Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta poikkeamislupahakemuksesta. Maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnon Keskusvirastotalon laajennus- ja perusparannushankkeen rakennuslupaan liittyen 8.9.2022 (diar. 625/2022) sekä samaisen rakennusluvan muutoslupahakemuksesta 6.11.2023 (diar. 735/2023). Lausunnoissa on mm. tuotu esiin rakennuksen selvitys- ja kaavatilanne sekä erittäin merkittävät arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot. Tutustuttuaan poikkeamislupahakemukseen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Poikkeamislupahakemus koskee rakennuksen suojellun kantaosan kaduntasokerroksen lasijulkisivua ja pääaulan (tulevan kahvilatilan) kivimosaiikkilattiaa. Lasijulkisivun alaosan sokkelirakenne uusitaan aiempaa korkeampana ja sen päälle rakennetaan uusi nykynormit täyttävä, alkuperäistä mukaileva lasijulkisivu. Aiemmin kokonaan säilytettäväksi kaavaillusta kivimosaiikkilattiasta puretaan kosteusvaurioitunut, noin 20 m2 kokoinen alue ja korvataan se uudella keraamisella suurlaatalla, joka sopii yhteen säilytettävän mosaiikkilaatan kanssa.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että mosaiikkibetonilattian osittaisen purkamisen ja ikkunoiden uusimisen osalta esitetty poikkeaminen on perustelu ja hyväksyttävissä. Sokkelimuutoksen osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toistaa aiemman muutoslupalausuntonsa mukaisesti, että nykyisin vain noin kymmenen sentin korkuinen sokkeli muuttuisi hakemuksen liitteenä olevien julkisivukuvien perusteella keskusvirastotalon kaakkoiskulmalla ja eteläpäädyssä yli viidenkymmenen sentin korkuiseksi. Näin suurella sokkelin korkomuutoksella on merkittävää vaikutusta asemakaavassa suojellun rakennuksen julkisivuihin.
Keskusviratotalosta laadituissa rakennushistoriaselvityksissä sen arkkitehtuurin yhdeksi keskeiseksi ominaispiirteeksi on todettu katutasossa sijaitsevat kokonaan lasiseinäiset aulatilat, jotka toistavat keskusvirastotalon rakennusajan ideologiaa kuntalaisille avoimesta virastotalosta, kunnallishallinnon läpinäkyvästä päätöksenteosta ja demokratiasta. Aarne Ervin alkuperäisten julkisivupiirustusten ja arkistovalokuvien perusteella aulatilojen lattia ja ikkunoiden ulkopuolisen jalkakäytävän pinta vaikuttavat olleen lähes samalla tasolla, ja sokkelin korkeus rakennuksen eteläpäädyssä on ollut hyvin matala.
Pirkanmaan maakuntamuseo pitää erittäin valitettavana, että peruskorjauksessa ei ole katutason lasijulkisivun osalta pystytty löytämään ratkaisuja (esim. kadun vähäinen madaltaminen, maanpinnan kaatojen korjaus ja/tai jokin muu hulevesien hallintaan liittyvä ratkaisu), joilla virastotalon alkuperäiselle arkkitehtuurille ominainen matala sokkeliratkaisu olisi pystytty säilyttämään. Nykyistä sokkelia hieman korkeampi, noin 30 cm korkuinen sokkelikin säilyttäisi keskeisen arkkitehtuurin ominaispiirteen - lasiseinäisen, ilmeeltään avoimen aulatilan - huomattavasti paremmin kuin nyt esitetty 53 cm korkuinen sokkeli. Maakuntamuseo esittää suunnitelmia vielä näiltä osin muokattavaksi. Nyt esitetty ratkaisu on kuitenkin hyväksyttävissä, mikäli muut, rakennuksen ilmeen paremmin säilyttävät vaihtoehtoiset ratkaisut on jo tutkittu ja todettu toteutuskelvottomiksi.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta poikkeamislupahakemuksesta. Maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnon Keskusvirastotalon laajennus- ja perusparannushankkeen rakennuslupaan liittyen 8.9.2022 (diar. 625/2022) sekä samaisen rakennusluvan muutoslupahakemuksesta 6.11.2023 (diar. 735/2023). Lausunnoissa on mm. tuotu esiin rakennuksen selvitys- ja kaavatilanne sekä erittäin merkittävät arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot. Tutustuttuaan poikkeamislupahakemukseen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Poikkeamislupahakemus koskee rakennuksen suojellun kantaosan kaduntasokerroksen lasijulkisivua ja pääaulan (tulevan kahvilatilan) kivimosaiikkilattiaa. Lasijulkisivun alaosan sokkelirakenne uusitaan aiempaa korkeampana ja sen päälle rakennetaan uusi nykynormit täyttävä, alkuperäistä mukaileva lasijulkisivu. Aiemmin kokonaan säilytettäväksi kaavaillusta kivimosaiikkilattiasta puretaan kosteusvaurioitunut, noin 20 m2 kokoinen alue ja korvataan se uudella keraamisella suurlaatalla, joka sopii yhteen säilytettävän mosaiikkilaatan kanssa.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että mosaiikkibetonilattian osittaisen purkamisen ja ikkunoiden uusimisen osalta esitetty poikkeaminen on perustelu ja hyväksyttävissä. Sokkelimuutoksen osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toistaa aiemman muutoslupalausuntonsa mukaisesti, että nykyisin vain noin kymmenen sentin korkuinen sokkeli muuttuisi hakemuksen liitteenä olevien julkisivukuvien perusteella keskusvirastotalon kaakkoiskulmalla ja eteläpäädyssä yli viidenkymmenen sentin korkuiseksi. Näin suurella sokkelin korkomuutoksella on merkittävää vaikutusta asemakaavassa suojellun rakennuksen julkisivuihin.
Keskusviratotalosta laadituissa rakennushistoriaselvityksissä sen arkkitehtuurin yhdeksi keskeiseksi ominaispiirteeksi on todettu katutasossa sijaitsevat kokonaan lasiseinäiset aulatilat, jotka toistavat keskusvirastotalon rakennusajan ideologiaa kuntalaisille avoimesta virastotalosta, kunnallishallinnon läpinäkyvästä päätöksenteosta ja demokratiasta. Aarne Ervin alkuperäisten julkisivupiirustusten ja arkistovalokuvien perusteella aulatilojen lattia ja ikkunoiden ulkopuolisen jalkakäytävän pinta vaikuttavat olleen lähes samalla tasolla, ja sokkelin korkeus rakennuksen eteläpäädyssä on ollut hyvin matala.
Pirkanmaan maakuntamuseo pitää erittäin valitettavana, että peruskorjauksessa ei ole katutason lasijulkisivun osalta pystytty löytämään ratkaisuja (esim. kadun vähäinen madaltaminen, maanpinnan kaatojen korjaus ja/tai jokin muu hulevesien hallintaan liittyvä ratkaisu), joilla virastotalon alkuperäiselle arkkitehtuurille ominainen matala sokkeliratkaisu olisi pystytty säilyttämään. Nykyistä sokkelia hieman korkeampi, noin 30 cm korkuinen sokkelikin säilyttäisi keskeisen arkkitehtuurin ominaispiirteen - lasiseinäisen, ilmeeltään avoimen aulatilan - huomattavasti paremmin kuin nyt esitetty 53 cm korkuinen sokkeli. Maakuntamuseo esittää suunnitelmia vielä näiltä osin muokattavaksi. Nyt esitetty ratkaisu on kuitenkin hyväksyttävissä, mikäli muut, rakennuksen ilmeen paremmin säilyttävät vaihtoehtoiset ratkaisut on jo tutkittu ja todettu toteutuskelvottomiksi.