Väli-Anttila on entinen Ali-Anttilan tilan 1800-luvun loppupuolella rakennettu päärakennus. Rakennus on kohtuullisen hyvin säilynyt vanhassa asussa. Isojakokartassa Ali-Anttilan asuintontiksi on merkitty nykyinen paikka. Rakennus sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla kylää pohjoisesta lähestyttäessä.

Rakennushistoriallinen

Historiallinen x

Maisemallinen x

KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

paikallinen

Päärakennus(1) on pitkänurkkainen osaksi nurkkakiville ja osaksi yhtenäiselle kivijalalle tehty pitkänurkkainen hirsirakennus. Ulkoverhoilu on pystylautaa peiterimoin. Nurkat ovat laudoin suojatut Väri on sinapinkeltainen ja listat ovat valkoiset. Ikkunat ovat rakennusta uudemmat 2-ruutuiset. Satulakattoiset umpikuistit ovat varustettu pieniruutuisilla ikkunoilla. Satulakatossa on uudehko profiilipeltikatto. Seinät ovat hirsipinnalla, mutta ovat aikaisemmin olleet pinkopahvilla ja tapetein päällystetyt. Rakennuksen itäpäässä olevassa huoneessa on seinän ja lattian yhtymäkohdassa näkyviä lahovaurioita. Myös huoneen välikatossa on pullistuma ja vintiltä katsottuna niskahirsissä näkyy lahovaurioita. Uusi kate on ilmeisesti poistanut vaurionaiheuttajan. Keskellä taloa olevassa huoneessa vanhaa lankkulattiaa on oikaistu jonkinlaisella kalkkitasoitteella, jonka päälle on levitetty sanomalehtiä vuodelta 1955. Tämän päälle on asennettu linoleum –matto. Muuten lattiat ovat alkuperäiset lankkulattiat. Ikkunat ovat uusittu samoihin aikoihin.

Navetan (3) rakensi Paavo Saarikko vuonna 1947. Navetan lisäksi rakennuksessa on sauna. Betonisokkelille rakennettu lyhytnurkkainen hirsirakennus väriltään punainen, valkoisin listoin. Satulakatossa on uudehko profiilipeltikatto.

Aitta/talli- rakennus(2) on myös Paavo Saarikon tekemä. Sen pohjana on käytetty vanhempaa aittaa, jota on jatkettu rankorakenteisella osalla. Ennen siirtoa aitta sijaitsi lähellä kylän ensimmäistä koulu, joka purettiin 1960-luvulla. Rakennus on tehty osittain betonianturalle ja osittain betonitolpille. Väri on punainen, valkoisin listoin. Rakennuksen rungon sisällä on pieni kuisti. Satulakaton katteena on uudehko profiilipelti.

Pieni aitta(4) on nurkkakiville tehty pitkänurkkainen hirsirakennus. Satulakatto on katettu profiilipellillä.

Nykyinen Väli-Anttila on pieni puolen hehtaarin tontti, joka on lohkottu Ali-Anttilasta vuonna 1989 ja sisältää Ali-Anttilan tilakeskuksen rakennukset. Ali- Anttila on vanhan Anttilan kantatilan, joka mainitaan ensimmäisen kerran 1553, puolikas. Ensimmäisen kerran Anttilan puolikkaat näkyvät jo 1700-luvun lopun isojakokartassa, jossa Anttilan asuintonteiksi kylän keskustassa on merkitty nykyiset Yli-Anttilan ja Ali-Anttilana tunnetun talon paikat.

Juho Anttila omistanut tilan 1800-luvun lopulla. Vuodesta 1916, Juho Anttilan kuoleman jälkeen osan tilasta osti hänen vävynsä Edvard Kauppi, joka omisti Kuopalan tilan. Tässä yhteydessä rakennuskannan arvo laskettiin ja on viittauksia siitä, että rakennuksia siirrettiin myös muualle. Päärakennuksessa on tämän jälkeen ollut vuokralaisia, aina vuoteen 1971. Talossa on asunut 1930-luvulla mm. Edvard Kaupin tytär ja hänen miehensä puuseppä Svante Nieminen. Hän käytti rakennuksen salia puusepän verstaana. Niemisen erikoisala oli viljankuivaajat, joiden tekemistä varten hän rakennutti myöhemmin VPK:n talon lähelle jopa pienen tehtaan. Kylän koulun opettaja Katri Pakkanen asui talossa 1940- ja 50-luvulla. Sodan jälkeen talossa oli myös karjalaisia evakoita.

Sodan jälkeen 1940-luvun lopulla oli suunnitelmia tilan palauttamisesta takaisin maatilatoimintaan. Talo kuului edelleen Kuoppalan omistaville Kaupin suvulle. Suunnitelmissa Ali-Anttilaan olisi muuttanut toinen poika Aleksi ja hänen vaimonsa Tyyne. Paavo Saarikko pestattiin rakentamaan navetta ja aitta/talli, jotka valmistuivat 1940-luvun lopulla. Rakennuksia ei kuitenkaan otettu koskaan varsinaiseen käyttöön vaan ne jäivät tyhjilleen. Tämän jälkeen rakennus oli Ilmari Kaupin vävyn, Usko Mustosen hallussa, joka käytti päärakennusta etupäässä varastona. Tämä käyttötapa on säilynyt vuoden 1998 omistajavaihdoksen jälkeen.

Pohjoisesta lähestyttäessä päärakennus sijaitsee näkyvällä ja keskeisellä paikalla kylämiljöötä pellon reunassa. Rakennuksen eteläpuolen piha, jonka ympärille em. talousrakennukset ovat sijoittuneet on pahasti kärsinyt. Piha on metsittynyt ja sinne on ajettu hiekkaa, jolloin näkymä on muuttunut karuksi. Pihan eteläpuolella on vuonna 1959 rakennettu koulu, joka kookkaana rakennuksena mäen päällä hallitsee maisemaa.

Maakuntakaava

Kiinteistörekisteri ja asiakirjat, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, Tampere

Puutikkalan isojako- ja uusjakokartat (1795 ja 1915), Hämeen maanmittaustoimiston arkisto, Hämeenlinna