Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on selvittää Kangasalan keskustaan sijoittuvan Harjusolan kokonaisuuden kehittämismahdollisuuksia. Harjusola koostuu vuosina 1962–1972 rakennetuista, Kuohunharjuntietä reunustavista liiketaloista ja niiden takana harjun rinteessä olevista lamellikerrostaloista. Kokonaisuuden ovat suunnitelleet arkkitehdit Olavi Suvitie ja Pentti Lehtiluoto. 

Kaava-alue kuuluu Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Pirkanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on
varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota." Kangasalan keskustan osayleiskaava 2010:ssä kaava-aluetta koskee merkintä sk-2: "Kyläkuvallisesti arvokas alue. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus, jonka mittakaava ja ajallinen kerroksellisuus Kangasalantien arvokkaassa katumiljöössä tulee säilyttää. Rakennukset ovat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti paikallisesti arvokkaita ja niiden säilyminen on toivottavaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 127 §:n 1. momentin nojalla määrätään, että rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman purkamislupaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä ympäristön uudisrakentamisen tulee olla sellaista, että rakennuskannan rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Merkinnällä on osoitettu liikekiinteistöt Kangasalantien varressa eli Harjusola, Taloherttua, KOP (Nordea) ja Osuuspankki."

Asemakaavaa varten on laadittu asianmukaisesti Hallintokorttelin ja Harjusolan asuin- ja liikekorttelin rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Ramboll Finland Oy, 2021). Selvityksen mukaan Kuohunharjun rinteeseen horisontaalisesti rakennetut Harjusolan talot on porrastettu onnistuneesti maastoon ja rakennukset jättävät harjun laen näkyviin niin lähi- kuin kaukomaisemassakin. Selvitys suosittelee säilyttämään tämän Kangasalan keskustalle ominaiseen harjun ja keskustakorttelien välisen kaupunkikuvallisen suhteen myös tulevaisuudessa. Selvityksen suositusten mukaan rakentaminen harjun rinteessä on pidettävä matalahkona, jotta harjunselkä säilyy maisemassa katkeamattomana. Selvityksen mukaan Harjusolan kokonaisuudella on tiettyä rakennushistoriallista arvoa sekä erityistä historiallista ja maisemallista arvoa. Harjusolan rakennushistorialliset arvot ovat heikentyneet erityisesti liikerakennuksiin toteutettujen muutosten myötä. Selvityksen suositusten mukaan rakennuksilla ei ole sellaisia kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka edellyttäisivät niiden suojelua, mutta niiden säilyminen on toivottavaa. Mikäli rakennukset puretaan, uudisrakentamisessa tulisi selvityksen mukaan huomioida nykyisten rakennusten harjua myötäilevä, horisontaalinen massoittelu, joka säilyttää maisemallisesti merkittävän harjunlaen yhtenäisenä sekä lähi- että kaukomaisemassa.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää valitettavana suunnitelmia Harjusolan kokonaisuuden purkamisesta, mutta toteaa että kohteen kulttuurihistorialliset arvot eivät ole niin merkittäviä, että purkaminen olisi niiden vuoksi mahdotonta. Valmisteluvaiheessa suunnittelualueelle on hahmoteltu kolme kaavaluonnosvaihtoehtoa. Näistä maakuntamuseo pitää kulttuuriympäristön arvojen osalta parhaana vaihtoehtoa yksi, jossa Harjusolan alueen rakennuskannan massoittelu noudattaa nykyistä, harjunrinnettä myötäävää linjaa. Rakennusten korkeudet muuttuvat tässä vaihtoehdossa vähiten eivätkä riko harjun linjaa kaukomaisemassa. Vaihtoehdossa yksi harjun kaupunkikuvallinen asema ja Kuohunharjuntien varren katukuva säilyisivät lähinnä nykyistä, ja ratkaisu olisi sekä valtakunnallisesti arvokkaan harjualueen arvojen että Kangasalan keskustan osayleiskaava 2010:n sk-2 -merkinnän mukainen. Vaihtoehto kolme on selkeästi ristiriidassa edellä mainittujen arvojen ja kaavamerkinnän kanssa muodostaessaan valtakunnallisesti arvokkaalle harjualueelle uuden, harjun linjan ylittävän maamerkin. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää kaavahankkeen kehittämistä vaihtoehto yhden pohjalta. Kaavakartalle olisi hyvä lisätä vielä määräys, jossa todettaisiin kaava-alueen merkittävät maisemalliset ja/tai kaupunkikuvalliset arvot. Lisäksi kaavan vaikutustenarviota tulee syventää erityisesti edellä todettujen rakennushistoriallisten ja maisemallisten arvojen osalta, kun lopullinen kaavaratkaisuvaihtoehto on päätetty. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on selvittää Kangasalan keskustaan sijoittuvan Harjusolan kokonaisuuden kehittämismahdollisuuksia. Harjusola koostuu vuosina 1962–1972 rakennetuista, Kuohunharjuntietä reunustavista liiketaloista ja niiden takana harjun rinteessä olevista lamellikerrostaloista. Kokonaisuuden ovat suunnitelleet arkkitehdit Olavi Suvitie ja Pentti Lehtiluoto. 

Kaava-alue kuuluu Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Pirkanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on

varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota." Kangasalan keskustan osayleiskaava 2010:ssä kaava-aluetta koskee merkintä sk-2: "Kyläkuvallisesti arvokas alue. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus, jonka mittakaava ja ajallinen kerroksellisuus Kangasalantien arvokkaassa katumiljöössä tulee säilyttää. Rakennukset ovat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti paikallisesti arvokkaita ja niiden säilyminen on toivottavaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 127 §:n 1. momentin nojalla määrätään, että rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman purkamislupaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä ympäristön uudisrakentamisen tulee olla sellaista, että rakennuskannan rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Merkinnällä on osoitettu liikekiinteistöt Kangasalantien varressa eli Harjusola, Taloherttua, KOP (Nordea) ja Osuuspankki."

Asemakaavaa varten on laadittu asianmukaisesti Hallintokorttelin ja Harjusolan asuin- ja liikekorttelin rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Ramboll Finland Oy, 2021). Selvityksen mukaan Kuohunharjun rinteeseen horisontaalisesti rakennetut Harjusolan talot on porrastettu onnistuneesti maastoon ja rakennukset jättävät harjun laen näkyviin niin lähi- kuin kaukomaisemassakin. Selvitys suosittelee säilyttämään tämän Kangasalan keskustalle ominaiseen harjun ja keskustakorttelien välisen kaupunkikuvallisen suhteen myös tulevaisuudessa. Selvityksen suositusten mukaan rakentaminen harjun rinteessä on pidettävä matalahkona, jotta harjunselkä säilyy maisemassa katkeamattomana. Selvityksen mukaan Harjusolan kokonaisuudella on tiettyä rakennushistoriallista arvoa sekä erityistä historiallista ja maisemallista arvoa. Harjusolan rakennushistorialliset arvot ovat heikentyneet erityisesti liikerakennuksiin toteutettujen muutosten myötä. Selvityksen suositusten mukaan rakennuksilla ei ole sellaisia kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka edellyttäisivät niiden suojelua, mutta niiden säilyminen on toivottavaa. Mikäli rakennukset puretaan, uudisrakentamisessa tulisi selvityksen mukaan huomioida nykyisten rakennusten harjua myötäilevä, horisontaalinen massoittelu, joka säilyttää maisemallisesti merkittävän harjunlaen yhtenäisenä sekä lähi- että kaukomaisemassa.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää valitettavana suunnitelmia Harjusolan kokonaisuuden purkamisesta, mutta toteaa että kohteen kulttuurihistorialliset arvot eivät ole niin merkittäviä, että purkaminen olisi niiden vuoksi mahdotonta. Valmisteluvaiheessa suunnittelualueelle on hahmoteltu kolme kaavaluonnosvaihtoehtoa. Näistä maakuntamuseo pitää kulttuuriympäristön arvojen osalta parhaana vaihtoehtoa yksi, jossa Harjusolan alueen rakennuskannan massoittelu noudattaa nykyistä, harjunrinnettä myötäävää linjaa. Rakennusten korkeudet muuttuvat tässä vaihtoehdossa vähiten eivätkä riko harjun linjaa kaukomaisemassa. Vaihtoehdossa yksi harjun kaupunkikuvallinen asema ja Kuohunharjuntien varren katukuva säilyisivät lähinnä nykyistä, ja ratkaisu olisi sekä valtakunnallisesti arvokkaan harjualueen arvojen että Kangasalan keskustan osayleiskaava 2010:n sk-2 -merkinnän mukainen. Vaihtoehto kolme on selkeästi ristiriidassa edellä mainittujen arvojen ja kaavamerkinnän kanssa muodostaessaan valtakunnallisesti arvokkaalle harjualueelle uuden, harjun linjan ylittävän maamerkin. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää kaavahankkeen kehittämistä vaihtoehto yhden pohjalta. Kaavakartalle olisi hyvä lisätä vielä määräys, jossa todettaisiin kaava-alueen merkittävät maisemalliset ja/tai kaupunkikuvalliset arvot. Lisäksi kaavan vaikutustenarviota tulee syventää erityisesti edellä todettujen rakennushistoriallisten ja maisemallisten arvojen osalta, kun lopullinen kaavaratkaisuvaihtoehto on päätetty. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.