Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa Lempäälän Lempoisten seurakuntatalon purkamisesta. Maakuntamuseo on antanut seurakuntatalon kehittämissuunnitelmasta aikaisemman lausunnon DIAR: 5/2022 (18.02.2022). 

Lempoisten seurakuntatalo sijaitsee Lempäälän keskustassa Lempäälän vanhan kirkon eteläpuoleisella tontilla kellotapulin vieressä. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Erkko Virkkunen, ja se on valmistunut vuonna 1963. Rakennus on osa Lempäälän kirkon ympäristöä, joka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, ja se on yksi arvoalueen ydinkohteista (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016/Pirkanmaan liitto).

Lempoisten seurakuntatalo on inventoitu osana selvitystä Pirkanmaan seurakuntatalot 2021–2022 (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2022). Inventoinnissa rakennuksella on todettu kulttuurihistoriallisia, arkkitehtonisia ja maisemallisia arvoja. Se on sijoitettu korkeimpaan arvoluokkaan 1, mikä tarkoittaa, että se on maakunnallisella tasolla merkittävä. Arvoluokitukselle on annettu seuraavat perusteet: "Rakennus on suunniteltu ja toteutettu huolellisesti paikkaansa Lempäälän keskustan historialliseen ympäristöön ja edustaa aikakaudelle tyypillistä vähäeleistä julkista rakentamista, missä laadukkaat materiaalit ja niiden yksityiskohdat korostuvat. Seurakuntasalisiipi on rakennuksen säilynein osa ja toteutettu erittäin viimeistellysti. Entistä kirkkoherran virastoa ja asuinsiipeä on muutettu laajasti sisätiloista. Arkkitehti Erkko Virkkunen on aikakauden merkittäviä suunnittelijoita Suomessa." Lisäksi todetaan, että seurakuntatalo on säilynyt pääasiassa hyvin, erityisesti seurakuntasalisiiven osalta. Tärkeimmät ja parhaiten säilyneet sisätilat ovat seurakuntasali sekä siihen liittyvät ruokailutila ja sisäänkäyntiaula.

Seurakuntatalosta on aikaisemmin suunniteltua peruskorjausta varten laadittu suppea rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto Mikko Suominen Oy, 2023), jossa esitetään rakennuksen arvoista muista selvityksistä osittain poikkeava näkemys.

Lempoisten seurakuntatalolla on voimassa olevassa asemakaavassa (1989) merkintä sr, johon liittyy määräys: Rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä suorittaa sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikattojen tai porrashuoneiden taiteellista tai historiallista arvoa. Lempäälän keskustan osayleiskaavassa (2010) rakennukselle on osoitettu suojelumerkintä sr-1, jonka kaavamääräyksen mukaan rakennuksessa tehtävien korjaus- ja muutostöiden sekä ympäristön uudisrakentamisen tulee olla sellaista, että rakennuskannan kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja taajamakuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.

Seurakunnan näkemyksen mukaan rakennus ei vastaa tiloiltaan seurakunnan tarpeita, eikä sille ole riittävästi käyttöä. Rakennus ei myöskään ole esteetön. Lisäksi rakennuksen kerrotaan olevan huonokuntoinen. Seurakuntatalon kellarikerroksessa koettujen sisäilmaongelmien vuoksi osaan tiloista teetettiin vuonna 2012 rakenne- ja kosteustekninen tutkimus (A-Insinöörit Suunnittelu Oy 13.7.2012). Tutkimuksen tulosten perusteella korjattiin ulkoseinärakenteita ja vesikattoa sekä tiivistettiin lattiarakenteita. Vuonna 2017 kohteesta teetettiin edellistä kattavampi kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (Ramboll 31.1.2017). Rakennusta tutkittiin aistinvaraisten havaintojen lisäksi pintakosteusmittauksin, rakenneavauksin ja materiaalin mikrobianalyysein. Tutkimukset painottuivat toimistosiipeen (entinen asuntosiipi), jonka rakenteissa todettiin suhteellisen laajat kosteusvauriot.

Vuoden 2022 kehittämissuunnitelmassa Lempäälän seurakunta esitti, että salisiipi peruskorjataan ja toimistosiipi puretaan. Puretun osan paikalle oli tarkoitus rakentaa uusi siipiosa piha-aukion ja kellotapulin jäsentelyn säilyttävällä tavalla. Maakuntamuseo totesi suunnitelmasta antamassaan lausunnossa toimistosiiven osalta, että sen purkaminen on valitettavaa, mutta kunto-ongelmien vuoksi mahdollista. Salisiipeä tutkittiin toimistosiipeä suppeammin, eikä tutkimuksissa ilmennyt kosteusvaurioita. Rakenneavauksissa todettiin maanvastaisten seinien rakenteen olevan kosteusteknisesti toimimaton, mutta rakenteen riskit eivät olleet toteutuneet. Maanvarainen alapohja on kuntoselvityksen mukaan salisiiven osalta pääosin uusittu, eikä siinä pintakosteusmittauksissa havaittu kohonneita kosteusarvoja. Vuoden 2017 kuntotutkimuksen perusteella salisiiven kosteustekninen kunto ei ollut huolestuttava. Koko rakennuksen osalta katto- ja hulevesien ohjauksessa todettiin kiireellisiä toimenpiteitä vaativia puutteita, joiden vaikutus maanvaraisten rakenteiden kosteusrasitukseen on merkittävä.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen maakunnallisesti merkittävät arvot on todettu kahdessa erillisessä selvityksessä, ja ne on huomioitu kaikilla kaavatasoilla sekä turvattu asemakaavassa mm. purkamisen kieltävällä määräyksellä. Seurakuntasalisiiven osalta kuntotutkimuksissa ei ole osoitettu sellaisia kuntovaurioita, joiden vuoksi rakennusosa ei olisi kunnostettavissa normaalein korjaustoimenpitein. Pirkanmaan maakuntamuseo ei siten puolla rakennuksen seurakuntasalisiiven purkamista. Toimistosiiven purkamista maakuntamuseo pitää edelleen mahdollisena, mikäli sen paikalle rakennetaan kokonaisjäsentelyn säilyttävä uusi rakennusosa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa Lempäälän Lempoisten seurakuntatalon purkamisesta. Maakuntamuseo on antanut seurakuntatalon kehittämissuunnitelmasta aikaisemman lausunnon DIAR: 5/2022 (18.02.2022). 

Lempoisten seurakuntatalo sijaitsee Lempäälän keskustassa Lempäälän vanhan kirkon eteläpuoleisella tontilla kellotapulin vieressä. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Erkko Virkkunen, ja se on valmistunut vuonna 1963. Rakennus on osa Lempäälän kirkon ympäristöä, joka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, ja se on yksi arvoalueen ydinkohteista (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016/Pirkanmaan liitto).

Lempoisten seurakuntatalo on inventoitu osana selvitystä Pirkanmaan seurakuntatalot 2021–2022 (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2022). Inventoinnissa rakennuksella on todettu kulttuurihistoriallisia, arkkitehtonisia ja maisemallisia arvoja. Se on sijoitettu korkeimpaan arvoluokkaan 1, mikä tarkoittaa, että se on maakunnallisella tasolla merkittävä. Arvoluokitukselle on annettu seuraavat perusteet: "Rakennus on suunniteltu ja toteutettu huolellisesti paikkaansa Lempäälän keskustan historialliseen ympäristöön ja edustaa aikakaudelle tyypillistä vähäeleistä julkista rakentamista, missä laadukkaat materiaalit ja niiden yksityiskohdat korostuvat. Seurakuntasalisiipi on rakennuksen säilynein osa ja toteutettu erittäin viimeistellysti. Entistä kirkkoherran virastoa ja asuinsiipeä on muutettu laajasti sisätiloista. Arkkitehti Erkko Virkkunen on aikakauden merkittäviä suunnittelijoita Suomessa." Lisäksi todetaan, että seurakuntatalo on säilynyt pääasiassa hyvin, erityisesti seurakuntasalisiiven osalta. Tärkeimmät ja parhaiten säilyneet sisätilat ovat seurakuntasali sekä siihen liittyvät ruokailutila ja sisäänkäyntiaula.

Seurakuntatalosta on aikaisemmin suunniteltua peruskorjausta varten laadittu suppea rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto Mikko Suominen Oy, 2023), jossa esitetään rakennuksen arvoista muista selvityksistä osittain poikkeava näkemys.

Lempoisten seurakuntatalolla on voimassa olevassa asemakaavassa (1989) merkintä sr, johon liittyy määräys: Rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä suorittaa sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikattojen tai porrashuoneiden taiteellista tai historiallista arvoa. Lempäälän keskustan osayleiskaavassa (2010) rakennukselle on osoitettu suojelumerkintä sr-1, jonka kaavamääräyksen mukaan rakennuksessa tehtävien korjaus- ja muutostöiden sekä ympäristön uudisrakentamisen tulee olla sellaista, että rakennuskannan kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja taajamakuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.

Seurakunnan näkemyksen mukaan rakennus ei vastaa tiloiltaan seurakunnan tarpeita, eikä sille ole riittävästi käyttöä. Rakennus ei myöskään ole esteetön. Lisäksi rakennuksen kerrotaan olevan huonokuntoinen. Seurakuntatalon kellarikerroksessa koettujen sisäilmaongelmien vuoksi osaan tiloista teetettiin vuonna 2012 rakenne- ja kosteustekninen tutkimus (A-Insinöörit Suunnittelu Oy 13.7.2012). Tutkimuksen tulosten perusteella korjattiin ulkoseinärakenteita ja vesikattoa sekä tiivistettiin lattiarakenteita. Vuonna 2017 kohteesta teetettiin edellistä kattavampi kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (Ramboll 31.1.2017). Rakennusta tutkittiin aistinvaraisten havaintojen lisäksi pintakosteusmittauksin, rakenneavauksin ja materiaalin mikrobianalyysein. Tutkimukset painottuivat toimistosiipeen (entinen asuntosiipi), jonka rakenteissa todettiin suhteellisen laajat kosteusvauriot.

Vuoden 2022 kehittämissuunnitelmassa Lempäälän seurakunta esitti, että salisiipi peruskorjataan ja toimistosiipi puretaan. Puretun osan paikalle oli tarkoitus rakentaa uusi siipiosa piha-aukion ja kellotapulin jäsentelyn säilyttävällä tavalla. Maakuntamuseo totesi suunnitelmasta antamassaan lausunnossa toimistosiiven osalta, että sen purkaminen on valitettavaa, mutta kunto-ongelmien vuoksi mahdollista. Salisiipeä tutkittiin toimistosiipeä suppeammin, eikä tutkimuksissa ilmennyt kosteusvaurioita. Rakenneavauksissa todettiin maanvastaisten seinien rakenteen olevan kosteusteknisesti toimimaton, mutta rakenteen riskit eivät olleet toteutuneet. Maanvarainen alapohja on kuntoselvityksen mukaan salisiiven osalta pääosin uusittu, eikä siinä pintakosteusmittauksissa havaittu kohonneita kosteusarvoja. Vuoden 2017 kuntotutkimuksen perusteella salisiiven kosteustekninen kunto ei ollut huolestuttava. Koko rakennuksen osalta katto- ja hulevesien ohjauksessa todettiin kiireellisiä toimenpiteitä vaativia puutteita, joiden vaikutus maanvaraisten rakenteiden kosteusrasitukseen on merkittävä.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen maakunnallisesti merkittävät arvot on todettu kahdessa erillisessä selvityksessä, ja ne on huomioitu kaikilla kaavatasoilla sekä turvattu asemakaavassa mm. purkamisen kieltävällä määräyksellä. Seurakuntasalisiiven osalta kuntotutkimuksissa ei ole osoitettu sellaisia kuntovaurioita, joiden vuoksi rakennusosa ei olisi kunnostettavissa normaalein korjaustoimenpitein. Pirkanmaan maakuntamuseo ei siten puolla rakennuksen seurakuntasalisiiven purkamista. Toimistosiiven purkamista maakuntamuseo pitää edelleen mahdollisena, mikäli sen paikalle rakennetaan kokonaisjäsentelyn säilyttävä uusi rakennusosa.