkeus, kattokulma ja volyymi.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Jousikatu 9:n purkaminen on valitettavaa, mutta kulttuuriympäristön arvojen osalta mahdollista. Tontin uudisrakennukset tulisi sopeuttaa alueen historiallisiin ominaispiirteisiin. Jousikatu 9:n tontilla on yhä voimassa Uudenkylän ensimmäinen asemakaava vuodelta 1958, joka ohjaa rakentamista jälleenrakennuskaudelle tyypilliseen rakentamisen tapaan. Jousikatu 9:n kohdalla se antaa hyvän pohjan uudisrakennuksen suunnittelulle. Alueelle ovat tyypillisiä perinteiset, vehreät puutarhapihat, joissa asuin- ja talousrakennukset sijaitsevat selkeästi toisistaan erillään. Luontevasti alueelle sopeutuva asuinrakennus on 1,5-kerroksinen, harjakattoinen, noppamainen ja muodoltaan kompakti. Huomiotaherättävät terassialueet ovat perinteiselle omakotialueelle vieraita. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.