Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta.  Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Karkun taajamaan, Riippiläntien pohjoispuolelle on valmistunut yleissuunnitelmaluonnos, jonka suunnittelualue ulottuu Karkun koululta Karkuntielle saakka. Kyseessä on oikeusvaikutukseton ja yleispiirteinen suunnitelma, joka laaditaan asemakaavoituksen pohjaksi asemakaavaa laajemmalta alueelta. Tavoitteena on, että pienemmät, myöhemmin asemakaavoitettavat alueet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Karkun Riippiläntien pohjoispuolen yleissuunnitelman tarkoituksena on tutkia alueen rakentamismahdollisuuksia sekä edistää sen kehitystä. Alueelle on suunnitteilla metsäpuutarhahanke, jonka liittymistä muihin alueen toimintoihin tutkitaan yleissuunnitelmalla. Aseman läheisyyteen halutaan muodostaa usia pientalotontteja. Maakuntamuseo katsoo, että tavoite yhtenäisen kokonaisuuden luomiseksi on myönteinen ja voi parhaassa tapauksessa edistää suunnittelun laadukkuutta ja kulttuuriympäristöarvojen asianmukaista huomioimista.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema

Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan Rautaveden valtakunnallisesti arvokkaalla kulttuurimaisema-alueella (Pirkanmaa, Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, VAMA 2021, Ympäristöministeriö/Syke 2021). Alueen koilliskulman asuinrakennukset Riippiläntien varressa kuuluvat lisäksi Karkun taajaman valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009) ja muu osa Riippiläntien varresta Karkun kirkko, emäntäkoulu ja Riippilänjärven huviloiden ympäristö – nimiseen maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Pirkanmaan liitto 2016). Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueen kehittämisen lähtökohtana tulee olla sen rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen turvaaminen ja edistäminen. Maakuntamuseo toteaa, että tämä on syytä kirjata sekä yleissuunnitelman että tulevien asemakaavojen tavoitteisiin.

RKY-alueen kuvauksen mukaan Karkun taajama on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen maaseututaajama. Nykyinen rakennuskanta muodostuu vuosisatoja samoilla paikoilla olleista Palvialan kylän maatilojen talouskeskuksista sekä keskiajalta peräisin olevan maantien ja Karkun aseman ympäristöön pääasiassa 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla syntyneistä pientaloista. Rautatien rakentamisen jälkeen Karkusta tuli suosittu lomanviettopitäjä, mistä kertovat alueella säilyneet huvilarakennukset. Maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön aluekuvauksessa korostetaan suunnittelualueen osalta mm. koulun ja Tuomiston ympäristössä sijaitsevan 1900-luvun alkupuolen asutuksen, Karkun koulun ja huvilakulttuurin merkitystä sekä rakennuskannan 1800-luvulta 1950-luvulle ulottuvaa rakentamistapojen ja arkkitehtuurihistorian jatkumoa. Rautaveden VAMA-alueen kuvauksessa nostetaan alueen maisemalle tyypillisinä piirteinä esille mm. Rautaveden savikkoalangoille jo varhain syntyneet viljelykset, kallioiset moreeniselänteet ja -mäet sekä pitkään jatkunut asutus. Suunnittelualueen osalta erityisenä arvona mainitaan maaseutualueiden taajamakehitystä kuvastava Karkun kylänraitti ja sen rakennuskanta. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että nämä suunnittelualueelle ominaiset identiteettiä luovat piirteet tulee säilyttää aluetta koskevissa suunnitelmissa.

Karkun taajama-alueelta on valtakunnallisten ja maakunnallisten inventointien lisäksi olemassa neljä asemakaavatasoista inventointia: Palvialan alue, rakennuskannan inventointi 1994 (Hannu, Olli-Pekka 1994); Palvialan alue – Rakennuskannan inventointi – täydennys (Kulojärvi, Minna / Sastamalan kaupunki 2013); KARKUN TAAJAMA Kulttuuriympäristön analyysi DIVE-menetelmä (Kulojärvi, Minna / Sastamalan kaupunki 2016) sekä Karkku, Asemaseudun rakennettu ympäristö (Heilu Oy 2019). Suurin osa yleissuunnitelma-alueen rakennuskannasta on kuitenkin edelleen inventoimatta. Tulevia asemakaavoja varten tulee laatia asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön selvitys suojelutavoitteiden määrittelemiseksi sekä kaavasuunnittelun ja vaikutustenarvioinnin tueksi.

Karkun taajaman osayleiskaavassa (2003) on huomioitu edellä kuvattuja arvoja silloisen selvitystiedon ja arvoaluerajausten mukaisesti. Riippiläntien varren rakennettuja vyöhykkeitä on osoitettu ruuturasterilla kyläkuvallisesti arvokkaiksi alueiksi. Riippiläntien pohjoispuolella osia metsäisestä selänteestä on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi (ma-1) ja suunnittelualueella sijaitsevasta pellosta suuri osa maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA). Entinen kunnanlääkärin talo on suojeltu sr-2 -merkinnällä. Kyläkuvallisesti ja maisemallisesti arvokkaiksi osoitettujen osa-alueiden kaavamääräyksissä painotetaan niiden säilyttämistä. Kyläkuvallisesti arvokkaalla alueella mm. uudis- ja korjausrakentaminen, teiden rakentamis- ja korjaamistoimenpiteet sekä alueen ympäristönhoito tukee sopeuttaa alueen kyläkuvaan ja rakennusperinteeseen. Maisematyö-, rakennus- ja purkulupien edellytykset on erityisesti selvitettävä näillä alueilla. Ma-1 -alueella uusi rakentaminen ja ympäristönhoito tulee suorittaa siten, ettei se heikennä metsäalueen maisema-arvoja kaukomaisemassa. Maisemallisesti arvokkaan peltoalueen osalta tavoitteena on säilyttää alueella olevat pellot ja nurminiityt avoimena maisematilana. Niiden metsittäminen on kielletty. Sekä ma-1 että MA -alueiden kaavamääräyksissä viitataan alueen valtakunnallisesti merkittäviin maisema-arvoihin.

Osayleiskaavamääräysten lisäksi suunnittelualuetta koskevat maakuntakaavan RKY-, VAMA- ja maakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön alueita koskevat suunnittelumääräykset.

Alueen ominaispiirteiden ja arvojen sekä niihin liittyvien osayleiskaava- ja maakuntakaavamääräysten pohjalta maakuntamuseo toteaa, että uudisrakentamiselle osoitettavat korttelialueet tulee sijoittaa maisemaan hienovaraisesti. Palvialan kylän ja asemankylän aikaisten rakennusten tulee edelleen säilyä pääosassa Riippiläntien raittimaisemassa. Uudisrakennustontteja ei tulisi sijoittaa kiinni Riippiläntiehen, vaan ne on syytä osoittaa suojapuuston taakse puustoiselle alueelle kauemmas tiestä, huomioiden kuitenkin ma-1 -merkinnän sisältö.

Metsäpuutarha on suunniteltu sijoitettavaksi peltoaukealle, josta suuri osa on osayleiskaavassa MA-aluetta. Maakuntamuseo katsoo, että metsäpuutarha on mahdollista sijoittaa alueelle, mikäli maiseman arvojen säilyminen huomioidaan sen suunnittelussa. Kaavamääräyksen metsittämiskieltoa tulee noudattaa. Alueelle on mahdollista sijoittaa matalaa kasvillisuutta ja kasvimaita. Hedelmäpuiden tai korkeiden pensaiden istutuspaikat tulee suunnitelmissa valita hienovaraisesti siten, että maiseman avoimuus säilyy MA-alueella. Esim. Karkun koulun tontilta avautuu pitkä, kapea näkymä koilliseen peltoaukeaa pitkin. Myös Riippiläntieltä pelloille aukeavat näkemäyhteydet on syytä pitää avoimina.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Suunnittelualueen koillisosassa on v. 2019 tehty arkeologinen tarkkuusinventointi asemakaavaan liittyen (Sastamalan Karkun keskustaajaman asemakaava-alueiden arkeologinen tarkkuusinventointi 2019/Maanala Oy). Inventointiraporttia on päivitetty maakuntamuseon kommenttien perusteella. Inventoinnin tuloksena alueelta tunnetaan kolme maankäytön suunnittelussa huomioonotettavaa arkeologista kohdetta: kiinteä muinaisjäännös, historiallinen linnoitusalue Raessuontien varustukset (mj-tunnus 1000037318) ja kaksi historiallisen ajan asutukseen liittyvää muuta kulttuuriperintökohdetta, kivirakennealueet Raessuontie (mj-tunnus 1000039104) ja Tuomisto 3 (mj-tunnus 1000039106). Tarkemmat tiedot kohteista löytyvät em. raportista sekä Museoviraston Kyppi.fi -tietopalvelusta ja siihen liittyvästä karttapalvelusta https://kartta.museoverkko.fi/.

Kiinteä muinaisjäännös Raessuontie on merkitty yleissuunnitelman luonnokseen. Sen sijaan muita kulttuuriperintökohteita ei ole merkitty, ja niiden alueille on osoitettu rakentamista. Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi alueen maankäytön suunnittelussa otetaan mahdollisimman paljon huomioon myös 1700-luvun loppupuolen - 1900-luvun alkupuolen torppa- ja mäkitupa-asutukseen sekä muuhun kylätonttien ulkopuoliseen rakennustoimintaan liittyviä jäännöksiä, joita alueen muut kulttuuriperintökohteet edustavat. Muiden kulttuuriperintökohteiden suojeleminen on perusteltua kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymisen kannalta sekä niiden historiallisen merkityksen ja todistusvoiman vuoksi. Maakuntamuseo esittää rakennuspaikkojen poistamista em. kohteisiin kuuluvien rakenteiden kohdilta.

Inventoinnissa löytyneet uudet kohteet, suunnittelualueen topografia ja sijainti huomattavan vesistön lähellä sekä Pirkanmaan tärkeimmän, viimeistään keskiajalla syntyneen tielinjan - historiallisen Laidetien - varrella sekä alueen lähellä sijaitsevat lukuisat rautakautiset ja historiallisen ajan muinaisjäännökset viittaavat siihen, että myös inventoinnin ulkopuolelle jääneestä yleissuunnitelma-alueen lounaisosasta on todennäköisesti löydettävissä uusia arkeologisia kohteita. Niiden huomioonottamiseksi hyvissä ajoin rakentamisen ja muun maankäytön suunnittelussa tulee alueella suorittaa arkeologinen inventointi mahdollisimman aikaisessa suunnitteluvaiheessa. Nyt käsillä oleva yleissuunnitelmaluonnos ei tältä osin perustu riittäviin arkeologisen kulttuuriperinnön tutkimuksiin.

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Karkun taajamaan, Riippiläntien pohjoispuolelle on valmistunut yleissuunnitelmaluonnos, jonka suunnittelualue ulottuu Karkun koululta Karkuntielle saakka. Kyseessä on oikeusvaikutukseton ja yleispiirteinen suunnitelma, joka laaditaan asemakaavoituksen pohjaksi asemakaavaa laajemmalta alueelta. Tavoitteena on, että pienemmät, myöhemmin asemakaavoitettavat alueet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Karkun Riippiläntien pohjoispuolen yleissuunnitelman tarkoituksena on tutkia alueen rakentamismahdollisuuksia sekä edistää sen kehitystä. Alueelle on suunnitteilla metsäpuutarhahanke, jonka liittymistä muihin alueen toimintoihin tutkitaan yleissuunnitelmalla. Aseman läheisyyteen halutaan muodostaa usia pientalotontteja. Maakuntamuseo katsoo, että tavoite yhtenäisen kokonaisuuden luomiseksi on myönteinen ja voi parhaassa tapauksessa edistää suunnittelun laadukkuutta ja kulttuuriympäristöarvojen asianmukaista huomioimista.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema

Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan Rautaveden valtakunnallisesti arvokkaalla kulttuurimaisema-alueella (Pirkanmaa, Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, VAMA 2021, Ympäristöministeriö/Syke 2021). Alueen koilliskulman asuinrakennukset Riippiläntien varressa kuuluvat lisäksi Karkun taajaman valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009) ja muu osa Riippiläntien varresta Karkun kirkko, emäntäkoulu ja Riippilänjärven huviloiden ympäristö – nimiseen maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Pirkanmaan liitto 2016). Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueen kehittämisen lähtökohtana tulee olla sen rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen turvaaminen ja edistäminen. Maakuntamuseo toteaa, että tämä on syytä kirjata sekä yleissuunnitelman että tulevien asemakaavojen tavoitteisiin.

RKY-alueen kuvauksen mukaan Karkun taajama on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen maaseututaajama. Nykyinen rakennuskanta muodostuu vuosisatoja samoilla paikoilla olleista Palvialan kylän maatilojen talouskeskuksista sekä keskiajalta peräisin olevan maantien ja Karkun aseman ympäristöön pääasiassa 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla syntyneistä pientaloista. Rautatien rakentamisen jälkeen Karkusta tuli suosittu lomanviettopitäjä, mistä kertovat alueella säilyneet huvilarakennukset. Maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön aluekuvauksessa korostetaan suunnittelualueen osalta mm. koulun ja Tuomiston ympäristössä sijaitsevan 1900-luvun alkupuolen asutuksen, Karkun koulun ja huvilakulttuurin merkitystä sekä rakennuskannan 1800-luvulta 1950-luvulle ulottuvaa rakentamistapojen ja arkkitehtuurihistorian jatkumoa. Rautaveden VAMA-alueen kuvauksessa nostetaan alueen maisemalle tyypillisinä piirteinä esille mm. Rautaveden savikkoalangoille jo varhain syntyneet viljelykset, kallioiset moreeniselänteet ja -mäet sekä pitkään jatkunut asutus. Suunnittelualueen osalta erityisenä arvona mainitaan maaseutualueiden taajamakehitystä kuvastava Karkun kylänraitti ja sen rakennuskanta. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että nämä suunnittelualueelle ominaiset identiteettiä luovat piirteet tulee säilyttää aluetta koskevissa suunnitelmissa.

Karkun taajama-alueelta on valtakunnallisten ja maakunnallisten inventointien lisäksi olemassa neljä asemakaavatasoista inventointia: Palvialan alue, rakennuskannan inventointi 1994 (Hannu, Olli-Pekka 1994); Palvialan alue – Rakennuskannan inventointi – täydennys (Kulojärvi, Minna / Sastamalan kaupunki 2013); KARKUN TAAJAMA Kulttuuriympäristön analyysi DIVE-menetelmä (Kulojärvi, Minna / Sastamalan kaupunki 2016) sekä Karkku, Asemaseudun rakennettu ympäristö (Heilu Oy 2019). Suurin osa yleissuunnitelma-alueen rakennuskannasta on kuitenkin edelleen inventoimatta. Tulevia asemakaavoja varten tulee laatia asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön selvitys suojelutavoitteiden määrittelemiseksi sekä kaavasuunnittelun ja vaikutustenarvioinnin tueksi.

Karkun taajaman osayleiskaavassa (2003) on huomioitu edellä kuvattuja arvoja silloisen selvitystiedon ja arvoaluerajausten mukaisesti. Riippiläntien varren rakennettuja vyöhykkeitä on osoitettu ruuturasterilla kyläkuvallisesti arvokkaiksi alueiksi. Riippiläntien pohjoispuolella osia metsäisestä selänteestä on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi (ma-1) ja suunnittelualueella sijaitsevasta pellosta suuri osa maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA). Entinen kunnanlääkärin talo on suojeltu sr-2 -merkinnällä. Kyläkuvallisesti ja maisemallisesti arvokkaiksi osoitettujen osa-alueiden kaavamääräyksissä painotetaan niiden säilyttämistä. Kyläkuvallisesti arvokkaalla alueella mm. uudis- ja korjausrakentaminen, teiden rakentamis- ja korjaamistoimenpiteet sekä alueen ympäristönhoito tukee sopeuttaa alueen kyläkuvaan ja rakennusperinteeseen. Maisematyö-, rakennus- ja purkulupien edellytykset on erityisesti selvitettävä näillä alueilla. Ma-1 -alueella uusi rakentaminen ja ympäristönhoito tulee suorittaa siten, ettei se heikennä metsäalueen maisema-arvoja kaukomaisemassa. Maisemallisesti arvokkaan peltoalueen osalta tavoitteena on säilyttää alueella olevat pellot ja nurminiityt avoimena maisematilana. Niiden metsittäminen on kielletty. Sekä ma-1 että MA -alueiden kaavamääräyksissä viitataan alueen valtakunnallisesti merkittäviin maisema-arvoihin.

Osayleiskaavamääräysten lisäksi suunnittelualuetta koskevat maakuntakaavan RKY-, VAMA- ja maakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön alueita koskevat suunnittelumääräykset.

Alueen ominaispiirteiden ja arvojen sekä niihin liittyvien osayleiskaava- ja maakuntakaavamääräysten pohjalta maakuntamuseo toteaa, että uudisrakentamiselle osoitettavat korttelialueet tulee sijoittaa maisemaan hienovaraisesti. Palvialan kylän ja asemankylän aikaisten rakennusten tulee edelleen säilyä pääosassa Riippiläntien raittimaisemassa. Uudisrakennustontteja ei tulisi sijoittaa kiinni Riippiläntiehen, vaan ne on syytä osoittaa suojapuuston taakse puustoiselle alueelle kauemmas tiestä, huomioiden kuitenkin ma-1 -merkinnän sisältö.

Metsäpuutarha on suunniteltu sijoitettavaksi peltoaukealle, josta suuri osa on osayleiskaavassa MA-aluetta. Maakuntamuseo katsoo, että metsäpuutarha on mahdollista sijoittaa alueelle, mikäli maiseman arvojen säilyminen huomioidaan sen suunnittelussa. Kaavamääräyksen metsittämiskieltoa tulee noudattaa. Alueelle on mahdollista sijoittaa matalaa kasvillisuutta ja kasvimaita. Hedelmäpuiden tai korkeiden pensaiden istutuspaikat tulee suunnitelmissa valita hienovaraisesti siten, että maiseman avoimuus säilyy MA-alueella. Esim. Karkun koulun tontilta avautuu pitkä, kapea näkymä koilliseen peltoaukeaa pitkin. Myös Riippiläntieltä pelloille aukeavat näkemäyhteydet on syytä pitää avoimina.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Suunnittelualueen koillisosassa on v. 2019 tehty arkeologinen tarkkuusinventointi asemakaavaan liittyen (Sastamalan Karkun keskustaajaman asemakaava-alueiden arkeologinen tarkkuusinventointi 2019/Maanala Oy). Inventointiraporttia on päivitetty maakuntamuseon kommenttien perusteella. Inventoinnin tuloksena alueelta tunnetaan kolme maankäytön suunnittelussa huomioonotettavaa arkeologista kohdetta: kiinteä muinaisjäännös, historiallinen linnoitusalue Raessuontien varustukset (mj-tunnus 1000037318) ja kaksi historiallisen ajan asutukseen liittyvää muuta kulttuuriperintökohdetta, kivirakennealueet Raessuontie (mj-tunnus 1000039104) ja Tuomisto 3 (mj-tunnus 1000039106). Tarkemmat tiedot kohteista löytyvät em. raportista sekä Museoviraston Kyppi.fi -tietopalvelusta ja siihen liittyvästä karttapalvelusta https://kartta.museoverkko.fi/.

Kiinteä muinaisjäännös Raessuontie on merkitty yleissuunnitelman luonnokseen. Sen sijaan muita kulttuuriperintökohteita ei ole merkitty, ja niiden alueille on osoitettu rakentamista. Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi alueen maankäytön suunnittelussa otetaan mahdollisimman paljon huomioon myös 1700-luvun loppupuolen - 1900-luvun alkupuolen torppa- ja mäkitupa-asutukseen sekä muuhun kylätonttien ulkopuoliseen rakennustoimintaan liittyviä jäännöksiä, joita alueen muut kulttuuriperintökohteet edustavat. Muiden kulttuuriperintökohteiden suojeleminen on perusteltua kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymisen kannalta sekä niiden historiallisen merkityksen ja todistusvoiman vuoksi. Maakuntamuseo esittää rakennuspaikkojen poistamista em. kohteisiin kuuluvien rakenteiden kohdilta.

Inventoinnissa löytyneet uudet kohteet, suunnittelualueen topografia ja sijainti huomattavan vesistön lähellä sekä Pirkanmaan tärkeimmän, viimeistään keskiajalla syntyneen tielinjan - historiallisen Laidetien - varrella sekä alueen lähellä sijaitsevat lukuisat rautakautiset ja historiallisen ajan muinaisjäännökset viittaavat siihen, että myös inventoinnin ulkopuolelle jääneestä yleissuunnitelma-alueen lounaisosasta on todennäköisesti löydettävissä uusia arkeologisia kohteita. Niiden huomioonottamiseksi hyvissä ajoin rakentamisen ja muun maankäytön suunnittelussa tulee alueella suorittaa arkeologinen inventointi mahdollisimman aikaisessa suunnitteluvaiheessa. Nyt käsillä oleva yleissuunnitelmaluonnos ei tältä osin perustu riittäviin arkeologisen kulttuuriperinnön tutkimuksiin.

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.